Mervi Niskasen yritysrahoituksen oppikirja on tuttu monelle rahoitusalaa opiskelleelle yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijalle. Teoksesta on otettu jo kahdeksan painosta.

Parinkymmenen vuoden korkeakoulu-uransa aikana Niskanen on opettanut lukuisia laskentatointa ja rahoitusta opiskelevia nuoria aikuisia.

– Oman tarkasteluni perusteella yliopistoon tulevat nuoret hallitsevat taloustaitoja keskimäärin melko heikosti. Tilanne ei ole kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan urani aikana.

Kansainvälisesti suomalaiset nuoret mielletään matemaattisilta taidoiltaan enemmänkin kärkikastiin kuin peränpitäjiksi. Niskanen on huolestunut nimenomaan taloustaidoista, sillä peruskoulussa ja lukiossa sekä taloustiedon kursseilla että matematiikassa on viime vuosiin asti keskitytty muuhun.

– Koulussa ei opeteta henkilökohtaisen talouden hallintaan liittyviä asiakokonaisuuksia. Kun opiskelijat tulevat Kauppakorkeakouluun, noin puolet heistä ei hallitse korkolaskuja. Kun edetään monimutkaisempiin asioihin kuten siihen, miten korot käyttäytyvät ja millaista lainaa kannattaa ottaa, osaajien määrä laskee selvästi.

Niskasen mukaan tuhannen taalan kysymys onkin se, miksi matemaattiset taidot eivät johda käytännön taitoihin.

– Olen seurannut omien lasteni kautta pitkän matematiikan opintoja: käsitellään asioita, jotka valmentavat etupäässä tekniikan tai luonnontieteiden opintoihin. Talousmatematiikka jää aika heikoille. Jos korkolaskut ovat opiskelijalle vaikeita, se kertoo yleisesti osaamistasosta. Korkolaskut eivät ole kovin vaikeita.

Haasteeseen on tartuttu vasta viime opetussuunnitelmassa. Pakollinen talousmatematiikan kurssi kuuluu nyt myös pitkän matematiikan kokonaisuuteen.

– Toivon mukaan tilanne korjaantuu. On tärkeä kansalaistaito osata laskea prosentteja, vaikka jostakin kumman syystä niin ei ole mielletty.

Niskasta on ilahduttanut alalle hakeutuvien naisten kasvava määrä.

– Kymmenisen vuotta sitten vuosi- kurssilla saattoi olla pari naista. Nyt heitä on melkein puolet.