Tampere Unitedin tavoitteena on palata Veikkausliigan huipulle ja eurokentille 2030-luvulla – Toimitusjohtaja paljastaa ison unelmansa: ”Haluan jakaa tämän kaupungin”
Tampere Unitedin toimitusjohtaja Ville Dahlman kertoo, miten seura aikoo haastaa tulevaisuudessa Ilveksen ylivallan kaupungissa. Tavoitteena on luoda jalkapallossa samanlainen vastakkainasettelu kuin Ilveksen ja Tapparan välillä on jääkiekossa.
Kun Tampere United juhli toista kautta peräkkäin Veikkausliigan mestaruutta vuonna 2007, harva osasi uumoilla, että se olisi seuran viimeinen pääsarjamestaruus vielä vajaan parinkymmenen vuoden kuluttuakin.
Tuolloin, vuonna 2007, TamU juhli myös historiansa ainoaa Suomen cupin mestaruutta. Sen jälkeen plakkariin kertyi vielä liigacupin voitto vuonna 2009, mutta muuten juhlan aiheet alkoivat olla ohi.
Suomen Palloliiton kurinpitovaliokunta sulki vedonlyöntivilppiepäilyjen seurauksena seuran kaikista Palloliiton alaisista kilpailuista keväällä 2011 ja myöhemmin samana kesänä Tampere United Oy ajautui konkurssiin.
Nyt, 14 vuotta konkurssin jälkeen, tunnelma on toisenlainen – seesteisempi ja tulevaisuuden kannalta toiveikkaampi. Tammelan stadionin yhteydessä on seuran nykyinen toimisto, jossa toimitusjohtaja Ville Dahlman on virtaa täynnä.
Joukkue on aloittanut kautensa mainiosti Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösessä. TamU on haastatteluhetkellä pelannut 10 sarjapeliä ja kerännyt 16 pistettä. Se oikeuttaa viidenteen sijaan, mutta ääritasaisessa Ykkösessä kärkijoukkue Pallokerho Keski-Uusimaa on vain pinnan päässä. Kaikki tämä herättää Dahlmanissa monenlaisia ajatuksia.
– Joukkue on asettanut itse tavoitteensa. Seurajohto ei ole antanut painetta sen suhteen. Olemme arvioineet, että haluamme säilyä ja se on minimi. Valmennuksen kanssa olemme puhuneet, että realistinen tavoite on paikka ylemmässä jatkosarjassa, Dahlman sanoo.
Dahlman on toiminut kymmenisen vuotta suomalaisen jalkapallon seuratyössä. Vuonna 2015 hän aloitti hämeenlinnalaisen HJS:n toiminnanjohtajana. Vuodet 2021–2023 hän työskenteli kaksi vuotta määräaikaisella pestillä vantaalaisen VJS:n toimitusjohtajana.
TamUn toimitusjohtajaksi hän siirtyi loppuvuodesta 2023. Erinomainen alkukausi Ykkösessä on ja ei ole yllättänyt Dahlmania. TamU on sarjanousija, joten odotukset eivät ole epärealistiset, mutta toimitusjohtaja on aistinut talvesta asti hyviä signaaleja.
– Näin tämän kauden joukkueessa yhdistäviä tekijöitä HJS:n ja VJS:n hyville kausille jo tammikuun treeneissä: ilmapiiri, sitoutuminen, tahtotila ja tekemisen taso harjoituksissa. Sikäli en ole yllättynyt pistemäärästämme, Dahlman kertoo.
”Tämä kaupunki on jaettu jääkiekossa. Se voidaan tehdä myös jalkapallossa.”
Kuuma kysymys on se, olisiko TamU valmis sarjanousuun toiseksi korkeimmalle tasolle Ykkösliigaan, jos lento jatkuisi loppuun asti. Dahlman myöntää, että edessä olisi kova syksy, jos TamU nousisi. Silloin seuran taustoja pitäisi vahvistaa ja paljon.
– Hallinto ei voisi olla vain yksi työntekijä ja vapaaehtoiset. Meidän pitäisi laittaa paukkuja markkinointi- ja myyntitiimiin – rekrytoida sinne lisää henkilöitä. Se olisi kova paikka, mutta ei mitään, mistä emme voisi selvitä, Dahlman sanoo.
– Meillä on kuitenkin huippuolosuhteet. Se antaa mahdollisuuksia ottelutapahtumiin. Meillä ei tule esimerkiksi yleisökapasiteetti tai yritysmyynnissä riittävän vastikkeen tarjoaminen vastaan.
Tampere United on ottanut viime vuosina isoja askeleita eteenpäin. Lähtöpiste, aloittaminen fanien voimalla Suomen Kutosesta vuonna 2012, on jo kaukaista aikaa.
Viime vuonna seuralle rakennettiin uusi strategia vuosille 2025–2030, joka kantaa kunnianhimoisesti nimeä ”Matkalla Eurooppaan”. Strategiassa tavoitteeksi on kirjattu se, että 2030-luvulla TamU olisi takaisin Suomen huipulla: joukkue pelaisi Veikkausliigan kärkikahinoissa ja europeleissä.
Dahlman paljastaa ison asian, joka ei lue strategiassa, mutta on hänen henkilökohtainen ajatuksensa ja tavoitteensa: Tampere Unitedista on kasvatettavissa vastavoima Veikkausliigan kärkikahinoissa pelaavalle Ilvekselle.
– Haluan jakaa tämän kaupungin siniseen ja keltaiseen. Urheilu elää vastakkainasettelusta, kilpailuasetelmista ja tarinoista. Meidän täytyy uskaltaa sanoa, mitä haluamme, Dahlman linjaa.
– Tämä kaupunki on jaettu jääkiekossa. Se voidaan tehdä myös jalkapallossa. Haluan kokea sen pelin, jossa Tammela on täynnä ja valtaosalla ihmisistä on sinistä päällä, hän maalailee.
Jos jokin paikka Suomessa, niin Tampere kaupunkina voisi Helsingin ohella potentiaalisesti kantaa kahta pääsarjatason joukkuetta. Dahlman muistuttaa, miten hienoja vastakkainasetteluja on vuosien saatossa syntynyt esimerkiksi Helsingin ja Turun sisällä.
”Fanit ovat ottaneet Pohjoiskaarteen omakseen.”
Hän ei kuitenkaan halua keinotekoista vastakkainasettelua vaan orgaanisesti syntyvää kilpailua, joka tapahtuu sen myötä, kun TamU nousee askel kerrallaan samalle tasolle Ilveksen kanssa.
– Se ei kuulu asiaan, että alkaisimme keinotekoisesti esimerkiksi nälviä sosiaalisessa mediassa. Ympäristö ja jalkapallokulttuuri rakentavat vastakkainasettelun.
Ilveksen vastavoima-ajatukseen linkittyy myös keväällä julkaistu Tampere Unitedin ja jääkiekkoseura Tapparan yhteistyösopimus. Siinä yhtenä isona pontimena oli se, että vajaa 100 Tapparan junioria tuli pelaamaan TamUn riveihin kesäksi jalkapalloa. Se kasvatti junioripuolta ja loi samalla uutta potentiaalista kannattajapohjaa.
Tammelassa toukokuussa pelattuun otteluun Espoon Palloseuraa vastaan saapui 450 Tapparan kausikorttilaista tai junioria, jolloin yleisömääräkin nousi kauden toistaiseksi korkeimpaan lukemaan 1387:een.
Dahlströmin mukaan tarkoitus on rakentaa pitkäjänteisesti yhteistyötä, jossa seurat eivät lähde johtamaan ylhäältä alas tai pakottamaan asioita tapahtuvaksi. Tarkoitus on tarjota raamit, joiden sisällä toimijat etsivät yhteistyön muotoja.
– Seuratyön pitää olla tekijöidensä näköistä. Meistä ei tule FC Tapparaa eikä heistä HC TamUa. Näemme molemmat mahdollisuuden tuoda sidosryhmillemme lisäarvoa joukkueiden junioripelaajien arkeen ja yhteistyötä juniorivalmentajille, Dahlman sanoo.
Taustalla tapahtuu muutenkin. Maanantaina 23.6. Tampere United piti yhtiökokouksen, jossa päätettiin uudesta hallituksesta ja osakeannista. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Ville Salosen sekä jäseniksi Antti Niemistön, Kari Kivipensaan ja Heikki Wilenin. Heistä esimerkiksi Kivipensas on työskennellyt aiemmin pitkään Tapparassa myyntipäällikkönä.
Iso askel TamUn suurten tavoitteiden toteuttamiseksi tuli kaudella 2024, kun vielä Kakkosessa pelannut joukkue siirtyi Kaupin stadionilta uudelle hienolle Tammelan stadionille. Dahlman sanoo suoraan, että kyseessä oli tietoinen taloudellinen riski, jossa tietyt uhkakuvat ovat toteutuneet.
”Jos puhumme Suomen huipulle nousemisesta, se olisi mielestäni perseennäyttöä yhteisölle ja yhteistyökumppaneille lähteä takaisin metsän keskelle.”
Seura on tällä hetkellä jäljessä yritysmyyntitavoitteistaan. Yleisökeskiarvo pyörii tuhannen kieppeillä, joka on erinomainen lukema kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, mutta se pitäisi silti kasvattaa mahdollisimman nopeasti 1500 katsojaan, jotta ottelutapahtumat tuottaisivat seuralle merkittävästi rahaa. Viime kaudella kotipelien yleisökeskiarvo Kakkosessa oli 944 katsojaa.
Kun joukkue pelasi vielä 2023 ottelunsa Kaupissa, kannattajat tulivat paikalle ennen peliä ja rakensivat itse ottelutapahtuman: pystyttivät teltat ja kantoivat tavarat paikalleen. Kun peli alkoi, he siirtyivät katsomoon juomaan olutta ja luomaan lauluillaan tunnelmaa. Pelin jälkeen valtaosa heistä auttoi tapahtuman purkamisessa.
TamUn tuoreessa strategiassa isoksi arvoksi on kirjattu yhteisöllisyys. Dahlman myöntää, että yhteisöllisyyden vaaliminen mietitytti, kun joukkue muutti puitteiltaan komeaan Tammelaan.
– Kaupissa oli aitoa yhdessä tekemistä. Sen säilyminen oli suuri huoli, kun tulimme eri olosuhteeseen. Fanit ovat ottaneet Pohjoiskaarteen omakseen. Tykkään, kun muutama juniorijoukkue on perustanut Sinikaartin viereen Minikaartin. Siellä on uutta pohjaa kasvamassa.
Toimitusjohtajan mukaan ottelutapahtumista on onnistuttu luomaan paljolti TamUn näköisiä. Esimerkiksi VIP-katsomosta on lohkaistu toinen pääty, jonne on perustettu TamU-klubi. Sinne pääsevät jäsenet ja kausikorttilaiset.
– Stadion on värimaailmaltaan pääosin neutraali. Meidän on pitänyt rakentaa omia elementtejä, että sininen ja vihreä näkyvät areenalla. Siinä on oma hommansa. Stadion on akustisesti huikea. Kun meillä on 70–80 henkeä päädyssä laulamassa, ääni pysyy hienosti stadionilla, Dahlman kuvailee.
Kauppiin on valmistumassa uusi 1000 hengen pääkatsomo. Se varmistaisi periaatteessa riittävän ottelutapahtuman järjestämisen Ykkösen puitteisiin. Paluu sinne leikkaisi ottelutapahtumien järjestämisen kuluja ja TamU voisi hyödyntää talkoolaisia, mikä ei ole Tammelassa mahdollista.
Tammelasta on kuitenkin muodostumassa hyvää vauhtia pysyvä koti kasvua havittelevalle seurayhteisölle. Dahlman arvelee, että paluu Kauppiin veisi seuralta pois yhteistyökumppaneita merkittävissä määrin.
– Jos puhumme Suomen huipulle nousemisesta, se olisi mielestäni perseennäyttöä yhteisölle ja yhteistyökumppaneille lähteä takaisin metsän keskelle. Kun yleisökeskiarvomme ovat nousseet, lähestymme pistettä, jossa ottelutapahtumat olisivat meille tulonvirta.
Joka tapauksessa potentiaalinen kiinnostusarvo on todistetusti Suomen olosuhteisiin korkealla. Viime kaudella Kakkosen nousupudotuspelien ratkaisevassa ottelussa HJS:ää vastaan Tammelan stadionilla oli 2157 katsojaa.
Toimitusjohtaja sanoo, että naisten joukkueella on tällä hetkellä kokonaisuudessa yhteisöllinen rooli. Tampere United pelaa naisten Kolmosta. Tilannetta arvioidaan uudelleen, jos joukkue esimerkiksi nousee Kakkoseen.
TamUssa henkilöstöresurssien on todettu olevan sellaiset, että siinä tapauksessa joukkueen taakse tarvittaisiin lisää tekijöitä. Siitä Dahlman on mielissään, että uusissa sponsorisopimuksissa sanoma naisten joukkueen merkityksestä on mennyt kumppaneille läpi.
– Se on pelaajille tärkeä juttu, että heidän ei tarvitse esimerkiksi ostaa omaa pelipaitaansa. Se on iso asia tuolla sarjatasolla.
”Me olemme Veikkausliigan ulkopuolella tällä hetkellä ainoa seura, joka voi pelata tulevaisuudessa europelejä.”
Suorapuheisen toimitusjohtajan kierrokset lämpenevät, kun keskustelu kääntyy laajemmin sarjajärjestelmiin suomalaisessa jalkapallossa – sekä miesten että naisten osalta.
– Emme ole asettaneet lasikattoa naisten joukkueelle, mutta suomalaisen naisjalkapallon sarjajärjestelmäuudistukset ovat aiheuttaneet sen, että kansallisesta kokonaisuudesta tulee muutaman seuran ja heidän farmijoukkueidensa pelaajahautomo, Dahlman täräyttää.
Dahlman jatkaa palopuhettaan siirtymällä miesten jalkapallon sarjajärjestelmään, josta hänen mielestään pitäisi niin ikään poistaa kakkosjoukkueet. Tällä hetkellä Ykkösliigassa pelaavat HJK:n kakkosjoukkue Klubi 04 ja SJK:n kakkosjoukkue SJK Akatemia.
Ykkösessä pelaavat AC Oulun yhteistyöseura OLS, KuPSin kakkosseura KuPS Akatemia ja FC Interin kakkosseura FC Inter 2.
– Otetaan skenaario: TamU ja JJK pelaavat sarjanoususta. Ensin JJK kohtaa FC Inter 2:n, jolla on viisi veikkausliigapelaajaa joukkueessaan. Seuraavana viikonloppuna TamU kohtaa FC Inter 2:n, jolla ei ole enää samoja pelaajia joukkueessa. Eikö tämä vääristä kilpailua?
– Jos kakkosjoukkueilla on varaa pelata Ykkösliigaa, Ykköstä tai Kakkosta, niillä on varaa perustaa 8–10 joukkueen oma sarjansa kilpailupyramidin ulkopuolelle. Ei missään oikeassa jalkapallomaassa ole tällaista. Kakkos- ja reservijoukkueet eivät kuulu kolmelle ylimmälle sarjatasolle. Piste.
Lopuksi on vielä palattava alkuun – vuoteen 2011, jolloin Tampere United ajautui konkurssiin ja fanien uudelleen organisoimana alasarjojen syövereihin.
Suomen Palloliiton päätös pudottaa TamU kilpailujensa ulkopuolelle aiheutti seurayhteisössä pahaa verta – etenkin, kun samoina vuosina esimerkiksi Rovaniemen Palloseuran ympärillä muhi sopupeliskandaali, joka johti paljon lievempiin seurauksiin.
Nyt TamU on takaisin Palloliiton alaisissa sarjoissa, eikä Dahlmanin mukaan seuralla ole vanhoja kaunoja kutittamassa alitajuntaa.
– Palloliitossa ja Veikkausliigassa varmasti toivotaan, että TamU palaa pääsarjaan. Me olemme Veikkausliigan ulkopuolella tällä hetkellä ainoa seura, joka voi pelata tulevaisuudessa europelejä. Toki, kun Honka saa tulevaisuudessa stadioninsa, se voi olla toinen vastaava.
Tampere United on tullut kauas 14 vuoden takaisesta seurayhteisöä ravisuttaneesta romahduksesta. Paljon on muuttunut, mutta kenties vain hyvään suuntaan. Vaikka taivaanrantaan piirretään suuria tavoitteita, seura on entistä vahvempi nimenomaan sielukkuuden ja syvän yhteisöllisyyden kautta.
