Gretan maailma
Yhdysvallat. The Rolling Stone (7.4.) esittelee vielä kerran ruotsalaisteinin, josta tuli ilmastokriisin vastaisen taistelun ikoni.
Kirjoittaja Stephen Rodnick on seurannut Greta Thunbergia Davosissa ja USA:ssa suurissa tilaisuuksissa, joissa häntä ovat ylistäneet eri alojen julkkikset varapresidentti Al Goresta näyttelijäaktivisti Jane Fondaan, mutta onnistunut saamaan myös lyhyen yksityishaastattelun Tukholmassa.
– En pelkää turvallisuuteni puolesta. Kuka pelkäisi Twitterissä huutavia tyyppejä, joilla on 10 valetiliä? Se on vain naurettavaa, Thunberg sanoo.
Suuri mäyräsota
Britannia. Mäyriä on pidetty saarivaltiossa tuhoeläiminä, ja niitä on jahdattu ja teurastettu varsin tarmokkaasti. Lisäpontta mäyräviha sai 1960-luvulla, kun Englannin maatalousministeriö ilmoitti epäilevänsä mäyriä karjaa tappavan TB-viruksen päälähteeksi.
Huhtikuun BBC Wildlife muistuttaa, että tutkimustuloksia kritisoitiin ylimalkaisiksi ja tarkoitushakuisiksi jo 1990-luvulla. Vuonna 1998 mäyrien hävitysoikeutta rajoitettiin alueittain. ”Suuria mäyräkäräjiä” käytiin vuosina 1998–2004.
Tutkimustulokset todistivat, ettei kannan harventaminen suinkaan vähentänyt karjan tautivaaraa, vaan lisäsi sitä, kun virusta kantavat mäyrät vaelsivat uusille alueille etsimään lisääntymiskumppaneita.
Myös huoli mäyrien vähenemisestä sekä paheksunta usein verisiä ja tarpeetonta kärsimystä tuottavia lahteja kohtaan on lisääntynyt. Tuoreen tutkimuksen mukaan alle kuusi prosenttia karjan TB-tartunnoista on peräisin mäyristä. Niitä tapettiin silti vielä vuonna 2018 Britanniassa yli 32 000.
Sulkujen hinta
Kiina. Vaikka Kiina on saamassa koronaviruksen hallintaan, taloudellisten ja sosiaalisten tuhojen arvioinnissa ei ole päästy edes alkuun – korjaamisesta puhumattakaan.
News in Chinassa (24.4.) julkaistut luvut kertovat, että tammi-helmikuun aikana maan teollisuustuotanto ja palvelut laskivat noin 13 ja investoinnit 24–26 prosenttia. BKT:n arvioidaan laskeneen yhdeksällä prosentilla.
Lehden mukaan hallinnon tulisi keskittyä työllisyyden ja pienyritysten tukemiseen sekä avoimempaan politiikkaan kansalaisten ja yritysten valvonnan ja kurituksen sijasta.
Oppia historiasta
Kanada. Koronavirus on monella tapaa tuntematon virus, mutta kamppailussa sitä vastaan voi silti ottaa oppia menneen ajan vastaavista vitsauksista, kirjoittaa The Walrus (4/20) Pandemian anatomia -kansijutussaan.
– Yksi suuri ero on siinä, että tässä tarinassa kaikki on nopeaa: virus, tiede ja yleisen paniikin sekä kärsimättömyyden leviäminen, kommentoi toimittaja Kevin Patterson.
Muita lehden kansiaiheita ovat sosiaalisen median vaikuttajat sekä kysymys siitä, kuka omistaa digitaaliset tietomme kuoleman jälkeen.
