Eeva

Tämän haluaisin antaa lahjaksi sinulle



Tämän haluaisin antaa lahjaksi sinulle

Ranskalaisen sosiologi ja etnologi Marcel Maussin mukaan pyyteetöntä lahjaa ei ole olemassa. Lahjaan heijastuu aina eduntavoittelun varjo, sen näennäisestä puuttumisesta huolimatta. Mauss tutki erityisesti Polynesian ja Melanesian vaihdantatalouksia eri muodoissaan. Sittemmin Maussin kyyniseltä kuulostavaa teoriaa on kritisoitu.
Teksti Eeva toimitus

Ranskalaisen sosiologi ja etnologi Marcel Maussin mukaan pyyteetöntä lahjaa ei ole olemassa. Lahjaan heijastuu aina eduntavoittelun varjo, sen näennäisestä puuttumisesta huolimatta. Mauss tutki erityisesti Polynesian ja Melanesian vaihdantatalouksia eri muodoissaan.

Sittemmin Maussin kyyniseltä kuulostavaa teoriaa on kritisoitu. Lahja ei ole jotain, joka automaattisesti johtaa vastavuoroisuuteen tai velkaantumiseen. Lahjaa määrittää sen antaja ja antamisen eetos. Aika, paikka ja tapa, jolla lahja on annettu.

Lahjassa on ajateltu olevan mukana osa antajaansa ja sen myötä valtaa lahjan saajaan. Ajatus saattaa tuntua meistä vieraalta, mutta joskus arvokkaat ja hyvin henkilökohtaiset lahjaesineet sisältävät elementtejä, jotka asettavat niiden lahjoittajan erityisasemaan suhteessa lahjan saajaan.

Liian suureelliset lahjat taas saavat meidät mahdollisesti tuntemaan itsemme vaivaantuneiksi ja vieläpä arvottomiksi vastaanottamaan lahjan. Lahjan antamiseen voi siis sisältyä myös todellista vallankäyttöä. Pohjois-Amerikan luoteisosien intiaanit pystyivät suureellisilla lahjoilla saattamaan lahjan saajan perikatoon. Vastalahjan kun odotettiin olevan vielä mahtipontisempi, eikä lahjasta kieltäytyminen tullut kuuloonkaan.

Lapsuuden jouluista muistan hyvin sen valtavan jännityksen ja kiihkon, joka lahjojen odotukseen ja saamiseen kuului. Jälkiä tuosta odotuksesta häivähtää rinnassa edelleen aattoiltaisin. Lahjojen merkitys on kuitenkin vuosien saatossa muuttunut. Saamisen ilosta on tullut antamisen iloa.

Vakavat ja usein yhteisesti sovitut päätökset lahjattomista jouluista eivät ole koskaan pitäneet. Parhaimpina vuosina lahjat ovat kerääntyneet piiloonsa jo reilusti ennen joulua. Niitä on tarttunut mukaan kesän reissuilta kylien ja kaupunkien puodeista ja makasiineista.

Ja mikä ilo onkaan löytää saajalleen sopiva lahja yllättäen ja odottamatta, ilman etsimisen vaivaa. Joinakin vuosina varastot taasen ovat täysin tyhjät ja on lähdettävä liikkeelle nollasta. Silloin tarvitaan järjestelmällisyyttä ja järkevää ajankäyttöä. Pahinta on jouluruuhkassa haahuilu ilman suuntaa ja ainuttakaan ideaa. Lahjat on parempi ostaa mielessään etukäteen keittiön pöydän ääressä, ennen ensimmäistäkään askelta markkinahumua kohti.

Jos osaisin tehdä lahjat itse, tekisin, mutta valitettavasti Luoja antoi minulle kaksi vasenta kättä ja jalkaa. Äidilleni koulun käsityötunnilla tekemäni, joululahjoiksi päätyneet puutyöt, ovat kauttaaltaan muotopuolia luomuksia.

Muistan kuitenkin, miten paketoin niitä tuntien varovaista ylpeyttä ja aitoa antamisen riemua.

Mieluiten antaisin lahjaksi jotain vanhaa, jo elämää nähnyttä ja patinoitunutta. Jotain, joka kantaa muodossaan ajan kerroksia. Tummunutta puuta ja lasia, haurasta paperia ja himmeää metallia. Esineitä, joista nousee pakkaspäivän savuinen tuoksu.

Tai antaisin lahjaksi käynnin venetsialaiseen paperikauppaan, musteen ja paperin tuoksuun, veden välkkeeseen. Tai kävelyn sateen jälkeiseen kaupunkiin, pisaroiden ja lätäköiden peileihin. Antaisin lumen tuoksun kirjekuoressa ja kantavan hangen. Metsän taakse katoavan tienmutkan ja yön hämäryyden ja valkeat perhoset.

Antaisin auringonvalon ikkunaan ja hennon tuulen verhoihin. Ja loputtomat yöt ja pakahduttavan riemun ja hellyyden. Ja antaisin käden ja sen puristuksen. Ja taikoisin vuodet takaisin ja pois. Ja hymyn antaisin, aran ja tietämättömän mutta toden.

Kuluneen vuoden ajan antaisin ja sen päivät. Ja kertomuksen kauniista ajoista ja lohdusta ja toivosta, joka ei koskaan kuollut. Antaisin kaiken, mikä ei ole vallassani. Jouluyön ja hiljaisuuden ja enkelten laulun ja lahjan, joka ei pyydä itseään takaisin. Vain sen, että saanhan minäkin, ja sinä, olla tässä hetkessä, joulussa.

Toivotamme rakkaille lukijoille kaunista ja rauhallista joulua ja mitä riemullisinta uutta vuotta 2018.

Hannu-Pekka Björkman ja Eevan toimitus

Julkaistu: 24.12.2017