Terminatorista tuttuja tuhoajarobotteja ei todennäköisesti nähdä, mutta tämä merkittävä riski tekoälyyn liittyy
On vanhentunutta ajatella, että tekoäly matkisi ihmistä, sanoo professori Hannu Toivonen. Hän kuvitteli pyynnöstä kolme tulevaisuudennäkymää tekoälylle.
Reittisovellus ehdottaa fiksuinta tietä määränpäähän, hakukone suosittelee räätälöityjä vaihtoehtoja ja kuvankäsittelyohjelma tarjoaa filttereitä. Tavallisten ihmisten puhelimet ja arki ovat täynnä tekoälyä, ja lisää on luvassa.
Vaikka tekoälyyn ladataan hurjasti odotuksia, teknologia herättää myös huolta. Mitä koneen äly voikaan saada aikaan?
Tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen on tutkinut, kehittänyt ja soveltanut tekoälyä vuosikymmenten ajan sekä Helsingin yliopistossa että yrityksissä. Hän toppuuttelee sekä suitsutusta että pelkoja.
– Tekoäly ymmärretään ihmisen kaltaisen, älykkään toiminnan matkimiseksi. Se on vanhentunut ja harhaanjohtava määritelmä. Tekoälykehityksen tarkoitus on tehdä toimivampia tietokoneohjelmia ottamatta kantaa ihmisenkaltaisuuteen tai älykkyyteen.
Toivosen mukaan meille on luontaista etsiä yhtäläisyyksiä ja eroja koneen ja ihmisen välillä.
– Ihmistä kutkuttaa, millaiseen älylliseen toimintaan koneet pystyvät: voisivatko ne ajatella ja tuntea. Tätä pohdintaa käydään niin mediassa, elokuvissa kuin tieteiskirjallisuudessa.
Puhe siitä, että tekoäly ”oppisi” asioita, vie kuitenkin hakoteille.
– Eivät tietokoneohjelmat opi samassa mielessä kuin ihmiset, vaan ne on ohjelmoitu etsimään valtavista aineistoista säännönmukaisuuksia. Niiden pohjalta se tuottaa vaikkapa tekstiä, joka osuu yleistyksiin.
Tekoälyä on tutkittu 1950-luvulta lähtien, ja se, mitä pidetään tekoälynä, muuttuu jatkuvasti. Usein kaikkein uusin villitys valtaa huomion, emmekä miellä arkipäiväistynyttä teknologiaa enää tekoälyksi.
Kuluvana vuonna on puhuttu etenkin kielimalleista. Tekoälyjätti Open AI toi saataville Chat GPT -sovelluksen, jonka avulla voi tuottaa tekstiä ilman, että sitä tarvitsee keksiä ja kirjoittaa itse. Riittää, että esittää sovellukselle sopivia kysymyksiä.
Toivosen mukaan tekoälyn tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, koska teknologia kehittyy nopeasti. Lähitulevaisuuskin voi yllättää – jopa tekoälyyn perehtyneen tutkijan.
Pyynnöstämme Toivonen kuvitteli kolme tulevaisuudennäkymää tekoälyn vaikutuksesta elämäämme.
Merkittävien tekoälyjärjestelmien määrä
1. Tekoäly kehittyy nykyiseen malliin
Tekoäly alkaa sujuvoittaa tavallisten ihmisten arkea. Jatkossa sovellukset ja ohjelmat ymmärtävät yhä paremmin, mitä ihminen todennäköisesti tarvitsee tai haluaa.
Ihmistä tekoäly ei korvaa, Toivonen lupaa.
– Korvasiko sähkö ihmisen? Ei, mutta sen avulla asiat voitiin tehdä turvallisemmin ja nopeammin.
Kehittyvät kielimallit houkuttelevat opiskelijoita oikaisemaan. Toisaalta hakukoneiden suhteen pelättiin ihan samaa.
– Luultiin, että koska voi googlata, asioita ei tarvitse enää opetella. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tarve opetella yksityiskohtia väheni, mutta aikaa jäi isompien kokonaisuuksien omaksumiseen. Hakukone ei myöskään osaa suhteuttaa tietoaan ihmisen tavoin. Sama pätee kielimalleihin: vain ihminen näkee kokonaiskuvan ja merkitykset.
EU:ssa valmistellaan parhaillaan teko- älyasetusta, jonka keskeinen tavoite on suojella EU-kansalaisten oikeuksia tarkoituksellisilta tai tahattomilta loukkauksilta, joita tekoälyn käyttö voisi aiheuttaa.
Samaan aikaan kun asetuksen on tarkoitus turvata uudet innovaatiot, tulee asetus mittavien sakkojen uhalla vaikuttamaan yritysten toimintaan. Kansalaisten sosiaalinen luokittelu pisteillä sekä biometrinen valvonta ollaan kieltämässä. Rekrytoinnissa tai opiskelijavalinnassa tekoälyä rajoitetaan, sillä muuten voisimme saada syrjiviä päätöksiä, joiden perusteita ei pystytä tarkastelemaan läpinäkyvästi.
Toivonen tarkentaa, että tekoälyn järjestelmät ovat ihmisen luomia, ja aineistot, joita tekoäly käyttää, sisältävät vinoumia. Siitä voi seurata syrjintää esimerkiksi sukupuolen, iän tai etnisyyden perusteella.
– Tekoäly voi vieläpä kärjistää ilmiötä. Jos rekrytointityökalun tekoäly tulkitsee, että tietyssä työssä toimii useimmiten mies, se voi suositella työhön miestä joka ikinen kerta.
Yritysten investoinnit tekoälyyn maailmassa (miljardia dollaria)
2. Tekoälyllä kavennetaan oikeuksia
Moni suuren suosion saavuttanut tekoälyn sovellutus, kuten hakukoneet, sosiaalinen media ja tekoälyassistentit, on teknologiajättien hallussa. Jos niiden keräämien tietojen käyttöä ei säädellä eikä valvota, kansalaisten asema on heikoissa kantimissa.
Kuluttajaa voidaan manipuloida tekoälyn avulla kuluttamaan enemmän ja käyttämään aikaansa tiettyjen ohjelmistojen parissa.
– Somen algoritmit vaikuttavat siihen, mitä tiedämme ympäröivästä maailmasta, mikä mielestämme on oikeaa ja väärää ja mikä normaalia ja epänormaalia.
Yksi merkittävä tekoälyn riski on eriarvoisuuden lisääntyminen, Toivonen sanoo.
– On ihmisiä, yrityksiä ja maita, joilla on resurssit ja kyky käyttää ja soveltaa tekoälyä hyödykseen, kun taas on vastaavasti niitä, jotka eivät näihin hyötyihin pääse käsiksi. Kun elämänmeno on yhä enemmän riippuvaista digitaalisista verkoista ja välineistä, tämä epätasapaino ja siihen liittyvä vallankäyttö johtaa yksilöiden tasolla eriarvoistumiseen ja osattomuuteen.
Tekoälyä voidaan käyttää niin, että kansalaisten oikeudet kapenevat. Valtiovalta ja teknologiajätit voivat valvoa kansalaisen netinkäyttöä, rahaliikennettä ja viestintää. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kameroiden kuvatunnistimet vahtivat kadulla ja ostoskeskuksissa, kuka kulkee missä ja kenen kanssa. Tätä dataa yhdistelemällä ihmisiä voidaan tunnistaa, profiloida ja tietoja käyttää kansalaisten syrjintään tai vainoon.
– Kansalaisten poliittisen aktivismin, puoluekantojen tai järjestötoiminnan perusteeton valvominen johtaa mielipiteenvapauden ja demokratian heikkenemiseen.
Tekoälyn avulla voidaan kehittää aseita, jotka toimivat nopeammin ja tehokkaammin – eli ovat aiempaa tuhovoimaisempia.
– Kun sodankäyntiä ja asejärjestelmiä automatisoidaan, riski automaation virheille kasvaa. Mitä tuhoisampi ase, sitä tärkeämpää on se, että ihmiset kontrolloivat tekoälyä. Esimerkiksi konenäköä käytetään kohteen tunnistamiseen, seuraamiseen ja osuman tarkkuuden parantamiseen. Tunnistamisessa voidaan silti erehtyä ja iskeä siviilikohteeseen, jonka ihminen olisi tunnistanut.
Terminator-elokuvista tuttuja tuhoajarobotteja ei tulevaisuudessa todennäköisesti nähdä.
– Ihmistä jäljittelevä kömpelö robotti ei olisi kovin käytännöllinen. Tekoälyä on hyödyllisempää laittaa esimerkiksi pieniin drooneihin.
Tekoälyyn liittyvien lakien määrä maittain
3. Ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin
Tekoälyn kaupallisen käytön idea on tehdä asioita tehokkaammin ja tuottavammin. Jos yhteiskunta valjastaa tekoälyn käyttöönsä, aineellinen hyvinvointi kasvaa, kun se jaetaan reilusti yhteiskunnassa, Toivonen visioi.
– Tekoäly voisi tehdä työt puolestamme, jolloin meille jäisi aikaa harrastuksiin, perhe-elämään, joutilaisuuteen.
Tekoälystä voi ihanteellisessa maailmassa olla myös apua ilmastonmuutokseen pysäyttämiseen.
– Ei tekoäly ole ihmelääke. Mutta moneen hyvään asiaan, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, kehitetään tälläkin hetkellä sovelluksia, joista voi toteutuessaan olla hyötyä ihmiskunnalle ja ympäristölle.
Tekoälyavusteinen säähavaintojen kerääminen ja analysointi auttaa mallintamaan ilmastonmuutosta, tekoälyoptimoitu tuotanto ja liikenne vähentää päästöjä ja tarkat ennustemallit auttavat maataloutta sopeutumaan muuttuviin sääoloihin, mikä kohentaa ruokaturvaa.
Terveysteknologiassa tekoäly helpottaisi niin toimenpiteiden tekemistä kuin diagnostiikkaa.
– Ihosyöpiä voidaan jo nyt tunnistaa tietokoneavusteisesti valokuvista, jolloin lääkäri voi keskittyä hoitoon. Teknologia tuo palveluita tasapuolisemmin käyttöön myös köyhempiin maihin: jos kännykällä ottaa kuvan luomesta, tekoäly ja lääkäri analysoivat sen toisella puolen maailmaa.
Toivosta itseään kiehtoo luova tekoäly.
– Sen avulla kukin voisi tulevaisuudessa tehdä asioita, joista kokee luovuuden iloa.
Toivonen tekee tekoälyä hyödyntävän ohjelman avulla valokuvia kuvitteellisista tilanteista, kuten suomalaisesta avaruusohjelmasta.
– Minulla ei tarvitse olla kuvantuottamisen taitoa, vaan ohjelma osaa sen. Minä keksin tilanteita ja kehotteita, jotka tekoäly tuottaa kuviksi. Ohjaan uusilla kehotteilla kuvaa haluamaani suuntaan ja yritän saada ohjelman tuottamaan jotain, joka yllättää minut laadullaan ja sommittelullaan. Kyse on siis käyttäjän ja tekoälyn yhteisluovuudesta.
Merkittävien tekoälyjärjestelmien määrä tekoäly- ja keinoälytermien maininnnat eduskunnan täysistunnoissa
