Pohjoiskarjalaisten soiden laidalta Washingtoniin – Tero Mustonen on ilmastotutkija ja luonnon ennallistaja, jonka puheita kuuntelevat maailman mahtavatkin
Hän on maailman ilmastoraportin pääkirjoittaja ja mies, jolle Nancy Pelosi suuntasi sanansa Washingtonissa, kun hänet palkittiin vihreällä Nobelilla – mutta Tero Mustonen ei halua puhua itsestään vaan sitä, miten Suomen ja maailman luontoa ennallistetaan. – Tämä ei ole yhden sankaritoimintaa luonnon suojelemiseksi, vaan ihmisten ja yhteisöjen yhteistyötä luonnon elpymisen hyväksi.
Aloituskuva: Tero Mustonen Laineensuon ennallistetussa suomaisemassa Joensuun Heinävaaran lähellä. Hillat ja vesilinnut ovat nopeasti palaamassa ennallistetulle suolle.
Tallustamme aamuvarhaisella Tero Mustosen kanssa kohti Laineensuon ennallistettua suomaisemaa Joensuun Heinävaaran lähellä. 1960-luvun ojitusvimman aikana kaivetut ojat on pantu umpeen ja hillankukkia nousee taas vettyvälle ja elpyvälle suolle. Myös teeret näyttävät pitävän muutoksesta, sillä niiden soidinten jätöksiä näkyy suolla paljon. Suolla pesivät kahlaajat varoittavat toisiaan lähestyvistä ihmisistä.
– Alueen ihmiset ottivat meihin yhteyttä ja pyysivät, että Laineensuo voitaisiin ennallistaa. Se on ennen ojituksia ollut kyläläisille tärkeä hilla- ja riistasuo, Osuuskunta Lumimuutoksen puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston dosentti ja Kontiolahden Selkiellä asuva kalastaja Tero Mustonen sanoo suolla harppoessaan.
Laineensuo on pieni, mutta kaunis 26 hehtaarin suo, joka kuuluu Osuuskunta Lumimuutoksen Landscape Rewilding -ohjelmaan. Se on Suomen oloissa hyvin laaja soiden ja metsien ennallistamisohjelma, jonka ovat käynnistäneet Euroopan Investointipankki, Osuuskunta Lumimuutos ja hollantilainen Rewilding Europe vuonna 2018.
Suomessa ohjelmaan kuuluu nyt yli 3300 hehtaaria ostokohteita yli 60 alueella. Luonnon ennallistamisen vaikutusalaksi Lumimuutos arvioi peräti 52 000 hehtaaria.
– Lisää kohteita tarjotaan koko ajan. Meidän pitää kuitenkin pitää huoli, että homma pysyy kasassa näillä voimavaroilla.
Osuuskunta Lumimuutoksen tapa toimia suomalaisen luonnon elvyttämiseksi on erilainen perinteiseen luonnonsuojeluun verrattuna. Lumimuutos toimii hyvässä yhteistyössä paikallisten kylien ja yhteisöjen kanssa ja ennallistaa luontoa usein myös heidän aloitteestaan.
Osuuskunta ei keskity pelkästään luonnonsuojelullisten arvokkaiden luontokohteiden ostamiseen luonnonsuojelualueiksi, vaan se pyrkii enemmänkin elvyttämään luonnontilansa jo menettäneiden alueiden luontoa maisemakokonaisuuksina tai valuma-alueittain.
Usein alueet jäävät elvyttämisen jälkeen yksityisten omistukseen ja käyttöön.
Aamuretkemme kohde, Laineensuo, on tosin ostettu maanomistajan toiveesta Osuuskunnalle. Sen metsästys- ja luonnontilaa pilaamattomat käyttöoikeudet jäävät kuitenkin kyläläisille.
– Kun yritämme jonkun joen tai kalan elinympäristön elvyttämistä, niin on keskeistä mennä sinne kyliin ja osakaskuntiin ja kysyä, mitä te haluatte. Nyt on uusi maailma, kertokaa. Me kuuntelemme.
Osuuskunta Lumimuutoksen kansainvälinen maine ja sitä kautta rahoitus ja toiminta suorastaan räjähti, kun BBC teki siitä lyhyen televisio-ohjelman ja nettijutun vuonna 2019. Sen jälkeen Mustosenkin kalenteri on ollut täysi. Siihen toki on vaikuttanut myös se, että hän on ollut YK:n ilmastopaneelin IPCC:n kuudennen raportin pääkirjoittaja.
Tero Mustosen mielestä sekä suomalaisten luonnonvarojen käyttö että niiden suojelu on ollut ainakin vuosisadan ajan liiallisesti ylhäältä alaspäin tulevia määräyksiä.
– Luonnonsuojelulla on saatu merkittäviä luontoalueita turvaan, mutta samalla päätöksenteon tavat ovat vieraannuttaneet monia paikallisia ihmisiä pois luonnonsuojelusta.
– Suurin muutos Suomen luonnossa pitää nyt saada aikaa vaurioituneilla alueilla niin, että ne lähtisivät elpymään. Totta kai myös ne alueet, joilla on vielä jäljellä alkuperäistä luontoa pitää suojella tai viedä muuten fiksusti maaliin.
Tero Mustonen asuu itse Laineensuon läheisellä Selkien vaaralla vanhassa, 1800-luvun hirsitalossa Kontiolahden puolella. Siihen ei ole asennettu vesi- ja viemärijohtoja, eikä asenneta. Tämä ei haittaa Mustosten pariskuntaa.
– Meillä oli vaimon kanssa halu muuttaa tällaiseen metsäpaikkaan, jossa olisi myös vanhaa hirsiarkkitehtuuria. Näin sitten päädyimme Selkielle. Siellä arkkitehtuuri on säilynyt, eikä taloa ole pilattu putkistoilla.
– Vaimo on myös viihtynyt. Hän on siitä harvinainen nainen, että on pärjännyt myös poroleireissä Siperiassa ja Alaskassa 50 asteen pakkasissa ja viihtynyt myös siellä.
Lähellä Mustosten hirsitaloa sijaitsee myös paljon julkisuudessa ollut Linnunsuo. Se on entinen Vapon turvetuotantoalue, jonka Osuuskunta Lumimuutos on kunnostanut takaisin kosteikoksi Rewilding-ohjelman ensimmäisenä pilottikohteena. Nyt se on arvokas lintualue ja myös tutkimuskohde.
Tätä ennen suo oli täysin pilattu ja siitä lähteneet happamat vedet tappoivat alapuolisen joen eliöstöä pitkältä matkalta.
– Sain puhelun paikalliselta kotitarvekalastaja Heikki Roivakselta, kun ensimmäiset kalakuolemat tapahtuivat. Linnunsuo-Jukajokihanke alkoi kyläyhteisön toiveesta.
– Ennallistamisen potentiaali, että se todella auttaa, alkoi selviämään minulle vasta tämän projektin kautta.
Kun energiaturvekenttiä avattiin, alajuoksulla siiat ja muut arvokalat vaihtuivat lahnoihin, pasureihin ja turvekenttien rehevöittämiin vesiin.
Mikä on tehnyt Tero Mustosesta Osuuskunta Lumimuutoksen puheenjohtajan ja tunnetun luonnon ennallistamista ajavan hahmon Pohjois-Karjalassa, Suomessa ja koko maailmassa?
Lumimuutos sai hiljattain maailman merkittävimmän Goldman-ympäristöpalkinnon, jota pidetään myös alan ”Vihreänä Nobelina”.
– Molemmat vanhempani olivat akateemisia, mutta isälläni oli paha alkoholiongelma, joka vaikutti perheeseemme. Varhaisimmat, muistoni hänestä onnellisena liittyivät kuitenkin kalastamiseen pitkillä siimoilla, verkoilla ja rysillä Parkanon Kuivasjärvellä ja Ilomantsin Nuorajärvellä.
Tero Mustonen kertoo havahtuneensa jo 1980-luvulla Ilomantsissa ja Parkanossa siihen, miten alapuolisten järvien vedenlaatu muuttui, kun suuria energiaturvekenttiä avattiin niiden yläjuoksulla. Samalla siiat ja muut arvokalat vaihtuivat lahnoihin, pasureihin ja turvekenttien rehevöittämiin vesiin.
– Kun kalastaa paljon ja on paljon vesistöjen äärellä, kaikki toiminta kumpuaa siitä, miksi nämä vesistöt voivat niin huonosti ja mitä niille voi tehdä.
17-vuotiaana Tero Mustonen sai mahdollisuuden lähteä partioharrastuksen kautta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan eräoppaaksi paikallisten partiolaisten paikkaan. Reissu toistui kolmena vuonna.
– Se oli eräänlainen avainkokemus. Siellä riitti luontoa. Näiden sattumien summana ja Linnunsuon kokemusten jälkeen meillä on Osuuskunta Lumimuutos, jossa on monia hyviä tyyppejä, jotka jakavat sen saman maailmankuvan. Kaikki, mitä minä teen, johtaa tavalla tai toisella siihen nuottaukseen.
Tero Mustonen sanoo olevansa ”hirmu tylsä ihminen”, joka ajattelee vain yksinkertaisia asioita vesien tilasta ja parantamisesta.
– Olen käynyt ”toisen korkeakouluni” päästyäni tutustumaan 1990-kuvulla näiden vanhojen kalastajayhteisöjen mammojen ja pappojen sielunmaisemaan, tekemällä yhteistyötä ja kalastamalla heidän kanssaan. Lumimuutoksella on näiden pienkalastajaperheiden ja heidän järjestöjensä kanssa yhteinen maailmankuva ja luontosuhde.
”Ennallistaminen ei ole enää mikään peikko.”
Siirrymme Mustosen kanssa jonkun kilometrin päässä sijaitsevalle Jukajoelle. Lumimuutos on kunnostanut sitä uiton ja perkausten jäljiltä.
– Kivien koskeen palauttamisen ja kutupaikkojen luomisen ohella on erittäin tärkeää saada jokeen myös paljon liekopuita. Vain niiden avulla jokeen saadaan riittävästi hyönteisravintoa kaloille.
– Paikallisen metsänomistajan kanssa olemme sopineet, että hän jättäisi jokivarren hakkaamatta.
Tätä pikkujokea suurempi projekti Lumimuutoksella on Ilomantsissa. Lumimuutos on saanut englantilaiselta rahoittajalta 1,5 miljoonaa dollaria tuhannen hehtaarin aktiiviseksi ennallistamiseksi Koitajoen valuma-alueella. Mustonen laskee tämän elvyttävän välillisesti noin 10 000 hehtaaria Koitajoen valuma-aluetta.
– Tämä on historian suurin koskaan saatu ei-valtiollinen ennallistamisrahoitus, joka auttaa myös paikallisia kyläyhteisöjä. Paikalliset tukevat hanketta voimakkaasti ja tarjoavat ennallistamiseen soitaan.
– Täällä Pohjois-Karjalassa tuuli on kääntynyt. Ennallistaminen ei ole enää mikään peikko. Koitajoella on hyvin kirkas tulevaisuus.
Tero Mustosen runo Vanhojen kivien piiri
Vanhojen kivien piiri
raskaat lumihiutaleet
puut huurteen kuningas
pakkanen käy yöllä
peittää saaren laaksonkin
hirven turpa märkänä
lähempänä kuin uskot
se katsoo meidät
