Image

Debatti: ”Talous voi kasvaa ilman, että ilmasto ja luonnon monimuotoisuus kärsivät” – Iiris Suomela, Sonja Finér ja Heikki Pursiainen kommentoivat

Debatti: ”Talous voi kasvaa ilman, että ilmasto ja luonnon monimuotoisuus kärsivät” – Iiris Suomela, Sonja Finér ja Heikki Pursiainen kommentoivat
Voiko talous kasvaa ilman, että siitä on ympäristöhaittaa? Pyysimme irtikytkennästä kolme debattipuheenvuoroa.
Julkaistu: 27.9.2021

Iiris Suomela, kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston vara­puheenjohtaja (vihr.)

"Teoriassa voi ajatella, että talouskasvun irtikytkentä saastuttamisesta ja luonnonvarojen kulutuksesta olisi mahdollista. Käytännössä tämä on kuitenkin hyvin vaikeaa – joidenkin asiantuntijoiden mukaan miltei mahdotonta.

Bios-tutkimusyksikön mukaan onnistunut irtikytkentä vuoteen 2050 mennessä tarkoittaisi valtavaa muutosta maailman talousjärjestelmään. Irtikytkentä yhdistettynä kahden prosentin vuotuiseen talouskasvuun tarkoittaisi, että jokaisen mate­riaalitonnin pitäisi tuottaa kuusi kertaa enemmän bruttokansantuotetta kuin nyt.

Samalla materiaalin kulutuksen pitäisi vähentyä noin 70 prosenttia. Näin valtavaa ja nopeaa mullistusta talousjärjestelmässä ei ole onnistuttu tekemään koskaan aiemmin.

"Suomen materiaalijalanjälki on noin 25–30 tonnia per henkilö. Kestävä taso olisi noin 7–8 tonnia."
Iiris Suomela

Väitteen käsittelyssä ei voi unohtaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Äärimmäisestä köyhyydestä kuten nälänhädästä ja muusta akuutista puutteesta kärsivien elintasoa on nostettava nykyisestä.

Samalla maailman vauraimpien alueiden kulutusta on vähennettävä radikaalisti. Suomen materiaalijalanjälki on noin 25–30 tonnia per henkilö. Kestävä taso olisi noin 7–8 tonnia. Näin suurta kulutuksen vähennystä on vaikea toteuttaa, jos samalla pyritään jatkuvaan talouskasvuun.

Lopulta kyse on prioriteeteista. Ensi­sijaista on sovittaa talousjärjestelmä ilmaston ja luonnon rajoihin. Ilmastokriisin ja lajikadon torjunta vaatii nopeaa toimintaa, kuten tuore IPCC-raporttikin osoittaa. Jos saamme samalla ylläpidettyä talouskasvua, hyvä niin, mutta kasvua ei voi asettaa ilmastokriisin torjunnan edelle. Muuten meillä ei ole tulevaisuutta."

Sonja Finér, Finnwatchin toiminnanjohtaja

"Planeettamme on resursseiltaan rajallinen suljettu systeemi. Vaikka aurinko tarjoaa lähes rajattomasti energiaa, meillä on vain tietty määrä maata, vettä ja muita materiaaleja. Ihmisen lisäksi myös muut lajit ovat riippuvaisia niistä, ja me puolestamme taas näistä lajeista.

Koska planeettamme on rajallinen, on myös planeetallamme harjoitettava talous rajallinen.

Moni haaveilee irtikytkennästä. Se tarkoittaa, että talous kasvaa aiheuttamatta enää ilmastopäästöjä tai luonnonvarojen käytöstä seuraavia ympäristöhaittoja.

"Irtikytkennän on kuitenkin oltava absoluuttista, sillä päästöjen pitää laskea. Sitä meillä ei ole aikaa odotella. "
Sonja Finer

Ilmastopäästöjen suhteen on päästy alkuun: globaalit päästöt kasvavat hitaammin kuin talous, eli nämä kaksi ovat irtikytkeytyneet suhteellisesti. Irtikytkennän on kuitenkin oltava absoluuttista, sillä päästöjen pitää laskea. Sitä meillä ei ole aikaa odotella. Ilmastomme on jo 2030-luvulla lämpenemässä yli turvallisena pidetyn 1,5 asteen.

Luonnonvarojen osalta irtikytkentä­puheet ovat fantasiaa. Irtikytkennästä ei ole rohkaisevia merkkejä – päinvastoin. Tällä vuosituhannella globaali talous on saanut luonnonvaratonnia kohti aikaan vähemmän bruttokansantuotetta kuin aiemmin. Tämä on katastrofi tilanteessa, jossa monet ekosysteemit ovat jo henkitoreissaan ja elämme keskellä ihmisen aiheuttamaa sukupuuttoaaltoa.

Ikuisesta talouskasvusta ei siis voida hakea vastauksia yhteiskuntiemme ongelmiin. Kun aineellista hyvinvointia ei voida lisätä kasvattamalla jatkuvasti taloudellista toimintaa, on Suomen kaltaisissa rikkaissa maissa ymmärrettävä hyvinvointi uudella tavalla. Lisäksi meidän, ja erityisesti maapallon rikkaimman yhden prosentin, on opittava jakamaan – globaalisti."

Heikki Pursiainen, ekonomisti ja Mustread-median strategi

"Taloudellinen kasvu oikein määriteltynä tarkoittaa inhimillisen hyvinvoinnin kasvua. Siksi on vaikea olla sitä mieltä, että kasvu ei olisi hyvä asia.

Yleisesti kasvun mittarina käytetty bruttokansantuotteen (bkt) muutos mittaa toki vain puutteellisesti hyvinvoinnin muutoksia.

Puutteistaan huolimatta myös bkt:n kasvua kannattaa tavoitella. Maailmassa on miljardeja ihmisiä, joiden elintaso ei ole alkuunkaan riittävä. Samanaikaisesti ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa meidän on nostettava heidän elintasonsa säälliseksi, lähemmäs omaamme. Tämä tarkoittaa määritelmällisesti globaalin bkt:n valtavaa kasvua.

Ylipäänsä on vaikea kuvitella hyvinvoinnin kasvua ilman, että myös bkt:lla mitattava tuotanto jatkaisi kasvamistaan. Kansantuotteeseen laskettavat asiat eivät ole ainoa hyvinvoinnin lähde mutta hyvin merkittävä.

Mittaustavasta riippumatta kasvun loppu tarkoittaisi siis kehityksen pysähtymistä ja köyhien jäämistä köyhiksi. Siksi kasvu on edelleen elintärkeä tavoite.

"Suoraa näyttöä irtikytkennästä ei kuitenkaan ole yksinkertaisesti, koska sitä ei ole aikaisemmin yritetty."
Heikki Pursiainen

Mutta entä jos kasvun loppu on ainoa keino estää ympäristötuho?

Näin sanovat viittaavat siihen, ettei päästöjen ja tuotannon irtikytkennän mahdollisuudesta ole näyttöä. Tähän saakka kasvu on aina merkinnyt päästöjenkin lisääntymistä.

Suoraa näyttöä irtikytkennästä ei kuitenkaan ole yksinkertaisesti, koska sitä ei ole aikaisemmin yritetty. Irtikytkentä on iso muutos. Siinä onnistuminen on epävarmaa. Suurimmat esteet liittyvät kuitenkin päätöksentekoon, teknologisesti irtikytkentä näyttää täysin mahdolliselta.

Kasvun jatkuminen on siis mahdollista. Ainakin siihen on pyrittävä kaikin voimin."

Debattipalstalla Imagen vakituiset debatistit ottavat eri kokoonpanoilla kantaa toimituksen esittämään väitteeseen.

Kommentoi »