Teemu Keskisarja löysi ensimmäisen kutsumuksensa kolmekymppisenä. Hänestä tuli sukupolvensa tunnetuimpia historioitsijoita.

Nyt hän on kohusta toiseen kahlaava populistipoliitikko.

Mitä tapahtui?

Miehellä on yllään tummansininen pikkutakki. Sen alta näkyy t-paita, kirkkaan vaaleansininen. Sen kauluksen alta pilkistää vielä alemman vaatekerroksen punaista.

”Minut johdatti eteenne historiallinen totuuden henki.”

Tukka pörröttää, ohimoilla vilkkuu harmaata.

”Brysselin ylikansallinen byrokratia on kaatuva kuten tsaarin Venäjä.”

Äänen voima kasvaa lähelle huutoa:

”Väestönvaihto on tilastotieto ja viheliäinen vitsaus.”

Yleisö vastaa aplodein ja kannustavin huudoin, kun mies tuomitsee hallituksen yhdenvertaisuustiedonannon ja ministereiden rasisminvastaisen koulutuksen. Ilmakehäkiihko, sateenkaaren epäjumalan palvonta ja valemedia-Yle saavat kyytiä.

Lopuksi mies nostaa nyrkkinsä ilmaan, jännittää hauiksensa ja sanoo hampaidensa välistä:

”Pullistakaamme lihakset, nostakaamme nyrkit” – kädet ojentuvat suoraksi, äänenvoimakkuus kohoaa jälleen – ”voitto tai kuolema!”

Katse nousee kohti salin kattoa ja puhuja kumartaa kasvonsa puhujapöntön pöytätasoon saakka, kädet edelleen ojossa.

Teemu Keskisarja poistuu korokkeelta, perussuomalaisten puoluekokousväki taputtaa. Muutama tunti myöhemmin, kesäkuun 14. päivänä hänet valitaan puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.

Keskisarjan, ensimmäisen kauden kansanedustajan, nousu perussuomalaisten johtoon oli yllätys.

Jostain syystä yhdestä maan tunnetuimmasta historiankirjoittajasta on tullut poliitikko, joka aiheuttaa kohun toisensa jälkeen: käyttämällä n-sanaa, väittämällä opiskelijoita rikkaiksi ja hemmotelluiksi, osallistumalla äärioikeistoon yhdistettyyn itsenäisyyspäivämarssiin.

Vakavin paikka tuli, kun Keskisarja puhui Ylen A-studiossa väestönvaihdosta elokuun lopussa. Julkisuusmylly pyörähti käyntiin, ja hallitus ajautui kriisin partaalle budjettiriihen aluksi.

Väestönvaihto on tulenarka sana. Teemu Keskisarjan, kuten perussuomalaisten ylipäänsä, väite on se, että kyseessä on vain tilastofakta.

Monet tutkijat ja esimerkiksi suojelupoliisi näkevät asian toisin. Väestönvaihto on laita- ja äärioikeistossa käytetty ilmaus. Jo sana itsessään viittaa tarkoituksellisuuteen.

Supo arvioi vuosikirjassaan vuonna 2020, että väestönvaihdossa on kyse salaliittoteoriasta, jonka mukaan maahanmuutto ja monikulttuurisuus uhkaavat valkoista väestöä.

”Väestönvaihtoteoriaan nojautuvat näkemykset ovat korostuneet useassa äärioikeistolaisessa terrori-iskussa”, arvioi Supo.

Salaliittoteorian mukaan Euroopan valkoinen kantaväestö korvataan maahanmuuttajilla. Muutos tapahtuu eliitin masinoimana tai ainakin hyväksymänä. Vaihtamisen moottorina toimivat massamaahanmuutto sekä maahan saapuvien ihmisten korkea syntyvyys.

A-studiossa Keskisarja näytti tv-kuvan perusteella suuntaavan sanansa mukana olleelle vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle:

”Väestönvaihtajille yksi tärkeä huomautus. Pidot eivät parane väkeä vaihtamalla, pikemminkin päinvastoin. Siivot suomalaiset pidot vaihtuvat kehitysmaalaiseksi sikalaksi ja verilöylyksi.”

Myöhemmin keskustelussa Keskisarja kuvasi Suomeen jo saapuneen satoja tuhansia ”heikkolaatuisia” ihmisiä. Hän myös sanoi, että ”jokaista ulkolaista kirurgia kohti tänne lappaa sata puukottajaa, jotka järjestävät töitä niille kirurgeille”. Se on jo tekstiä, jota tulee tavallisesti sosiaalisen median syvän päädyn rasistisilta kroolaajilta.

Viimeisimmissä mielipidemittauksissa perussuomalaisten kannatus on lähtenyt nousuun kesän aallonpohjalta. Oliko siis kyseessä harkittu tempaus ja provokaatio?

– Ei. Suoraan lähetykseen on jokseenkin mahdotonta valmistautua. Varsinkin kun sain kutsun vain muutama tunti etukäteen, auton ratissa matkalla Oulusta Helsinkiin, Teemu Keskisarja kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

Hän ei halunnut antaa haastattelua tähän juttuun, mutta vastasi sähköpostitse kysymyksiin.

Keskisarja kuitenkin sanoi Kuuntelija-podcastissa A-studio-kohun jälkeen, että hänen eduskuntapuheenvuoroissaan ja muissa julkisissa puheissa on kyse myös esiintymisestä tai performanssista.

– Tarjoilen yleisölle välipalaksi edes pienen pilkahduksen huumoria, usein itseironiaa, vaikka media ei sitä suostu käsittämään, hän kirjoittaa Avulle.

Teemu Keskisarja syntyi vuonna 1971 Helsingissä. Vanhemmat olivat vasemmistolaisia, taistolaisia, kuvaili Keskisarja Helsingin Sanomien haastattelussa vuoden 2023 syyskuussa.

Teemu oli vanhempiensa esikoinen. Hänen jälkeensä perheeseen syntyi vielä kuusi lasta lisää. Keskisarjan isällä oli kaksi lasta aiemmasta suhteesta.

Keskisarja on saanut suomalaisessa mediassa paljon tilaa noin kymmenen viime vuoden aikana. Elämäntaipaleensa pääpiirteet hän on hahmotellut useissa haastatteluissa:

Lapsuus oli aineellisesti niukka, suuri perhe muutti usein. Kirjoja kuitenkin oli saatavilla ja Teemusta tuli lukija. Hän puuhasi lapsena mukana pioneereissa, ”otti kommunismin itsestäänselvyytenä” 14-vuotiaaksi saakka.

Lukion jälkeen Keskisarja jäi ajelehtimaan. Muutaman haastattelun mukaan hän joi olutta ja teki ruumiillista työtä, kasasi kalusteita. Isä kuvasi Hesarin haastattelussa erästä Keskisarjan tuon aikaista asuntoa lääväksi.

Kymmenvuotiaan Teemun elämään tuli olennainen intohimo, kun hän ryhtyi pelaamaan shakkia. Keskisarjasta kehittyi SM-tason pelaaja. Hän sanoo lopettaneensa shakin kolmikymppisenä, kun tajusi, etteivät lahjat riitä terävimmälle huipulle.

Keskisarja pääsi opiskelemaan historiaa Helsingin yliopistoon vuonna 2001 ja valmistui kahdessa vuodessa. Vuonna 2003 hän pääsi kirjoittamaan yrityshistoriikkia Paloheimon veljeksistä. Tilaushistoriikkien tekemisestä Keskisarja onkin urallaan saanut suuren osan tuloistaan.

Tohtoriksi Keskisarja väitteli jo vuonna 2006. Väitöskirja käsitteli eläimiin sekaantumista 1700-luvun Suomessa. Ensimmäinen tietoteos kertoi sarjamurhaaja Juhani Adaminpojasta. Se ilmestyi vuonna 2008.

Seurasi muita rikoshistoriateoksia ja sotahistoriaa, sitten Mannerheimia, Aleksis Kiveä, isoviha ja viime vuosisadan naissurmia.

Kaikki tähän juttuun haastatellut Keskisarjan kanssa jossain vaiheessa työskennelleet ihmiset korostavat, että hän on hyvin taitava kirjoittaja. Sitä Keskisarja itsekin pitää esillä poliitikkonakin, myös vastatessaan Avun kysymyksiin:

– Olen voittanut kynälläni esimerkiksi tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Pro Finlandia -mitalin. Kuka muu muka? Kansanedustajissa ei ole minun veroistani kieli-ihmistä.

Teemu Keskisarjan kanssa vuodesta 2010 lähtien muutaman vuoden työskennelleen tutkijan mielestä Keskisarja muuttui noiden vuosien aikana.

Varsinkin aluksi tämä oli hyvä työnantaja: huolehti siitä, ettei kuluja tarvinnut maksaa omasta taskusta, oli kohtelias ja hauskakin. Juurikaan muusta kuin työasioista tutkija ei kuitenkaan Keskisarjan kanssa puhunut.

Joskus vuosien 2013–2014 tienoilla Keskisarjan tapa ilmaista itseään alkoi tutkijan mielestä muuttua.

– Alkoi tulla enemmän alatyylistä ilmaisua, mikä ei ole ollut tapana meidän alalla. Puheesta tuli näennäisen kansanomaista.

Samalla Keskisarjasta tuli työnantajana kärsimättömämpi. Tutkijan mielestä myös tämän suhtautuminen lähteisiin löystyi.

– Yritin itse olla supertarkka, mutta tärkeintä olivat raflaavat jutut. Se että löytyisi jotain myyvää.

Yhteistyö loppui tutkijan mukaan 2010-luvun puolivälissä osin tämän vuoksi, osin siksi, että tutkijan oma ura eteni.

Tuohon aikaan Keskisarja ei kuitenkaan puhunut politiikkaa.

– En huomannut oikeistolaisuutta tai äärioikeistolaisuutta, tutkija sanoo.

Toisaalta hän ei ollut yllättynyt, kun Keskisarjan puheista alkoi syntyä kohuja 2010-luvun lopulla.

Keskisarjan poliittinen ura ja hänen puheensa ovat tutkijan mukaan hämmentäneet historiantutkijoita ja aiheesta on keskusteltu. Toisten kuva on sama kuin tutkijan, toisten mielestä taas Keskisarjan poliittiset mieltymykset olivat nähtävissä jo aivan uran alussa.

Teemu Keskisarjan jo opiskelija-aikana tuntenut henkilö kuitenkin sanoo, ettei tuolloin osannut lainkaan aavistaa, millaiseksi poliitikoksi Keskisarja kehittyisi. Hän kuvaa tätä hiljaiseksi, ahkeraksi ja lahjakkaaksi opiskelijaksi, hieman erikoiseksi.

Tästä erikoisuudesta kertoo eräs Keskisarjan kirjallisuuspiireissä tavannut ihminen näin:

– Ei hänellä ole koskaan ollut suodatinta, hän on pukeutunut ja käyttäytynyt miten vain on halunnut. Kengät rikki, likainen t-paita ja verkkarit. Eikä hän välitä muiden reaktioista. Mutta hän oli älykästä ja huumorintajuistakin seuraa, vaikkapa baarissa.

Baarissa käymisen Keskisarja tosin kirjallisuusihmisen käsityksen mukaan lopetti jo vuosia sitten.

Keskisarja on kirjallisuusihmisen mielestä yksinäinen susi, joka haluaa olla omassa rauhassaan. Vanhanaikainen ja itsepäinen ihminen.

– Jos hän saa jotain päähänsä, niin sitten asia on niin. Se on ihmetyttänyt, kun hän on kuitenkin niin laajasti lukenut ja sivistynyt ihminen.

Hän ei usko, että Keskisarja olisi perussuomalaisten puoluejohdon ohjailtavissa tai valikoisi sanomisiaan kovin paljon.

– Hän päästää suustaan sen mitä ajattelee.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra hyväksyi kohun aiheuttaneet Keskisarjan A-studio-puheet jälkikäteen. Poikkesivatko Keskisarjan sanomiset lopulta siitä, mitä perussuomalaiset ovat aiemmin puhuneet?

Eivät, arvioi Pekka Mykkänen. Mykkänen on Helsingin Sanomien toimittaja, joka pureutui tänä vuonna ilmestyneessä Likainen somesota -kirjassaan perussuomalaisten viestintätapoihin.

– Toki Keskisarja on perussuomalaisissa totaalinen erikoisuus, koska hän ei käytä somea. Kyllä hän silti ymmärtää sosiaalista mediaa.

Keskisarjan avustaja pitää tämän nimissä tilejä ainakin Facebookissa ja X:ssä.

Keskisarjan A-studio-esiintymisessä ehkä olennaisinta oli, että se tapahtui televisiossa, koko kansan nähtävillä. Mykkäsen mukaan perussuomalaiset ovat taitavia muokkaamaan viestiään välineen mukaan.

Hän ottaa esimerkiksi Purran, joka on Instagramissa urbaani, kaupunkilaisnaisia kosiskeleva vihersmoothie-Riikka ja Facebookissa taas juureva kansannainen, joka kohtaa kansalaisia pikkukaupunkien toreilla. X-palvelussa hän myös provosoi ja kokeilee rajoja.

Televisiossa ja suurten medioiden haastattelussa perussuomalaisten meno on kuitenkin Mykkäsen mukaan tavallisesti rauhallisempaa.

Väestönvaihto taas on perussuomalaisten peruspuhetta. Mykkäsen mukaan termiä käytti jo parikymmentä vuotta sitten Jussi Halla-aho Scripta-blogissaan.

Keskisarja sanoi ehdokaspuheessaan: ”väestönvaihto on tilastotieto”. Mykkänen huomauttaa, että tilastoissa ja uutisoinnissa puhutaan kuitenkin väestönmuutoksesta.

Kirjassaan Mykkänen avaa äärioikeistolaisen väkivallan tapauksia, joissa väestönvaihto on noussut esiin taustalla kuplineena salaliittoteoriana. Tunnetuin lienee vuoden 2019 Uuden-Seelannin terrori-isku, jossa äärioikeistolainen Brenton Tarrant tappoi 51 ihmistä kahdessa moskeijassa.

Mykkänen huomioi, että esimerkiksi Oulussa maahanmuuttajaa puukottanut 15-vuotias poika oli saanut innoitusta Tarrantista, kuten myös Lahden äärioikeistolaisen terrorijutun päätekijä.

– Siinä missä nämä ovat joillekin leikkisiä poliittisen härnäämisen välineitä, toisille ne ovat tosielämän väkivallantekoihin liittyviä asioita.

Miten Teemu Keskisarja itse määrittelee väestönvaihdon?

– Väestönvaihto ei ole luonnonilmiö vaan poliittinen ratkaisu. Suomi aloitti väestönvaihtamisen 1990-luvulla puolivahingossa. Kotouttamisteollisuus tarvitsi raaka-ainetta eli kotoutettavia. Rasisminvastainen mieliteollisuus tarvitsi keinotekoista rasismia, Keskisarja kirjoittaa sähköpostitse.

Kuka Suomen väestöä haluaa vaihtaa?

– Esimerkiksi kotouttamisteollisuuden pamput, halpatyöfirmojen lobbarit ja entiset työväenpuolueet, joiden äänestäjät elävät tuilla.

Voitko täsmentää, mitä tarkoitat kotouttamisteollisuudella ja rasisminvastaisella mieliteollisuudella?

– STEA:n lukemattomat avustukset monikulttuurijärjestöille, tulkit, kielenopettajat – joiden takia tulokkaat nimenomaan eivät suomea opi. Koulujen sadan eri äidinkielen opetus. Yhdenvertaisuusvaltuutettu.

STEA on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. Tänä vuonna se on myöntänyt yli 300 miljoonaa euroa yli 700 suomalaiselle järjestölle ja säätiölle. Suurimmat avustukset (noin 4–7 miljoonaa per yhdistys) ovat saaneet Suomen mielenterveys, Ehkäisevä päihdetyö Ehyt, Suomen punainen risti, Maaseudun terveys- ja lomahuolto sekä Vanhustyön keskusliitto.

Ensimmäinen ”monikulttuuri”-kuvaukseen sopiva yhdistys on sijalta 34 löytyvä Suomen pakolaisapu, jolle on myönnetty noin puolitoista miljoonaa euroa tälle vuodelle.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu taas on viranomainen, jonka tehtäviin kuuluvat yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjintään puuttuminen.

Teemu Keskisarja on paitsi lahjakas kirjoittaja myös taitava puhuja. Eduskunnassa hänen puheenvuoronsa ovat tiiviitä ja täynnä näppäriä kielikuvia.

Harvoin edustajien puheenvuoroista tulee meemejä, kuten Keskisarjan lokakuussa 2023 pitämästä talousarviopuheenvuorosta, jossa hän puhui siitä, miten ”irtokynnet kimaltavat, hieno partavesi tuoksuu, tekoripset räpsähtelevät”. Puhetta säesti erikoinen solmionpyöräytyskoreografia.

Keskisarjan tapa ilmaista itseään tuntuu myös pysyvän varsin samankaltaisena riippumatta tilanteesta tai yleisöstä. Esimerkiksi kysymykseeni siitä, provosoiko hän tarkoituksella, hän vastasi:

– Politiikan tarkoitus ei ole ihmisten viihdyttäminen – mutta ei myöskään kuoliaaksi pitkästyttäminen.

Täsmälleen samaa ilmaisua hän on käyttänyt myös muissa haastatteluissa ja omassa Perussuomalainen-lehden kolumnissaan.

Keskisarjan kanssa yhteistyötä tehnyt tietokirjailija sanoo, että Keskisarja kyllä puhuu, muttei välttämättä keskustele.

– Olen aikanaan puhunut paljonkin hänen kanssaan, historian tutkimuksesta ja sen metodeista. Hänhän enemmän laukoo mielipiteensä, eikä lähde niistä keskustelemaan.

Puhujaksi Keskisarja on harjaantunut maakuntakiertueillaan.

– Hänhän kiersi kuin rokkitähti, ajoi ihan uskomattomia kilometrimääriä. Hän meni lavalle, piti esitelmänsä ja laittoi nimmareita kirjoihin.

Tietokirjailija uskoo, että Keskisarja piti tuollaisista esiintymisistä.

– Ne ihmiset, jotka tykkäävät hänestä, tykkäävät kauheasti. Se on kielellistä ilotulitusta, onelinereita. Silloin ei tarvitse kauheasti ruveta kyseenalaistamaan sitä, että mitä hän viime kädessä tarkoittaa.

Tietokirjailija pohtii, että ehkä kiertueiden kansansuosio tönäisi Keskisarjaa pohtimaan politiikkaan lähtemistä. Kenties joku ehdottikin asiaa.

Hänen mielestään Keskisarja ei pohjimmiltaan ole erilainen eri tilanteissa: henkilökohtaisissa keskusteluissa, luennoidessaan yleisölle tai poliittisissa puheenvuoroissa.

– Kyllä se kuitenkin sama Teemu on. Hän, kuten kuka tahansa, on vähän erilainen esiintymistilanteessa, sävyt jäävät pois ja asia kärjistyy. Ehkä hän kärjistää tarkoituksellakin.

Keskisarja kiertää edelleen maakuntia ahkerasti perussuomalaisten varapuheenjohtajana. Hän kirjoittaa vastauksissaan keskittyvänsä silloin enemmän ihmisten kuuntelemiseen.

– Yksi kohtaaminen silmästä silmään vastaa miljoonaa näyttöä somessa.

Se, että Keskisarja lähti politiikkaan, tuli tietokirjailijalle yllätyksenä. Hän ei olisi uskonut, että Keskisarjalla riittäisi kiinnostusta sellaiseen työhön. Eikä politiikasta puhuttu. Tietokirjailija arvelee molempien tietäneen, etteivät poliittiset näkemykset kohtaa ja puhumista riitti muutenkin.

– Vaikkakin, jos olisi pitänyt veikata, että minkä puolueen listoilta hän lähtisi ehdolle, olisin veikannut, että persujen.

Keskisarja itse kertoo, että pyyntö ehdolle lähtemisestä tuli perussuomalaisten suunnasta.

– Loppiaisena 2023 eli muutama kuukausi ennen eduskuntavaaleja minulle soitti persujen puoluesihteeri. Mitään edeltäviä tunnusteluja ei ollut.

Kohtalo tulee esiin myös nyt Keskisarjan vastauksessa, kuten tuli puoluekokouspuheessa kesällä.

– Tiesin, että tämä on kohtaloni, joten suostuin ehdokkaaksi heti samassa puhelussa, ilman kummempia suostutteluja.

Minkä vuoksi tietokirjailijasta tuli poliitikko?

– Ehkä viimeinen pisara minun maljassani oli korona-ajan EU:n ”elvytyspaketti” vuonna 2021. Se huijaus maksoi Suomelle 4,5 miljardia euroa ja meni läpi Marinin hallituksen päätöksellä, jonka tueksi suurin osa kokoomuksen kansanedustajista ryntäsi. Yleinen EU-myönteisyys on sikamainen valhe ja itsepetos. Suomi alistuu EU:n alusmaaksi, ylikansallisen byrokratian mielivaltaan…. ja valtaosa suomalaisista hyväksyy itsenäisyyden luovutuksen noin vain! Perkele!

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että EU:n elpymisvälineen maksujen takaraja on vuodessa 2058. Siihen mennessä Suomen osuus kuluista voisi VM:n mukaan olla 7,2 miljardia, mutta laskelma on epävarma. Suomi voisi saada avustuksia noin 2,6 miljardia euroa.

Näin maksuja kertyisi Suomelle noin 4,6 miljardia euroa enemmän.

Entä milloin Teemu Keskisarja alkoi pitää maahanmuuttoa ongelmana?

– Viimeistään siinä vaiheessa, kun vuosittainen nettomaahanmuutto Suomeen ylitti 50 000. Ja siinä vaiheessa, kun vieraskielisten määrä Suomessa ylitti 600 000.

Ensin mainittu tapahtui vuonna 2023. Tuolloin Suomeen muutti noin 58 000 ihmistä enemmän kuin Suomesta muutti pois. Maahanmuuttajista noin 20 000 oli ukrainalaisia, seuraavaksi suurin ryhmä olivat venäläiset, joita Suomeen muutti noin 4 300.

Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 rajan viime vuonna. Suurin vieraskielisten ryhmä on venäjänkieliset, heitä on Suomessa noin 100 000. Viroa puhuu noin 50 000 ihmistä ja arabiaa noin 45 000.

Näitä vuosilukuja haarukoimalla Keskisarjan poliittisen aktivoitumisen ja ajattelun muotoutumisen voisi siis asetella vuosiin 2021–24. Keskisarja tosin kieltää itse kokeneensa varsinaista poliittista herätystä. Perussuomalaisiin hän sanoo liittyneensä pari vuotta sitten.

Mitä Keskisarja tavoittelee? Millaisia lakeja eduskunnan pitäisi säätää, jotta maa muuttuisi hänen mielestään oikeaan suuntaan?

– Sosiaaliturva Suomessa kuuluu vain ja ainoastaan Suomen kansalaisille. ”Työperäiset” pärjäävät palkallaan ja elättävät perheensä, siis ilman etuuksia. Humanitaarisille tarjoamme hätämajoituksen ja hernekeittoa. Tämän lain säätäminen on toki vaikeaa, mutta myös absoluuttisen välttämätöntä ja kiireellistä.

Tähän suuntaan Suomi näyttää ottavan nyt askeleita, sillä hallitus kaavailee kiristyksiä maahanmuuttajien sosiaalietuuksiin.

Teemu Keskisarja nousi hiljan esille aivan eri asiassa. Hän pohti eduskunnassa työelämään tutustuneen koululaisen kuvaamalla videolla sitä, ettei eduskunnassa ole paljon tekemistä. Keskisarja sanoi käyttävänsä työaikaansa kuntosalilla, hautausmaalla ja ”historiajuttujen” kirjoitteluun.

Kohu siitäkin tuli, kuten Keskisarjan puheista tapaa tulla. Mutta aikooko hän vielä pyrkiä jatkokaudelle vuoden 2027 eduskuntavaaleissa?

– Näkkyypähän, sanoi Kummun Kalle, kirjoittaa Keskisarja.

Kummun Kalle oli Kalle Päätalon setä ja Iijoki-sarjan olennainen hahmo. Ja kun kyse on Keskisarjasta, hän on käyttänyt vastausta myös aiemmin, nimittäin kesällä, kun Iltalehti kysyi, aikooko hän haastaa Riikka Purran puolueen puheenjohtajana.

Tuolloin Keskisarja ei vielä puheenjohtajaksi pyrkinyt.

Teemu Keskisarja

• Ikä: 54 vuotta.
• Perhe: Puoliso Jenna Piirto ja kolme lasta.
• Ura: Tietokirjailija ja kansanedustaja.
• Ajankohtaista: Perussuomalaisten varapuheenjohtaja. Tuorein kohu syntyi lokakuun puolivälin jälkeen.