Nämä pikkuruiset olennot pitävät yllä valtameren elämää ja imevät Ison-Britannian päästöjen verran hiiltä joka päivä

Krillit ovat elintärkeä osa Eteläisen jäämeren ravintoverkkoa, jossa ne ovat hylkeiden, pingviinien ja maailman suurimpien eläinten, sinivalaiden, päivittäistä ruokaa. Kuuden sentin mittaan kasvavat äyriäiset elävät tiheissä parvissa, joissa voi olla jopa kymmenentuhatta yksilöä kuutiometrissä vettä.

– Nämä pienet, vaatimattomat olennot ovat Eteläisen jäämeren sykkivä sydän, joka ylläpitää uskomatonta merellistä elämää. Ne ovat syy siihen, miksi ryhävalaat matkaavat tuhansia kilometrejä vuosittain ruokaillakseen Etelämantereen jäisillä vesillä. Krillit ovat myös ilmastosankareita, sillä niiden tärkeä tehtävä on sitoa hiiltä valtameren pinnalta, sanoo Britannian WWF:n polaarialueiden pääneuvonantaja Rod Downie järjestön tiedotteessa.

Joka päivä Eteläisen jäämeren krillit siirtävät 300 000 tonnia hiiltä meren syvyyksiin. Määrä vastaa Yhdistyneen kuningaskunnan päivittäisiä hiilidioksidipäästöjä. Krillit tekevät tämän syömällä ja ulostamalla kasviplanktonia sekä vaihtamalla säännöllisesti kuorensa, johon on sitoutunut hiiltä.

Krillipopulaatioita uhkaavat kuitenkin meriveden lämpeneminen ja ylikalastus.

WWF, Strathclyden yliopisto ja British Antarctic Survey ovat yhdistäneet voimansa Krill from Space -hankkeessa, joka pyrkii tarjoamaan uuden työkalun krillien seurantaan ja suojeluun. Tutkijat kehittävät menetelmää, jolla voidaan satelliittien avulla havainnoida, kuinka paljon krillejä elää Eteläisen jäämeren vesillä.

Veden värin havainnointiin tarkoitetut satelliitit ovat tarjonneet päivittäistä maailmanlaajuista seurantaa valtameristä jo vuodesta 1997 lähtien. Nyt tutkijoilla on satelliittidatan lisäksi käytössään menetelmä, joka seuraa valon heijastumista krilleistä. Tarkoituksena on määrittää, kuinka krilliparvien tiheys vaikuttaa meren väriin, jolloin populaatioita voidaan seurata satelliittien avulla avaruudesta.

Krillien suojelu on tärkeää, jotta meriekosysteemi pysyy terveenä ja vakaana.