
Peloponnesos (eng. Peloponnese) on Manner-Kreikan eteläisin niemimaa, jossa on noin 650000 asukasta. Niemimaa on halkaisijaltaan noin 300 kilometriä ja se on kiinni Manner-Euroopassa vain muutaman kilometrin levyisellä Korintin kannaksella.
Peloponnesos tunnetaan historiassa lukuisten taisteluiden näyttämönä, muun muassa sotaisana tunnettu Spartan kaupunki sijaitsi täällä. Peloponnesos onkin historiasta kiinnostuneen matkailijan paratiisi: alueelta löytyy monien aikakausien muistomerkkejä, tapahtumarikas historia sekä arkeologisia kohteita kuten muinainen Olympia, Epidaurus, Mykene ja Tiryns, Apollo Epicuriuksen temppeli sekä bysanttilaiset kirkot ja luostarit.
Peloponnesoksen itäpuolella sijaitsee Egeanmeri, länsipuolella Joonianmeri ja pohjoispuolella Joonianmerestä erkaneva Korintinlahti, joka erottaa niemimaan muusta Manner-Kreikasta.
Peloponnesos on yleisesti kalkkikivikallioista vuoristoa. Niemimaan korkeimmat vuoret ovat Taÿ́getos (2 407 m), Kyllíni (Zíreia, 2 376 m) ja Aroánia (Chelmós, 2 355 m). Vuorten välissä on myös suuria laaksoja ja rannikoilta löytyy laajempia tasankoja ja upeita rantoja. Rannikolla on myös menestyneitä satamakaupunkeja, kuten Patras, Kórinthos ja Kalamáta. Turismi perustuu pitkälti historiallisten nähtävyyksien, rantalomailun ja talviurheilun ympärille
Niemimaan itäosissa ilmasto on kuivaa, keskellä taas kylmää ja jopa lumista. Lännessä kohoavat vuoret ja ilmasto on sateisempi, mutta myös lämpimämpi.
Katso video ja ruoki matkakuumettasi! Juttu jatkuu videon jälkeen.
Hyväksy evästeet
YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Peloponnesoksen alueella voi matkailla esimerkiksi vuokra-autolla. Siellä on paljon antiikin aikaisia nähtävyyksiä, joita suurin ehkä lienee Korintin kanava. Korintin alueelta löytyvät myös muinaisen Korintin rauniot ja Apollon temppelin jäännökset.
Peloponnesoksen niemimaata yhdessä Korinthoksen, Patrasin Saronicin, Messinian, Argolidan ja Lakonian kanssa on kuvailtu yläilmoista mulperipuun lehdiksi, ja siksi sitä on kutsuttu aiemmin Moriaksi. Nimi tulee juuri alueella kasvaneista mulperipuista, jotka ovat monihaaraisia puita tai pensaita.
Elafonissoksen saaren historia ulottuu noin 5 000 vuoden taakse. Se on asutettu jo kolmannesta ja toisesta vuosituhannesta ennen ajanlaskun alkua. Peloponnesoksen sodan aikana se oli ateenalaisten ja spartalaisten välinen taistelukenttä. Elafonissos kuului briteille 1839–1850.
Nyt noin 18 neliökilometrin kokoisella saarella on vain 750 asukasta, jotka saavat elantonsa enimmäkseen kalastuksesta ja osaksi matkailusta.
Elafonissos sijaitsee vain vartin lauttamatkan pienestä, hurmaavasta Paroksen saaren rannikkokylästä Pountasta. Saaren suurimpiin nähtävyyksiin kuuluvat kaksi kirkkoa ja linna. Lisäksi saaren lähistöllä on mereen uponneen Pavlopétrin kaupungin jäännökset. Elafonissoksen rannat ovat turkoosien vesien reunustavia pitkiä, upeita hiekkarantoja.
Nafplio on yksi kauneimmista kylistä itäisessä Peloponnesoksessa Argoliksen alueella. Nafplio oli vastasyntyneen Kreikan valtion ensimmäinen pääkaupunki vuosina 1823–1834. Kaupungista löytyy kuitenkin jälkiä värikkäästä historiasta aina antiikin Rooman ja Bysantin valtakausista. Ranskalaiset, venetsialaiset ja turkkilaiset valloittajat ovat myös jättäneet merkkinsä kaupaungin silhuettiin ja historian kerrostumat tekevät kaupungista loputtoman tutkimuskohteen romanttisine näkymineen.
Monemvasia on keskiaikainen kivikylä, jonka bysanttilaiset perustivat 600-luvulla. Se sijaitsee Peloponnesoksen kaakkoisrannikolla ja sinne pääsee vain yhtä ainoaa siltaa pitkin. Nimi Monemvasia tuleekin sanoista mone (vain) ja emvasis (sisäänkäynti).
Monet kylän kadut ovat niin kapeita, että niillä voivat liikkua vain jalankulkijat. Kivestä rakennetut asunnot ovat aivan suuren kallion reunamilla meren äärellä. Näkymä on mystinen ja se vie keskiaikaisen kaupungin tunnelmaan. Kaupunki jakaantuu ala- ja yläkaupunkiin. Alakaupungissa sijaitsee historiallisia rakennuksia ja hienoja bysanttilaisia kirkkoja. Asumattomassa yläosassa on bysanttilaisrakennusten raunioita, ja siellä voi kävellä kiviä polkuja pitkin Youláksen linnoitukselle, mistä aukeaa upea näkymä yli kaupungin.
Lakoniki Mani koostuu Manin niemimaan keski- ja eteläkärjestä ja sen rannoilta aukeaa näkymä aavalle Välimerelle. Myös Lakoniki Manissa voi ihastella jykeviä kivirakennuksia sekä vaikuttavia torneja, bysanttilaisia kirkkoja ja upeita, jännittäviä luolia. Lämpimän merituulen katveessa kasvaa piikikkäitä päärynäkaktuksia ja rannat ovat kiehtovan kauniita. Alueen gastronomia on myös tutustumisen arvoista.
Klassinen Olympia oli aikanaan ikiaikaisen Kreikan kaikkein pyhin paikka, niin kutsuttu jumalten laakso. Täällä on olympialaisten alkujuuri, Olympian kisat, mikä oli antiikin ajan tärkein urheilutapahtuma. Jo vuodesta 776 eKr alkaen tuon ajan maailman kreikkalaiset kokoontuivat yhteen joka neljäs vuosi. Kaikki vihamielisyydet unohdettiin Olympian kisojen ajaksi, jotta kaikki voivat osallistua kilpailuihin rehdissä urheiluhengessä.
Olympia ja sen rakennusten rauniot ovat merkittävä Unescon maailmanperintökohde. Sieltä löytyy myös Olympian Arkeologinen Museo, missä voi tutustua alueen ja antiikin kiinnostavaan historiaan.
Lähistöltä löytyy myös Nedan putousten muodostamat pienet järvet, joissa voi uida, Kato Samikon upea ranta ja Kaiafan kylpyläalue. Sen rehevässä metsikössä on myös kuumia lähteitä ja alue on osa Natura 2000-verkostoa. Kaikenlainen extreme-urheilu melonnasta patikointiin ja koskenlaskuun on näillä seuduilla mahdollista.
Olympiasta on vain moin 30 kilometrin matka Katakolon satamaan ja jumalatar Afroditen sekä Apollo Epicuruksen temppeleihin.
Alue on helposti saavutettavissa: Ateenasta sinne on noin neljän tunnin matka ja Patraksen satamasta tai Kalamatan kansainväliseltä lentokentältä vain tunnin matka.
Joko matkakuumeesi heräsi? Katso vielä tämä ja suunnittele omanlaisesi loma Kreikkaan!
Hyväksy evästeet
YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Nyt voit jo matkustaa, mutta muista terveysturvallisuus! Lue nämä ennen matkan suunnittelua.
Kreikan valtion ajantasaista koronatietoa ja matkustusohjeita