Apu

Taistelu tunnin junasta kiihtyy Salossa


Turun ja Helsingin välille suunniteltu tunnin junayhteys nostattaa tunteita Salossa. Esillä on erityisesti historiallisen Lukkarinmäen tulevaisuus. Uuden radan vaatima ratakuilu jyräisi suuren osan idyllisestä alueesta. Kaupunki vetoaa hyötyihin, mutta niistäkin kiistellään.
Kuvat Johanna Myllymäki

Timo Lähteenmäki seisoo Uskelan kirkon mäellä, noin 500 metrin päässä asuintalostaan. Hän katselee kirkkoa kunnioittavasti, mutta haikein mielin. Uskelan kirkko on yksi Salon leimallisimmista maamerkeistä. Nyt maiseman halki kaavaillaan junarataa.

Tästä menisi kuuluisa, uuden hallituksen ohjelmassakin erikseen mainittu ”tunnin juna” -yhteys Turun ja Helsingin välillä. Nämä perinnemaisemat keskellä Salon historiallista maisemaa se rata halkaisisi.

Rata kulkisi tällä kohtaa kanjonissa, jonka toteuttamisen alta viereiseltä Lukkarinmäeltä jyrättäisiin lukuisia taloja.

Tunnin rata -niminen Helsinki–Turku-rautatie­yhteys kulkisi pitkän matkaa Helsinki–Turku-moottoritien lähistöllä, mutta tulisi Salossa keskelle kaupunkia ja halkaisisi Lukkarinmäen.

Siinä missä moni muu vastaava kansallinen suunnitelma on vielä viivoja paperilla, Salossa mitataan jo maita ja merkitään paikkoja, joissa ratatyöt voisivat alkaa aikaisintaan viiden vuoden sisällä.

Nopeasti lähes konkretian tasolle edennyt projekti on herättänyt etenkin ne kaupunkilaiset, joiden asuinalueen rata uhkaa puhkaista. Ratakuilun jyräämäksi jäisi useita asuintaloja ja kulttuurihistoriallista salolaista maisemaa. Radan näkyvimpiä vastustajia ovat salolaisen Lukkarinmäki-­seuran jäsenet, jotka ovat keränneet suunnitelmaa vastustavaan addressiinsa yli 2 200 nimeä. Lukkarinmäki tunnetaan Salossa haluttuna omakotitaloalueena, josta on vaikea löytää myytäviä kiinteistöjä niiden kovan kysynnän takia.

Tai tunnettiin, sillä moni lukkarinmäkeläinen on alkanut miettiä tulevaisuuttaan alueella, jonka ylle kasaantuu tummia pilviä. Rata huolestuttaa, jopa pelottaa.

Ei pysähtyisi Salossa

Historian ja yhteiskuntaopin opettajana yläkoulussa työskentelevä Lähteenmäki on yksi Lukkarinmäki-seuran aktiiveista. Siihen hänellä on syynsä, sillä nykyinen ratalinjaus viistäisi miehen kotitalon niin läheltä, että sen kohtalona olisi todennäköisesti purkaminen. Lähteenmäki ei kuitenkaan vastusta tunnin junaa vaan sen ratalinjausta.

Moni kysyy, miksi tunnin juna ei voi liittyä rantarataan etelämmässä, vaan sen pitää tuhota historiallinen Lukkarinmäen miljöö. Yhtenä vaihtoehtona Lukkarinmäki-seura on myös esittänyt, että rata voisi alittaa Lukkarinmäen tunnelissa.

Suurimman osan tunnin junaan kohdistuvasta kritiikistä aiheuttaa paitsi ratalinjaus myös huoli siitä, että tunnin juna ei edes pysähtyisi Salossa.

– Tunnin junaa mainostetaan nimenomaan nopeudella. Itse asiassa se ei edes ole tunnin juna vaan 73 minuutin juna, eikä nopein yhteys edes pysähtyisi Salossa. Kyllähän se hidastaa Salon kohdalla, mutta tuskin kukaan haluaa hypätä vauhdissa mukaan, Lähteenmäki sanailee.

Hitaampi IC-juna toki pysähtyisi Salossa. Sen matka-aika Turusta Helsinkiin olisi tunti 26 minuuttia.

Lähteenmäki esittelee kotinsa lähellä paikkaa, josta rata nykyisen linjauksen mukaan kulkisi.

– Jatkosodan aikana Lukkarinmäkeä pommitettiin ahkerasti. Yksi pommeista putosi äitini kotitalon läpi. Äitini oli tuolloin kaksivuotias. Onneksi pommi ei räjähtänyt vaan jäi suutariksi. Toivon, että tämän radan kanssa kävisi samoin. Jotkut ihmiset eivät valitettavasti ymmärrä, että voi olla muitakin kuin taloudellisia arvoja, Lähteenmäki viittaa kuntapäättäjiin.

Ratahankkeen toteutuminen merkitsisi uuden kädenväännön alkamista siitä, mikä on sopiva korvaussumma kotinsa menettäville salolaisille.

– En tiedä, minkä verran kaupunki pystyy vaikuttamaan korvauksiin, mutta ei tässä pelkästään siitä ole kyse. Vastustaisin ratalinjausta joka tapauksessa, Lähteenmäki sanoo.

Tunnin juna on ajankohtainen muuallakin Suomessa, mutta Turun ja Helsingin välillä ollaan pisimmällä. Niin pitkällä, että tunnin juna voisi pyyhältää suurnopeusrataa pitkin Salon kautta kymmenen vuoden kuluttua.

Tuoreessa hallitusohjelman neuvottelutuloksessa ratahankkeisiin otetaan myönteinen kanta. Neuvottelutuloksen sivulla 112 mainitaan, että hallitus pääomittaa valtion omistamaa Pohjolan Rautatiet Oy:tä tarpeen mukaan käynnistääkseen rata­verkon kehittämishankkeet.

Turun ja Helsingin välisen ratayhteyden lisäksi luupin alla ovat Helsingin ja Tampereen välisen radan parannukset sekä pääkaupungista lähtevä itärata, joka kulkisi Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta itäiseen Suomeen. Kyse on suunnitelmista, sillä yhtään hanketta ei ole vielä käynnissä.

Jos tunnin radaksi kutsuttu hanke joskus toteutuu, sen raiteilla pystyisi teoriassa etenemään 300 kilometrin tuntinopeudella.

Tällä hetkellä Suomen nopeimmat junat yltävät 200 kilometriin tunnissa. Nykyisillä junilla matka Helsingistä Turkuun taittuisi tunnin junarataa pitkin tunnissa ja 13 minuutissa.

Jos nopeus nousisi uusilla junilla 250 kilometriin tunnissa, matka-aika lyhenisi kolmella minuutilla. Huippunopeuden kohotessa 300 kilometrin lukemiin matkustusaika lyhenisi tuntiin ja kolmeen minuuttiin.

Radan toivotaan houkuttelevan asukkaita

Salon kaupunginjohtajalla on kiire. Täyteen buukatusta päivästä vapautuu kuitenkin aikaa median edustajille, sillä aihe on tärkeä.

Lukkarinmäen kupeessa sijaitsevalla Salon kaupungintalolla uutta rataa toivotaan vesi kielellä, sillä sitä pidetään osaltaan Salon tulevaisuuden pelastajana ja mahdollisuutena houkutella Nokian matkapuhelintuotannon lopettamisen jälkeen menetetty asukasmäärä takaisin.

Pitkänhuiskea, tummissa laseissaan hieman sarjakuvista tuttua Clark Kentiä muistuttava Lauri Inna tunnetaan Salossa tunnin junan puolestapuhujana. Hän haluaa nostaa Salon uuteen kukoistukseen. Nokian lähdön jälkeen asuntojen hinnat ovat romahtaneet. Rakentaminen on kuitenkin hiljalleen elpymässä ja työllisyystilannekin piristyy.

– Hankkeen tilanne on erinomainen. Parhaillaan käynnissä on yleissuunnitelmavaihe, jonka aikana varmistetaan radan rakennettavuus ja se, mikä tulee sen todelliseksi reitiksi luonnossa, Inna kehuu.

Rakennettavuuteen vaikuttavat muun muassa se, sattuuko ratalinjauksen tielle kalliota, vesistöjä tai muuta sellaista, joka voisi tuoda mutkia matkaan. Selvitystyö vaatii maaperätutkimuksia, joita on tehty vuoden ajan.

Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna uskoo lujasti ratahankkeeseen. Hän pitää sitä Salon tulevaisuuden kannalta kriittisenä.

Kaupunginjohtajan uskoa rataan ei näytä horjuttavan edes se, että moni salolainen vastustaa suunnitelmaa.

– Kyseessä on keskeinen asia kansallisen kilpailukyvyn kannalta. Ennen kaikkea siitä tulee lounaisen Suomen ja pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistaja. Rata on vakuutus Salon tulevaisuuden kehittämiselle.

Salon kaupungille ratasuunnitelma on yksi tulevaisuuden kärkihankkeista, jolla on valtuuston yksimielinen siunaus vuoden 2018 huhtikuulta.

– Ennen kaikkea tämä on strateginen kysymys saavutettavuuden kannalta. Rata loisi koko kasvukäytävälle uuden mahdollisuuden kehittyä.

Inna näkee nopean junayhteyden palvelevan ennen kaikkea työmatkalaisia, joiden ei kenties enää jatkossa tarvitsisi muuttaa työn perässä Varsinais-Suomesta pääkaupunkiseudulle.

– Salon kaupunki kilpailee omasta kilpailukyvystään Turun ja Tampereen välisellä alueella. Jos ajatellaan, että nuori ihminen pääsee Salosta 20 minuutissa Turun yliopistoon ja 37 minuutissa Espoon Otaniemeen, se muuttaa koko Salon logiikan. Onhan se nyt ihan eri mahdollisuus.

Kaupunginjohtaja pitää asioiden vääristelynä vastapuolen julkisuudessa esittämiä kommentteja, joiden mukaan tunnin juna ei pysähtyisi Salossa.

– Sellainen puhe on puuta heinää. Nykyisen suunnitelman mukaan juna pysähtyisi Salossa joka tunti. Tämä yhteys ei kuitenkaan olisi niin nopea kuin supernopea Turun ja Helsingin välinen yhteys.

Kaupunginjohtaja myöntää, että supernopea yhteys ei pysähtyisi Salossa.

– Tottakai kaupungin tavoite on kehittää Saloa ja saada enemmän junia pysähtymään täällä. Mutta jos lähdemme nyt negatiiviselle linjalle moittimaan nopeaa junayhteyttä, emme ole aktiviinen peluri.

"On kriittinen asia saada hyvä ja luotettava yhteys tälle välille"

Lukkarinmäki-seura toivoo, että kaupunki hylkäisi nykyisen ratalinjauksen, joka seuran mukaan tuhoaisi kulttuurihistoriallisen alueen yhtenäisyyden.

Salossa on esitetty myös panostamista rantaradan kehittämiseen.

Inna tyrmää ajatuksen.

– Tulevaisuudessa liikennöinnin varmuus on keskeinen tekijä ja vaatisi paljon rahaa, jotta rantarata saataisi tulevaisuuden vaatimukset täyttäviksi. Nopeutta tärkeämpää on, että ratayhteys on luotettava ja kaksiraiteinen. Nykyisin ihmiset ovat varsinkin talvella vaikeuksissa, kun reilun tunnin matka onkin voikin kestää useita tunteja kelin takia. On kriittinen asia saada hyvä ja luotettava yhteys tälle välille.

Turun ja Helsingin välisen uuden radan kokonaiskustannusarvio on noin 2,17 miljardia euroa. Raha tulee enimmäkseen valtiolta, mutta Salokin joutunee laittamaan rahaa likoon mahdollisen hankeyhtiön kautta.

Lukkarinmäki-seuran puheenjohtaja pelkää kotinsa puolesta

Lukkarinmäki-seuran puheenjohtaja Otto Bernoulli asuu isoa puurakenteista taloa yhdessä puolisonsa kanssa. Pariskunnan onnistui hankkia unelmiensa koti vuonna 2002 talon rakennuttajan tyttäreltä. Mahdollisuus oli ainutkertainen, sillä vastaavia taloja on ollut myynnissä vain sattumalta.

Kymmenen vuoden kuluttua Bernoullin tulo tuskin on pystyssä, jos nykyinen ratasuunnitelma toteutetaan.

– Vuoden 2018 lokakuussa ratasuunnitelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa. Tuolloin meille sanottiin, ettei asia ole ajankohtainen Lukkarinmäessä, Bernoulli muistelee.

Puoli vuotta myöhemmin Lukkarinmäen kiinteistöjen omistajat kutsuttiin uuteen tilaisuuteen.

– Sanottiin, että tästä vierestä se menisi. Tunnelmat olivat melkoisen ristiriitaiset.

Bernoullin talo väistäisi radan täpärästi, mutta se tuskin pysyisi pystyssä.

– Tämä on savimaata ja kun rata vedetään aivan vierestä, seuraukset arvaa jokainen. Ei näitä taloja ole aikanaan paalutettu.

Bernoulli pitää nyt käytävää keskustelua murheellisena Lukkarinmäen kannalta, vaikka koko rataa ei koskaan rakennettaisi.

– Jos yleissuunnitelmassa vahvistetaan kyseinen ratalinjaus, kuka sen jälkeen uskaltaa ostaa alueelta yhtään taloa, jos on mahdollisuus, että joskus alueen läpi vedetään junarata?

Jo nyt moni lukkarinmäkeläinen on viivästyttänyt tai luopunut kokonaan talonsa kunnostamisesta.

– Riskinä on, että osa taloista voi jäädä huonoon hoitoon. Vaikka rata maisemoitaisiin, alueen yhtenäisyys menetetään, Otto Bernoulli varoittaa.

Lukkarinmäki-seuran pj. Otto Bernoulli ihmettelee, miksi vielä viime vuonna vakuuteltiin, ettei ratahanke ole ajankohtainen.

Lukkarinmäen alueella ympäristövaikutusten arviointi on vielä tekemättä. ELY-keskus ei ole antanut vielä tarkkaa arviota sen aikataulusta.

– Laissa lukee, että asukkaat pitää ottaa huomioon. Prosessi menee niin, että ELY-keskus tekee suunnitelman, sitten se esitetään yleisötilaisuudessa ja annetaan 10 minuuttia aikaa kysymyksille. Ei kovin asukasdemokraattinen toimintatapa, Bernoulli sanoo.

"Ihmisen tärkein matka elämässä on tulla puolitiehen vastaan"

Kaupunginjohtaja Lauri Innaa näyttää ainakin ulkopuolisen silmissä häiritsevän se, että radan mahdollinen rakentaminen henkilöityy Salossa nimenomaan häneen.

– Sympatiseeraan kaikkia, jotka ovat eri mieltä, mutta en minä ole sitä linjausta tehnyt. Olen tullut tehtävääni kaksi vuotta sitten. Tässä pitää ymmärtää se iso kuva. Ihmiset luulevat, että voisin tehdä kaupunginjohtajana nyt jonkin toisenlaisen esityksen ratalinjauksesta. En tee tätä ilkeyttäni vaan puolustan kaupunginvaltuuston tekemää yksimielistä strategiaa. En voi suositella, että maakuntavaltuusto pyörtäisi aikoja sitten tehdyn päätöksen.

Inna lupaa, että maanomistajien kanssa keskustellaan mahdollisten haittojen minimoimiseksi.

– Ei asiaa missään nimessä pidä vähätellä, jos rata halkaisee pellon. Ainahan tällaiset hankkeet koskevat jotain ihmistä. Sen takia vuoropuhelu on tärkeää. Koen, että Salossa on hyvä keskusteluyhteys. Oma mottoni on aina ollut, että ihmisen tärkein matka elämässä on tulla puolitiehen vastaan.

Yksi suurta vastaantuloa odottava on 13 vuotta yrittäjänä toiminut Jerina Wallius. Salon Kiikalassa sijaitsevaa Sammalon Eläinklinikkaa pitäisi laajentaa, jotta se vastaisi alati kasvavaan kysyntään. Walliuksen toinen yritys vastaa ympäröivästä maatilasta. Lisäksi hän on kokoomuksen kaupunginvaltuutettu.

– Ainakin vielä. Mieli voi muuttua, jos oma puolue ajaa taloudellisesti kannattamatonta tunnin rataa, johon liittyy paljon suhmurointia.

Rata kulkisi eläinklinikan nurkalta ja veisi mukanaan Walliuksen yrityksen.

– Rata ei perustu faktoihin. Salon kaupungin pitäisi antaa kuntalaisille puolueetonta tietoa. Nyt on päätetty, että radan haitoista ei saa puhua, ainoastaan sen eduista. Maakuntavaltuustoon ei ole mitään asiaa, jos vastustaa rataa.

Walliusta huolestuttavat paitsi mahdollisen radan vaikutukset hänen kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle asuinympäristölleen, myös alueen eläimille ja luonnolle.

– 1800-luvulla rakennettu talomme ei kestäisi radan paalutusta. Betonipaalut iskettäisiin 70 metrin syvyyteen noin 600 metrin matkalle.

Lähellä on Natura-alue, joka ei olisi enää Natura radan rakentamisen jälkeen.

– Jos rata tehdään, korvaukset pitäisi maksaa asukkaille jo tässä vaiheessa. Me maksamme kiinteistöistä lainanlyhennyksiä, emmekä voi investoida, jos emme tiedä mitä tapahtuu. Todella kelju tilanne. Emme voi myydä emmekä laajentaa, Jerina Wallius sanoo.

Yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu (kok) Jerina Wallius (oik.) ei uskalla laajentaa toimitilojaan, koska ratahankkeesta ei ole selvyyttä. Vieressä klinikan eläinhoitaja Anna-Maria Lamminen.

”Suurnopeusrata olisi kannattamaton”

Mika Nummenpalo on perehtynyt tunnin rataa koskeviin EU-tason laskelmiin. Niiden mukaan rata ei olisi lähellekään kannattava.

Yrittäjä ja tunnin junan rata­linjausta vastustava Mika Nummenpalo ihmettelee puheita, joiden mukaan tunnin juna olisi merkittävä ympäristöteko.

– Aina kun nopeus tuplaantuu, ilmanvastus nelinkertaistuu. Se on laskennallinen totuus. Hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät merkittävästi verrattuna nykyiseen ratayhteyteen. Eikä radan ilmastolaskelmissa ole huomioitu, millaisia päästöjä itse rakentaminen aiheuttaa.

Nummenpalon mukaan tunnin junan sijaan investointeja kannattaisi suunnata rantaradan kehittämiseen. Vähintäänkin hän haluaisi muuttaa nykyistä ratalinjausta lähemmäs Turun ja ­Helsingin välistä moottoritietä.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ­raportteja tutkinut Nummenpalo on löytänyt mielenkiintoisen laskelman. Erityiskertomuksen mukaan Helsingin ja Turun välinen suur­nopeusrata vaatisi vuodessa yhdeksän miljoonaa matkustajaa ollakseen kannattava. Nykyisin pääkaupungin ja Turun väliä pendelöi 1,3 miljoonaa matkustajaa. Tuomioistuimen laskelma perustuu suurnopeusradan rakentamiskustannuksiin, jotka nousevat arviolta 25 miljoonaan euroon yhtä kilometriä kohden.

– Toisin sanoen suurnopeusratana se olisi kannattamaton, Nummenpalo sanoo.

Hänen mukaansa Lohjan ja Salon välinen 65 kilometrin pituinen osuus jäisi ilman asemia.

– Ei voi puhua yhtenäisestä työssäkäymisalueesta, jos lähes 40 prosenttia Turun–Helsingin radasta olisi vain ohikiitävää liikennettä.

Vaikka Helsingin ja Salon välinen ratasuunnitelma on edennyt, paljon on vielä epäselvää. Muun muassa meluhaittaselvitykset ovat ­tekemättä.

Lisäksi ratareitti on rakennusteknisesti haastava, sillä sen varrella on savimaata, kalliota ja isoja pudotuksia.

Radan toivotaan tuovan Saloon uusia työpaikkoja. Nummenpalo ei usko niin käyvän.

– Työpaikkojen määrä ei lisäänny sillä, että ihmiset matkustavat nopeammin. Olen jutellut ihmisten kanssa, jotka pendelöivät päivittäin. Ei heille ole merkitystä sillä, onko juna vähän nopeampi, kunhan se kulkee aikataulussa.

”Ratalinjaukseen ei tehdä muutoksia”

Turun ja Helsingin välisestä ratahankkeesta vastaavan Väyläviraston projektipäällikön Heidi Mäenpään tiedossa ei ole hankkeesta tehtyjä valituksia.

– Niiden aika on vasta siinä vaiheessa, kun yleissuunnitelma on nähtävillä ja lausuntokierroksella, tavoiteaikataulun mukaan joskus ensi vuoden syksynä. Toki kuuntelemme asukkaita ja tilaisuuksissa tulee mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Jos hanke etenee, tulevina vuosina vuorossa on ratalain mukainen ratasuunnitelma. Siinä ratalinjaus viedään asemakaavan tarkkuuteen.

Hankkeen suunnitteluvaiheeseen on myönnetty 40 miljoonaa valtion rahaa. Se on käytössä ensi vuoden loppuun saakka.

– Noin 80 miljoonaa tarvitaan lisää, jotta tutkimukset ja suunnittelutyö saadaan tehtyä. Suurin osa niistä on maaperä- ja kalliotutkimuksia, Mäenpää selvittää.

Kannattavuuslaskelmat tehdään ensi vuoden kevääseen mennessä. Entä jos rata ei olisikaan kannattava?

– Vain Espoon ratahanke on osoittautunut tähän mennessä kannattavaksi. Poliitikkojen asia on, miten he vievät asiaa eteenpäin.

Mäenpää ei pidä mahdollisena, että ratalinjaukseen tehdään enää muutoksia Salon osalta.

– Kyseinen linjaus on vahvistettu Varsinais-­Suomen liiton maakuntakaavassa vuonna 2012.

Jos hanke etenee, lunastusasioista päättäminen tulee eteen ratasuunnitelman valmistuttua.

– Lunastukset voisivat olla ajankohtaisia 3–4 vuotta suunnittelupäätöksen jälkeen. Silloin ­pitää olla jo tietoa rakentamisen rahoituksesta.

Lunastuslaki määrittelee korvaussumman. Periaatteena Mäenpään mukaan on, että summa on kaikille yhdenmukainen ja noudattaa samaa periaatetta. Lunastusarvon määrittelyssä käytetään kyseisen alueen käypiä markkinahintoja.

Julkaistu: 20.6.2019