Apu

Taneli Mäkelän 8 + 1 tunnustusta: ”Välillä tulee olo, että osaanko mitään kunnolla”


Taneli Mäkelällä on täysi kalenteri töitä teatterissa, mutta millainen on mies roolien takana? Apu kysyi ja näyttelijä vastasi.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Milka Alanen

1. Järjestys pitää olla

Näyttelijä Taneli Mäkelä arvelee olevansa aika kätevä, osaavansa ne perustaidot, joita voidaan pitää hänen sukupolvensa kansalaistaitoina.

– Olen luonteeltani sellainen, että tykkään pitää tavarat järjestyksessä. Se on yksinkertaisesti vain kätevämpää. Jos tarvitsen kynää, ruuvimeisselin tai puhtaat sukat, tiedän, mistä löydän ne. Peruste on tavallaan täysin pragmaattinen.

2. Ihmiset kaipaavat kakkosnelosta

Olisikohan niin, että monet naiset etsivät nyt rauhallista kätevää miestä? Sellainen tuntuu seksikkäämmältäkin kuin ison egon näyttämistarpeinen uros.

– Ehkä ihmiset ovat alkaneet kaivata jotakin kakkosnelosta, selkeitä asioita, joihin voi tarttua omin käsin, koska ennen kansalaistaitoina pidetyt asiat alkavatkin olla harvojen ominaisuuksia.

3. Sosiaalinen media? Ei kiitos!

Mäkelä miettii, että maailma on muuttunut järjettömän hektiseksi, suorituskeskeiseksi ja tehokkuutta ihannoivaksi. Paljon aikaa ja energiaa menee myös sosiaalisessa mediassa pyörimiseen – siitä on tullut ihmisiä stressaava velvollisuus.

Taneli Mäkelä ei ole somessa eikä sinne aio.

– Tiedän, että se on erinomaisen hyvä markkinointikanava ammatissa kuin ammatissa. Meidän ammatissa sen kanavan kautta menee aika paljon asioita – siitä huolimatta en ymmärrä, miksi mun pitäisi olla siellä.

4. Olen ahne

– Olen ollut ahne sillä tavalla, etten ole malttanut sanoa kivoille töille ei. Rahan takia en ole ahne, vaikka tietysti leivänkin täytyy jostakin tulla. En ole totisesti pyrkinyt tähän tilanteeseen, enkä haluaisi paukutella henkseleitä sillä, että kalenteri on täysi. On hölmöä ajaa itsensä siihen tilaan.

5. Keikkailu ajoi uupumukseen

Kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun Mäkelä teki musiikkikeikkoja ympäri maata, hän väsyi ja uupui. Keikat olivat pääsääntöisesti yöllä, kilometrejä tuplasti nykyisiin teattereiden välisiin verrattuna.

Yhdistelmä Taneli ja haitari ja iskelmä sinkosivat suureen menestykseen. Miten se iskelmä iski eteläsuomalaiseen kaupunkilaisnuorukaiseen?

– Iskelmä on ollut mua lapsuudesta asti eniten puhutteleva genre, se vaikutti ja kolahti. Tekstin ja melodian paketti, Kärjen, Helismaan, Malmsténin, Vainion, Saukin ja monien muiden luomat todelliset helmet, täydellisiä kokonaisuuksia.

6. Ei tarpeeksi aikaa musiikille

– Kyllä minä yhä soittelen ja kaikki keikat teen, jos joku vain älyää kysyä. Mutta vähiin se jää. Jos haluaisi työkseen käydä keikoilla, pitäisi tehdä levy kerran vuodessa ja olla koneistossa mukana. Tai edes päästä sinne. Ei ole mitenkään sanottua, että se onnistuisi enää.

Musiikki on pysynyt matkassa musikaalirooleissa ja laulunäytelmissä – onneksi ei tarvitse ihan ilmankaan olla.

– Harrastelijahan minä olen, soittelija. Jos haluaisi olla hyvässä soittokunnossa, pitäisi treenata koko ajan. Metsäkukkia pystyisin soittamaan kylmiltään, vaikken ole vähään aikaan kurttuun koskenutkaan.

7. Osaanko oikeasti mitään?

Ajautuminen, suunnittelemattomuus, uteliaisuus. Ne ovat Mäkelän mukaan kieputtaneet uraa sinne tänne: näyttelemään, kirjoittamaan, ohjaamaan, musiikin puolelle. Televisioon, elokuviin, teatteriin.

– Välillä tulee semmoinen olo, että kun sählää ja koheltaa siellä ja täällä, osaanko lopulta mitään kunnolla. En ole virkavuosiini nähden tehnyt teatteria mitenkään hirveästi. Varmaan hallitsisin lajin paremmin, jos olisin tehnyt pelkkää teatteria. Mutta toisaalta: ei tässä koskaan valmiiksi tule, ja on hauska oppia lisää!

8. Kuntoilu on tärkeää – Liikuntaa tarpeeksi ja kohtuus juomisessa

Taneli Mäkelä on solakka, pitkäraajainen, vaatteissa näkyy laaduntaju ja hyvä värisilmä. Oletko mies hyvässä kunnossa ja balanssissa?

– Olen aina pitänyt huolta kunnostani, ihan vain sen takia, että jaksaa ja voi hyvin. Vaikutin on tietysti sekin, että kroppa on työkaluni. Siitä saa aika hyvät pohjat, kun liikkuu, lepää, syö, eikä kauheasti juo. Arvo Ylpön viisauden malliin: kaikkea kohtuudella. Kuuntelen kroppaani, sitä on viisasta uskoa, kun se sanoo, ettei tuota kannata tehdä.

+ 1. Ikääntyminen on näyttelijälle mahdollisuus

– Minusta on ihanaa olla sen ikäinen kuin olen. Tavallaan odotan ihan innolla, mitä tulevaisuus tuo. Pääsee näyttelemään vieläkin vanhempia rooleja.

Ikäpohdinnasta kuultaa rauha. Paikat kuluvat, se kuuluu ikään. Samoin se, että osaa vähin erin arvostaa sitä, mitä on.

Taneli Mäkelä

  • Syntynyt: 10.3.1959 Espoossa.
  • Uraa: Teatteri korkeakoulu 1985, teatterityötä Ryhmäteatteri, Helsingin kaupunginteatteri, Turun kaupungin teatteri, Tampereen Työväen Teatteri. Käsikirjoituksia ja ohjauksia. Elokuvia: Talvisota, josta pääosan Jussi-palkinto, Pohjanmaa, FC Venus, Napapiirin sankarit, Nuoruustango.
  • Televisiossa: Musta tuntuu, Fakta homma, Ilman kavaluutta, Akkaa päälle, Team Ahma, Yle Leaks, Klikkaa mua, Roba, Ihmisten puolue, Sunnuntailounas.
  • Muusikkona: viisi omaa studioalbumia, vuosien keikkajakso 1980–1990-lukujen vaihteessa.
  • Perhe: Puoliso Anna-Maija vuodesta 1989, aikuiset tytär ja poika. Veli Konsta Mäkelä on näyttelijä, veli Ville Mäkelä elokuvaohjaaja.
  • Ajankohtaista: Monologi Mies, joka rakasti järjestystä (En man som heter Ove) Helsingin kaupunginteatterissa – produktio siirtyy kevätkaudeksi Turun kaupunginteatteriin, jossa nyt päärooli Komisario Palmun erehdyksessä. Laulunäytelmä Vanhoja poikia Tampereen Työväen Teatterissa. Atte Järvisen tilannekomediasarja Sunnuntailounas MTV3, Pekka Parikan Talvisota-sarja YLE1.

Lue Taneli Mäkelän koko haastattelu Apu 49/2019

Julkaistu: 28.11.2019