Tällä rahalla sai tällaista – Florian Wirtz on Valioliigan uusi suurnimi: ”yhden onnistuneen Valioliiga-kauden päässä Ballon d’orista”

Lähemmäs sadan miljoonan siirtosumma ei enää nykypäivänä tarkoita, että pelaaja olisi ehdotonta maailman huippua. Hyvä esimerkki on Liverpoolin hankkima Hugo Ekitike. Ranskalaisella on urallaan pelattuna vain yksi yli 20 ottelun minuuttimäärää vastaava kausi, eikä 21-vuotias ole vielä debytoinut Ranskan A-maajoukkueessa. Silti Liverpool maksoi Ekitikestä 95 miljoonaa euroa, ja kokee sen varmasti hyväksyttäväksi hinnaksi keskushyökkääjän palveluksista. Eikä hallitseva Valioliiga-mestari todennäköisesti ole väärässä: Ekitike 190 senttinen mutta sulavasti kehoaan hallitseva hyökkääjä, joka pystyy sekä viimeistelemään itse että luomaan paikkoja itselleen ja muille. Tästä kertovat tehot viime kauden kaikissa otteluissa yhteensä: 22 maalia ja 12 maalisyöttöä.

Merseysiden punaisella puolella arvioitiin, että mikäli Ekitike jatkaa kehittymistä nyt lasketulla lentoradalla, tulee hänen hankkimisensa tolkuttoman kalliiksi myöhemmin. Taloudellisten sääntöjen puristuksissa ranskalaisen hankinnan mahdollistava ikkuna saattoi olla auki tänä kesänä, sulkeutuakseen sen jälkeen Liverpoolin osalta ikuisiksi ajoiksi.

Sama pätee Manchester Unitedin tavoittelemaan Brightonin puolustavaan keskikenttäpelaajaan, kamerunilaiseen Carlos Balebaan. Baleba saapui etelärannikolle parinkymmenen Ranskan Ligue 1 -ottelun jälkeen 19-vuotiaana edelliskaudella. Ensimmäinen kausi oli epätasainen, ja Baleba pelasi vain rapiat 1000 minuuttia. Viime kausikin alkoi vielä penkiltä, mutta kolmannella kierroksella Baleba nappasi avauksen paikan, josta piti kiinni, ja pelasi lopulta 34 Valioliiga-ottelua. Ei se mikään valtava läpimurto ollut, mutta 21-vuotias väläytteli riittävästi potentiaaliaan (räjähtävyys kaksinkamppailuissa ja pyrähdyksissä irti vartioinnista, taito riistää pallo, vasenjalkaisuus yhdistettynä riittävän hyvään syöttötaitoon), jotta suurseura Manchester United kiinnostui.

Valtavien siirtosummien sekaan saattaa siis hieman hukkua, milloin on ostettu potentiaalia ja milloin valmis supertähti. Kautta aikain seitsemänneksi korkeimmalla siirtosummalla, 125 miljoonalla eurolla, Liverpooliin siirtynyt Florian Wirtz on esimerkki jälkimmäisestä.

Tämä oli Wirtzin uran toinen siirto. Myös ensimmäinen, siirto FC Kölnistä Bayer Leverkuseniin, aiheutti laineita. Vajaan 20 kilometrin päässä toisistaan sijaitsevilla seuroilla oli herrasmiessopimus: ne eivät hankkisi toistensa junioripelaajia riveihinsä. 16-vuotiaan Wirtzin siirto kaudella 2019-2020 rikkoi kölniläisten tulkinnan mukaan tuota sopimusta. Leverkusenista perusteltiin, että he eivät hankkineet junioripelaajaa, vaan pelaajan edustusjoukkueeseensa. Wirtz pelasi loppukaudella seitsemässä Bundesliiga-ottelussa vajaat 400 minuuttia.

Seuraavaksi kaudeksi Kai Havertz siirtyi Chelseaan, ja luovutti Leverkusenin ihmelapsen valtikan suoraan Wirtzille. Leverkusenin some-tilit brändäsivät Wirtzin ”Starboyksi”, ja kentällä tapahtui nimenmukaisia asioita: vasta loppukaudesta 18 vuotta täyttänyt Wirtz pelasi 29 ottelussa, ja iski tehot 5+6.

Vaikka Witz pelasi vielä yhden kauden tehdasjoukkueessa sen jälkeen, hänen Leverkusen-uransa huipentui 2023-24, kun Wirtz johdatti sarjan parhaaksi valittuna pelaajana joukkueensa mestaruuteen ilman tappioita. Maaleja tuli 11 ja syöttöjä 12, mestaruuden varmistaneessa ottelussa Wirtz iski hattutempun.

Heinäkuussa 2025 Leverkusen myi Wirtzin Liverpooliin, napattuaan hänet Kölnistä nimellisellä 200 000 euron siirtosummalla. Wirtzissä Liverpool saa hyökkäyspään pelaajan, jota on jopa vaikea lokeroida, koska hän pystyy käytännössä kaikkeen.

Nyt 22-vuotias saksalainen on pelannut eniten perinteiseksi kymppipaikaksi mielletyllä pelipaikalla, joskin Leverkusen käytti varsinkin Xabi Alonson alaisuudessa paljon 3-4-2-1 -systeemiä, jossa Wirtz pelasi vasemman puoleisena kymppinä. Kaikki hyökkäyspään paikat valeysistä taaksevedettyyn hyökkääjän, kummankin laidan ohella, ovat Wirtzille tuttuja. Myös Liverpoolissa Wirtziä on nähty hieman eri rooleissa, mutta viimeisimmässä harjoitusottelussa Athletic Bilbaoa vastaan saksalainen löytyi kärjen alapuolella olevan kolmikon keskeltä, Mohamed Salahin ja Cody Gakpon välistä.

Kymppipaikalla Wirtz tullaan todennäköisesti näkemään, ellei avaukseen kaavailluille pelaajille tule pitkiä loukkaantumisia. Wirtzin tulo mahdollistaa Dominik Szoboszlain pudottamisen kasipaikalle, jolloin unkarilainen pystyy tekemään lähes rajattomalta vaikuttavalla kapasiteetillaan syvemmältä lähteviä vaarallisia pystyjuoksuja ja hyökkäämään rangaistusalueelle toisesta aallosta, mahdollisesti hyödyntämään poikkeuksellisen viheliäistä laukaustaan. Viime kaudella Szoboszlai oli kymppipaikalta Liverpoolin ensisijainen syvyysuhka, nyt syvyyteen juossee lähtökohtaisesti uusi keskushyökkääjä, oli se sitten Ekitike tai siirtosaagansa ratkaisua odotteleva Alexander Isak.

Myös Witrziltä löytyy sekä taito lukea syntyviä ja suurenevia tiloja, että juoksuvoimaa ja nopeutta hyödyntää niitä. Yksi Wirtzin käyntikorteista on pudottaa pallo vähin kosketuksin alas tai sivulle, ja sen jälkeen tehdä repivä pystyynjuoksu puolustuslinjan tai yksittäisen puolustajan selustaan jääneeseen tilaan. Wirtz oli Bundesliigan virallisissa, sijaintidataan perustuvissa juoksutilastoissa Saksan pääsarjan parhaimmistoa viime kaudella: intensiivisissä juoksuissa koko sarjan 21. paras, spurteissa 9. paras.

Tämä on ensimmäinen jana, jolle Wirtziä on vaikea asettaa, ja jonka takia hän on puolustavalle joukkueelle niin hankala pelaaja tehdä tehottomaksi. Wirtz on erinomainen hakeutumaan vapaaksi linjojen väliin, ja sijoittumaan siinä niin, että pääsee kääntymään pallon kanssa. Liian läheltäkään häntä ei voi vartioida, sillä silloin saksalainen juoksee pystyyn. Mikäli keskustan tukkii, kelluu Wirtz laidalle. Siellä hän ei toki ole vaarallisimmilla alueilla syöttämässä palloa seuraavana pelitekonaan maalintekopaikkaan, mutta laidalla Wirtz kykenee ohittamaan kuljettamalla oman vastustajansa. WhoScoredin tilastojen mukaan Wirtz oli Euroopan suurten sarjojen kuudenneksi paras ohittaja 2,6 onnistuneella ohituksellaan per ottelu.

Avainsyöttöjä Wirtz antoi WhoScoredin mukaan kaikissa pelaamissaan otteluissa viime kaudella keskimäärin 2,0 per ottelu. Pelaajia, jotka pystyvät olemaan sekä syöttämällä että kuljettamalla näin vaarallisia, on Euroopan huipullakin harvassa. Yli kahteen ottelukohtaiseen onnistumiseen näissä kahdessa tilastossa kykenee WhoScoredin selailun mukaan vain kolme pelaajaa Euroopassa: Wirtz, Vinicius Junior ja Michael Olise.

Silläkään ei paljoa saavuta, että pakottaa Wirtzin pudottamaan alemmas hakemaan palloa. Wirtz on jopa pelannut yksittäisiä otteluita keskikentän keskellä, ja on riittävän pallovarma operoimaan myös alempana. Esimerkiksi viime kauden Mestarien Liigassa Wirtz syötti omille yli 88 prosentin tarkkuudella, Bundesliigassa vastaava prosentti oli hieman yli 80. Pallonsuojaamisessa saksalainen on erinomainen, ja äärimmäisen taitava ja älykäs ohittamaan liian aggressiivisen prässin alempanakin kentällä, ottamatta kuitenkaan liian suuria riskejä. Sukat alhaalla pelaava ja ruumiinrakenteeltaan 3000m estejuoksijaa muistuttava Wirtz onkin äärimmäisen hyvä pelaaja pienissä tiloissa. Hän pystyy pienillä harhautuksilla avaamaan syöttö- tai laukaisumahdollisuuksia, kevyillä ja vaivattomilla suunnanmuutoksilla karistamaan vartijoita kokonaan kyydistä ja nopeilla vähien kosketusten kombinaatioilla hyödyntämään myös joukkuekavereitaan vastustajien ohittamiseen.

Yläalueilla Wirtz ei jälleen asetu kiltisti jaotteluun hyökkäysten päättäjän ja hyökkäysten rakentelijan välillä. Viimeisellä kolmella kaudella Liverpoolin uusi numero 7 on tehnyt sarja- ja europelit yhteenlaskettuina kaksinumeroiset lukemat sekä maaleja että maalisyöttöjä. Maaleja Wirtz voi syöttää niin oikeanpainoisilla klassisilla läpisyötöillä, Kevin de Bruyne -alueelta lähtevillä keskityksillä kuin ”golden assist zonelta” lähtevillä cutback-syötöillä. Maaleja syntyy läheltä ja kaukaa. Kauempaa saksalainen pystyy ampumaan kierteettömän, ilmassa heijaavan ”knuckle”-laukauksen, boksin rajoilta jalkapöydän ja sisäsyrjän välimaastosta lähtevän kovan sijoituksen, ja läheltä hän pystyy ohittamaan maalivahdin riittävän tarkalla sijoituksella, jossa suunta ja korkeus pysyvät piilossa kontaktihetkeen asti.

Hän on poikkeuksellisen hyvä, kuten yli 100 miljoonan euron pelaajan tuleekin olla, myös saamaan ilmassa tulevaan palloon puhtaan osumaan ja viimeistelemään ensimmäisellä kosketuksella niin ilmasta kuin maasta. Päällä käytävissä ilmakamppailuissa Wirtz ei toki ole erityisen hyvä, ja tuskin tulee tekemään Valioliigassa maalia, jossa voittaisi ilmassa vartijansa ja puskisi pallon maaliin. Viime kaudella Wirtz viimeisteli suurinpiirtein xG:nsä mukaisen määrän maaleja, Mestarien Liigassa ylitti odottamansa reilusti ja Bundesliigassa alitti sen 0.7 maalilla.

Wirtzin heikkoutena on pidetty puolustuspeliä. Käsitys perustuu ehkä Wirtzin Leverkusenissa varsinkin viimeisellä kaudella osoittamiin turhautumisen ja tähden elkeisiin. Silmätesti saattaa sikäli valehdella, että Wirtzin puolustuspään numerot ovat vähintäänkin kelvollisia. Wirtz oli viime kaudella Bundesliigan toiseksi paras kaksinkamppailija kamppailujen voittoprosentilla mitattuna. Juoksemiseen liittyvät tilastotkin näyttävät siis hyvältä, intensiivisten juoksujen ja spurttien lisäksi kokonaisjuoksumäärissä Wirtz oli sijalla 52 kaikista sarjan pelaajista. Oman joukkueensa pelaajista ”Starboy” juoksi viidenneksi eniten. WhoScoredin tilastoissa Wirtzin puolustustilastot kestävät vertailun esimerkiksi työteliäänä kahdensuunnan pelaajana tunnettuun Szoboszlaihin riistojen ja katkojen osalta hyvin (1.0+0.3 / peli vs. 1.1 + 0.3 / peli).

Jalkapallo on sen verran kompleksinen peli, että tälläkin työkalupakilla on mahdollista epäonnistua niinkin hyvässä joukkueessa, kuin mitä Liverpool on. Wirtzin kohdalla mustat pilvet eivät kasaannu niinkään Valioliigan fyysisyyden takia. Vaikka Wirtz on kevytrakenteinen, vaikuttaa hän kentällä voimakkaalta sitkeällä tavalla. Todennäköisesti Wirtzin keskivartalossa on oikeanlaista voimaa, sillä hän pärjää pystypaineissa ulkonäön muodostamia odotuksia paremmin. Pelityyli on vastustajan lähelle houkutteluineen ja ahtaasta ulos dribblailuineen sellainen, joka Britteinsaarilla kerännee potkuja sääriin. Wirtzillä on takanaan eturistisidevamma vuodelta 2022, josta hän palasi hämmentävän nopeasti hämmentävän kovalle tasolle.

Jos pitäisi perustella, miksei Wirtz onnistu skaalaamaan osaamistaan ja numeroitaan Valioliigassa, katsoisin Saksan maajoukkueen pelejä ja varsinkin koti-EM-kisoja 2024. Niihin Florian Wirtz saapui mestarijoukkueen MVP:nä ja sarjan parhaana pelaajana, mutta hiipui kisojen aikana Jamal Musialan varjoon ja putosi jopa avauskokoonpanon ulkopuolelle. Wirtzin ja Musialan peluuttaminen yhdessä oli lähes Saksan kansan vaatima pakko, mutta siinä missä Musiala loisti, Wirtzin peliä Musialan läsnäolo samoilla alueilla hyvin samankaltaisella pelaajaprofiililla tuntui nakertavan.

Liverpoolissa vastassa voi olla samankaltaisia ongelmia. Cody Gakpo ja Mohamed Salah tulevat molemmat laidoiltaan omilla tavoillaan kentän keskustaan, joka saattaa syödä niitä tiloja, joihin Wirtz tykkää hakeutua. Kuten Musiala, myös Gakpo ja Salah tykkäävät käyttää pallon saadessaan paljon kosketuksia, ja hakea kuljetuksiensa tai jalanavaamisiensa päätteeksi ratkaisevaa syöttöä tai maalintekoyritystä. On selvää, että jokainen hyökkäyslinjan pelaaja ei voi ottaa pitkiä henkilökohtaisia pallonhallintoja monin kosketuksin, ja hakea ratkaisevaa suoritusta niiden päätteeksi. Kun vielä takaa Szoboszlai juoksee pystyyn samoihin tiloihin, joihin Wirtz voisi juoksunsa suunnata, voi saksalaisella tehdä tiukkaa ottaa viipaleensa hyökkäysvastuusta punaisessa paletissa.

Todennäköisempää kuitenkin on, että kapellimestarin puikko siirtyy seuraavien kausien aikana Liverpoolin hyökkäyspelissä Wirtzin käteen. Salahin peliteot keskittyvät iän karttuessa yhä lähemmäs rangaistusaluetta ja vastustajan maalia. Gakpo taas on yksinkertaisesti luokkaa tai kahta Wirtziä heikompi pelaaja, jo nyt, ja varsinkin mikäli kummankin kehitys jatkuu tähän asti nähdyn perusteella. Florian Wirtz ei lopulta ole kuin yhden onnistuneen Valioliiga-kauden päässä Ballon d’orista.