Moni lykkää kuulokojeen hankintaa, koska ei halua ”näyttää vanhalta” – Tästä syystä se ei todellakaan kannata

Tuntuuko sinusta, että muut mumisevat ja puhuvat epäselvästi? Käykö näin etenkin silloin, kun ympäristö on hälyisä tai puhujia on useita? Syy saattaa olla korvissasi, sillä kuulo heikkenee itse kullakin iän myötä. Ensimmäisenä katoavat korkeat äänet. Puheessa ne tarkoittavat tärkeitä konsonantteja k, t, p, s ja h. Tästä ilmiöstä puhutaan ikäkuulona.

– Yli 75-vuotiaista suomalaisista yli puolella on merkittävä kuulonalenema. Syy on useimmiten ikäkuulo. Sen ensi merkki on, ettei saa puheesta kunnolla selvää. On myös tavallista, että televisiota tai radiota pitää huudattaa kovaa, kertoo korvatautien erikoislääkäri Satu Lamminmäki Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Ikäkuulo johtuu sisäkorvaan iän myötä syntyneistä vaurioista, joiden vuoksi osa karvasoluista kuolee tai ei toimi enää normaalisti. Myös korvasta aivoihin viestiä vievissä hermoissa tapahtuu ikääntyessä muutoksia.

– Ikäkuulon tahtiin vaikuttaa perimä. Siksi oireet alkavat toisilla varhemmin ja toisilla myöhemmin. Joillakin ikäkuulo ilmoittaa itsestään jo 40-vuotiaana, mutta jotkut harvat kuulevat vielä kahdeksankymppisinäkin erinomaisesti.

Tavallisesti kuulo alkaa heiketä miehillä nuorempana kuin naisilla. Yksi syy on se, että monet miehet ovat aikoinaan altistuneet työssään melulle. Miehet myös tupakoivat useammin ja sairastavat enemmän muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia. Monet sairaudet vaikuttavat myös sisäkorvan toimintaan. Niin ikään tietyt lääkeaineet voivat aiheuttaa sisäkorvavaurioita.

– Perimäänsä ei voi kukaan muuttaa, eikä jo syntyneille vaurioille voi mitään, mutta terveet elintavat suojaavat myös kuuloa. Lisäksi on tärkeää suojata kuuloa melulta esimerkiksi konserteissa, Satu Lamminmäki sanoo.

Kuulo heikkenee hitaasti

Kuuloa mitataan desibeleissä. Desibeli tarkoittaa sitä, kuinka paljon ääni eroaa jostain toisesta äänestä.

– Kun tutkitaan kuuloa, nolla desibeliä tarkoittaa ääntä, jonka terveet nuoret aikuiset juuri ja juuri kuulevat. Se ei siis merkitse äänen puuttumista tai hiljaisuutta. Siksi monet nuoret ja lapset saavat kuulontutkimuksessa negatiivisia tuloksia, Satu Lamminmäki selittää.

Kuulon kuntoutusta pidetään aiheellisena, jos paremman korvan kuulo on huonompi kuin 30 desibeliä. Julkisesta terveydenhuollosta voi saada kuulokojeen maksutta lääkinnällisenä kuntoutuksena, mutta kojeen voi toki hankkia myös omalla kustannuksella yksityiseltä myyjältä.

Tavallisimmin kojetta suositellaan molempiin korviin. Kaksi kuulevaa korvaa mahdollistaa parhaan mahdollisen kuulemisen taustahälyssä. Myös suuntakuulo perustuu kahteen korvaan. Kun kuulokojeen saa samanaikaisesti kumpaankin korvaan, aivojen tarvitsee oppia kuulemaan niiden kautta vain kerran.

– Ikäkuulossa korvien välillä ei ole yleensä suurta eroa. Moni hakeutuu kuntoutukseen kuitenkin vasta, kun lukema on 50 desibelin tienoilla. Silloin kuulo on jo huomattavan huono.

Tähän on monia syitä. Ensinnäkin kuulo heikkenee hitaasti, jolloin ihminen kokee sen normaaliksi olotilaksi.

– Aivot oppivat ajan myötä tulkitsemaan saamaansa puutteellista informaatiota ja hyödyntämään muita kuin kuulonvaraisia viestejä. Esimerkiksi suun liikkeet auttavat puheen ymmärtämisessä. Näin ikäkuuloinen saattaa pärjätä varsin hyvin, kun on yhden ihmisen kanssa kasvotusten.

Joidenkin voi myös olla vaikeaa hyväksyä, että kuulo heikkenee ja on hankittava kuulokoje. Osa kokee, että koje saa näyttämään vanhalta.

– Todellisuudessa asia on aivan päinvastoin. Kuulokoje on merkki siitä, että ihminen huolehtii itsestään ja välittää terveydestään. Kun kuulee ja pystyy olemaan mukana sosiaalisissa tilanteissa, kokonaisvaltainen hyvinvointi paranee. Se välittyy myös muille, Satu Lamminmäki sanoo.

Aivot vaativat ääniärsykkeitä

Huonosta kuulosta on paljon muutakin haittaa kuin se, että joutuu jatkuvasti pinnistelemään pysyäkseen kärryilllä keskusteluissa. Siihen liittyy merkittävästi kohonnut dementian ja kognitiivisten eli tiedollisten toimintojen heikkenemisen riski.

– Jos joudumme koko ajan päättelemään ja arvailemaan, mitä kuulemme, meille jää vähemmän resursseja muihin tiedonkäsittelyn toimintoihin, kuten muistamiseen, sanoo Kuuloliiton Kuule ja muista -hankkeen asiantuntija Maarit Honkasola.

Aivot myös kaipaavat ääniärsykkeitä. Ne ovat kuulon ja muistin välisen yhteyden ravintoa.

– Kun kuulo on heikentynyt, ääniärsykkeiden määrä vähenee huomattavasti. Jos tilanne jatkuu edelleen, aivoissa alkaa tapahtua rakenteellisia muutoksia. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää kuntouttaa kuuloa ajoissa. Tutkimusten mukaan kuulokojeen käyttöönotto ainakin hidastaa muutoksia, ja parhaassa tapauksessa tilanne jopa korjaantuu, Maarit Honkasola sanoo.

Toisaalta on epäilty, että Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa voisivat myös aiheuttaa kuulonlaskua.

– Kuulojärjestelmä ei ole yksi-, vaan kaksisuuntainen. Korvasta kulkee ääniviesti aivoihin, mutta myös aivojen eri osista tulee koko ajan viestiä kuuloaivokuorille ja kuuloradastoa pitkin aina sisäkorvaan asti. Siksi valppautemme tai stressaantuneisuutemme vaikuttaa siihen, miten kuulemme ympäristöämme, Satu Lamminmäki sanoo.

Moni alkaa vältellä tilanteita, joissa on vaikea kuulla. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen. Pelkästään se lisää muistihäiriöiden sekä ala­vireisyyden ja masennuksen riskiä. Toisaalta masennus ja alavireisyys voivat altistaa muistiongelmille.

– Kuulon kuntouttamisella voidaan selkeästi vähentää sosiaalisen eristäytymisen sekä mahdollisesti myös muistiongelmien ja dementian vaaraa, Satu Lamminmäki sanoo.

Tottuminen vie pitkään

Kuulokoje ei korjaa kuuloa ennalleen, vaan se on äänenvahvistin. Julkisella puolella kojeen myöntämistä edeltää tarkka kuulontutkimus. Se tehdään yleensä sairaalassa, ja sitä varten tarvitaan lääkärin lähete. Kojeen sovitus tapahtuu sairaaloiden kuuloasemilla, kuulokeskuksissa tai maksusitoumuksella yksityissektorilla.

– Kuulokojeen saaminen on vasta ensiaskel. Sen jälkeen pitkään puutteellista informaatiota saaneet aivot pitää ohjelmoida uudelleen kuulemiseen. Aluksi tuttujen äänien palaaminen kuulokojeilla vahvistettuna voi kuulostaa kummalliselta ja epämiellyttävän voimakkaalta, Satu Lamminmäki sanoo.

Aivot tottuvat uuteen äänimaailmaan ajan mittaan. Niiden on myös opittava, mihin kuulokojeen kautta tuleviin ääniin pitää reagoida. Kuulemme koko ajan erilaisia ääniä ympäriltämme, mutta kaikkiin ei tarvitse kiinnittää huomiota.

– Tämä prosessi vie tavallisesti viikkoja tai kuukausia. Se nopeutuu, kun kuulokojetta pidetään korvassa mahdollisimman paljon. Suositus on, että sitä käytetään aamusta iltaan, vaikka olisi yksin kotona. Sielläkin on paljon erilaisia ääniä: jääkaappi hurisee, kello tikittää, patterit naksuvat, vesihana lorisee ja niin edelleen, Satu Lamminmäki sanoo.

Aivojen uudelleen ohjelmointi ja uusiin ääniin tottuminen vievät todennäköisesti sitä enemmän aikaa, mitä kauemmin on kuullut huonosti. Jos on ollut kovin pitkään huonokuuloinen, aivoissa on voinut tapahtua niin paljon muutoksia, ettei opi koskaan kuulemaan kojeilla hyvin. Myös ikä vaikuttaa. Nuorempi oppii uuden taidon yleensä paremmin kuin vanhempi.

– Tästä syystä kuulokoje kannattaa ottaa käyttöön riittävän aikaisin eikä vasta 90-vuotiaana, Satu Lamminmäki sanoo.

Koje käyttäjän mukaan

Modernit kuulokojeet ovat pieniä, huomaamattomia ja kevyitä. Ne säädetään tietokoneella yksilöllisesti jokaisen kuulokäyrän ja tarpeiden mukaan.

Yleisin kuulokojemalli on korvantauskoje. Se koostuu korvan taakse tulevasta kuulokojeosasta, oman korvan mukaan tehdystä korvakappaleesta ja muovisesta väliletkusta. Äänet välittyvät korvaan korvakappaleen ja letkun avulla.

Kuuloke korvassa -kojeessa kuuloke tulee syvemmälle korvakäytävään, lähemmäs tärykalvoa. Vahvistettava ääni johdetaan kuulokkeeseen ja siitä korvaan kuulokejohdon kautta.

– Kuulokojeen valintaan vaikuttavat sekä korvan rakenne että kuulon tila. Kuuloke korvassa -koje vaatii enemmän sorminäppäryyttä, mikä myös pitää ottaa huomioon. Käyttäjän yksilölliset ominaisuudet ratkaisevat, kumpi malli otetaan käyttöön, Maarit Honkasola sanoo.

Kojeisiin saa ohjelmoitua erilaisia ohjelmia, joiden avulla voi kuunnella esimerkiksi musiikkia tai luonnon ääniä. Kuulokojeen T-ohjelmalla ääni siirtyy tilaan asennetun induktiosilmukan kautta suoraan kuulokojeeseen. Induktiosilmukka voidaan asentaa kotiin, ja niitä on myös julkisissa rakennuksissa, kuten kirkoissa ja teattereissa.

Väreissäkin on varaa valita. Monet haluavat, että kuulokoje on samaa sävyä kuin hiukset tai silmä­lasien sangat.

– Kuulokoje saa näkyä ihan samalla lailla kuin silmälasitkin. Näin ulkopuoliset osaavat ottaa huomioon, että kuulo on alentunut, Satu Lamminmäki sanoo.

Kuulokojeen käyttö ei kuitenkaan estä sitä, että ikäkuulo alentaa kuuloa edelleen, keskimäärin noin yhden desibelin vuodessa. Siksi kuulokojeen säädöt kannattaa tarkastaa muutaman vuoden välein. Näin tulee tehdä myös silloin, jos koje on ollut pitkään käyttämättä.

– Tällöin kuulo on heikentynyt siitä, minkä mukaan säädöt on alun perin tehty, Satu Lamminmäki sanoo.

Istutehoito vaatii sitoutumista

Mikäli kuulokojeen käyttö ei ole mahdollista, sen sijaan voidaan käyttää kommunikaattoria. Se on helppokäyttöinen äänenvahvistin, jota ei tarvitse yksilöllisesti sovittaa. Riittää, kun laittaa kuulokkeet korvaan sekä kommunikaattorin päälle ja valitsee sopivan äänenvoimakkuuden.

– Jos pelkästään ääntä vahvistamalla ei saada riittävää apua, harkitaan leikkauksessa asetettavaa sisäkorvaistutetta. Istute välittää äänen suoraan kuulohermoon. Istutehoito on tehokasta, mutta vaatii huonokuuloiselta hyvää sitoutumista hoitoon. Istutteelle ei ole ylä­ikärajaa, Satu Lamminmäki sanoo.

Tarjolla on myös erilaisia kuulemista helpottavia apuvälineitä. Kotiin voi hankkia esimerkiksi langattoman hälytysjärjestelmän, jonka avulla voi havaita palovaroittimen sekä ovi- ja herätyskellon soimisen silloinkin, kun kuulokoje ei ole korvassa. Hälytys­äänet voidaan muuttaa valoksi tai tärinäksi.

Televisioäänen kuuntelua voi helpottaa kaulassa pidettävällä induktiosilmukalla. Sitä varten televisioon tai digiboksiin liitetään pieni lähetin. Kun tv on päällä, se lähettää kaulasilmukassa olevaan vastaanottimeen äänen, joka siirtyy langattomasti kuulokojeeseen.

– Kuulo on hyvin tärkeä aisti, joka lisää monin tavoin turvallisuuttamme. Pelkästään tämän takia kannattaa huolehtia siitä, että kuulisi mahdollisimman hyvin läpi elämänsä, Maarit Honkasola sanoo.

Jos kuulokojeen käyttö tuntuu haastavalta, hän kehottaa ottamaan yhteyttä paikalliseen kuuloyhdistykseen. Yhdistysten kautta saa tietoa, vertaistukea ja ohjausta kojeen käyttöön. Kuuloliitto järjestää myös maksuttomia kuulokursseja.

– Pöytälaatikossa oleva kuulokoje ei auta ketään, vaan ilman sitä kuulo koko ajan heikkenee, Maarit Honkasola muistuttaa.

Asiantuntijat: korvatautien erikoislääkäri Satu Lamminmäki, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Kuule ja muista -hankkeen asiantuntija Maarit Honkasola, Kuuloliitto.