Täysin totta.

Ajatus on väkevä ja vahvistaa vanhan myytin.

Aamuaurinko paistaa kirkkaana Kitkajärven pintaan. On aivan tyyntä. Vesi helmeilee kirkkaana ja toisintaa ruskan kirkkaisiin väreihin helauttaman vastapäisen metsän; kaikki kauneus on nähtävissä kaksinkertaisena.

Ei ihme – olemmehan nyt taivasten valtakunnassa, Himmerkissä.

Himmerkin hotellin johtaja Reijo Lantto kertoo tarinaa siitä, mistä Himmerkin niemi aikanaan sai nimensä. Tarina palautuu aikaan, jolloin Kuusamon ja Posion seurakunnat olivat vielä yhdessä. Elettiin 1700-luvun loppua, kirkkoherrana oli Johan-Gustaf Krank.

”Hän oli kirkkomatkalla renkipojan kanssa soutamassa Kuusamosta Posiota kohti Kitkaa pitkin”, kertoo Lantto.

”He pysähtyivät näille lahden laajoille hiekkarannoille lepäämään.”

Näkymä oli vavahduttava.

”Niinpä hän totesi, että detta är ju liksom himmelriket – tämähän on kuin taivasten valtakunta.”

Siitä paikka sai nimensä, Himmerki, kun tarinaa kertonut renkipoika sen sellaiseksi väänsi.

Ja se näky on tässä silmien edessä.

Nyt Himmerkissä on lomakeskus, jossa on hotelli ja ravintola. Sotainvalidien alun alkaen perustama Himmerki on ollut Lanton omistuksessa vuodesta 2000. Lantto on laittanut paikkaa erinomaiseen kuntoon.

Erilaisissa ja erihintaisissa mökeissä, huviloissa ja sviiteissä on 130 vuodepaikkaa. Alueelta löytyy myös karavaanari- ja telttailualue. Yöpyä voi myös rantatörmän yllä olevissa uusissa lomahuviloissa, joista on näkymä suoraan Yli-Kitkalle. Rappuset vievät suoraan terasseilta alas sileälle hiekkarannalle.

On käveltävä vesirajaan katsomaan ruskan sävyjä, mutta myös itse vettä.

Sillä se vesi on täällä kirkkaampaa kuin missään muualla.

Himmerki sijaitsee Etelä-Lapissa, Kuusamosta pienen pätkän verran länteen. Vaikka Posio on Lappia, varsinaisille kaukaperille on vielä matkaa satoja kilometrejä – Himmerki on yksi parhaista yön yli taukopaikoista matkalla syvälle pohjoiseen: Inariin, Utsjoelle, Varankiin, Kirkkoniemeen.

Posion sydän on Kitka-järvet, erityisesti Yli-Kitka.

Kitka-järvet jakaantuvat kahden kunnan alueelle, ja kahden eri maailman: Posio on Lappia, Kuusamo Koillismaata. Kuusamon puolella järveä rannat ovat täydemmät, sillä ne ovat yksityisessä omistuksessa ja mökkitontteina. Lapin puolella Yli-Kitkalla valtio-omistus on pitänyt erityisesti saaret kohtuullisen tyhjinä.

Samalla järvien vesi on säästynyt tuhoisalta ojitukselta. Vesi on häikäisevän kirkasta.

Myytin mukaan Yli-Kitka on Euroopan suurin lähde. Ja se saattaa todella pitää paikkaansa.

Himmerkistä voi vuokrata soutuveneen. Ja se todella kannattaa: Himmerki sijaitsee Yli-Kitkalla ja siellä riittää retkeiltävää. Kovin paljoa rakennettuja palveluita ei ole – yksi autiotupa saaressa, siinä se. Omatoimisuus on valttia. Rantautua voi hiekkasärkille, jotka nousevat vain senttejä veden pinnan yläpuolelle, jatkuen kymmenien metrien matkalla vain senttejä veden pinnan alapuolella.

Vesille pääsee halutessaan myös veneopas Marko Poroputaan Lapin matkametsän veneellä, joka noutaa asiakkaita Himmerkin vierasvenesatamasta, hotellin rannasta.

Vesiltä rantojen ruskainen väri-ilottelu näyttäytyy vielä väkevämpänä kuin metsän keskellä katselemalla. Maisema nousee veden ylle häikäisevänä. On laitettava aurinkolasit silmille, eikä siltikään auta. Tältä kenties näyttää siellä iäisessä kirkkaudessa?

Kitkajärvet koostuvat kahdesta isosta Kitkajoen suvannosta, Yli-Kitkasta ja Ala-Kitkasta. Yli-Kitka on näistä isompi, ja vaikka nimestä voisi muuta päätellä, se on järvistä eteläisempi, eli kartalla Ala-Kitkaa alempana. Nimi tulee joen virtaussuunnasta, eli Yli-Kitka on joessa latvavesien puolella.

Kuusamon ohi kulkeva, se tunnettu itäinen, pohjoisen ja etelän yhdistävä tie, jonka varrelta muun muassa Rukan hiihtokeskus löytyy, vie järven yli Kilkönsalmen kohdalta. Himmerkin suuntaan Posiolle puolestaan syötetään Mourusalmen kohdalle rakennettua pengermää ja sen siltaa pitkin.

Kohdalla on ammattikalastajien laiturit sekä vierasvenesatama.

Näkymät sillalta etelän suuntaan antavat odottaa jotain ihmeellistä, mutta myöhemmin, Himmerkin rannassa auringon laskiessa hillaspritz-lasi kädessä järvelle katsellessa, ne ovat sitten kuitenkin vielä jotain enemmän.

Päätös sukeutuu mielessä viimeistään mökin omassa saunassa illalla löylytellessä: Kitkasta ei saa irti kaikkea, jos sen kuulaasta syleilystä ei ole nauttinut koko ruumiilla.

Kylmähän se halaus varmasti nyt syyskuussa on, mutta: viimeistään huomenna, ennen seuraavaa puolentuhatkilometristä siivua, uimaan on mentävä.

Tai, kun kiuas loistaa mansikkana: kenties jo nyt, yöllä, kun tähdet loistavat kirkkaimmin.