Supersyöpätestit ovat täällä – Yritys lupaa testata verestä yli 50 eri syöpää yhdellä neulanpistolla

Alkuperäisen The Atlanticin jutun voit lukea tästä linkistä.

Vaatii jonkin verran itseluottamusta antaa bioteknologiayrityksensä nimeksi Graalin maljaan viittaava Grail. Yrityksen verkkosivuilla kerrotaan, että Menlo Parkin kaupungissa toimiva firma sai kyseisen nimen, koska sen ”perustajat uskoivat, että yksinkertainen verikoe voi olla syövän havaitsemisen ’Graalin malja’”. Nyt yritys väittää, että sen kehittämä seulontatyökalu, joka on ”ensimmäinen laatuaan” ja nimeltään Galleri, ”määrittelee mahdollisuuden rajat uudelleen”. Vain yhdellä neulanpistolla ja 949 dollarin [noin 873 euron] hinnalla yritys lupaa tutkia verestä yli 50 eri syöpää kerralla.

Gallerin ja monien muiden kehitteillä olevien vastaavanlaisten testien tarkoituksena on jäljittää ihmisen suonissa virtaava pahanlaatuinen DNA, kuten merkit kasvaimista, joita ei muuten ehkä ehdittäisi tunnistaa ennen niiden leviämistä. Uusi teknologia on otettu nopeasti käyttöön; kyseisiä syöpätestejä on nykyään yleisesti saatavilla Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmän kautta.

Nopeasta käyttöönotosta ei kuitenkaan välttämättä ole apua potilaille. Tieteellisissä julkaisuissa on viime vuosina käyty kiivasta keskustelua syöpätestien mahdollisista hyödyistä. Useisiin syöpiin kohdistuvat seulontatyökalut (tai ”supersyöpätestit”, kuten Galleria kutsutaan) eivät ole vielä saaneet hyväksyntää sairauksien ehkäisyä arvioivalta asiantuntijapaneelilta (U.S. Preventive Services Task Force), eikä Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA ole myöskään hyväksynyt niitä virallisesti.

Toistaiseksi terveydenhuollon ammattilaiset voivat tarjota potilaille Galleria vain sääntelyssä olevan porsaanreiän ansiosta, jota hyödynnetään yleisesti ja jota hallitus yrittää kaikin keinoin tukkia.

Grailin tiedottaja Kristen Davis toteaa, että on hyvä, että yritys voi tarjota käyttöön ”lääkärin määräyksellä saatavan, huolellisesti validoidun testin” jo ennen FDA:n täyttä hyväksyntää, koska se tarjoaa potilaille mahdollisuuden ”käyttää tärkeää työkalua seulomattomien syöpien havaitsemiseksi riittävän ajoissa ja mahdollistaa samalla tärkeän tosielämän näytön keräämisen”. Tämä on yksi näkökulma.

Toinen on tämä: Galleria ja muita vastaavanlaisia tuotteita tuodaan niin suurella kiireellä lääkäreiden vastaanotoille, että siinä tohinassa unohdetaan kliinisten tuotteiden kehittämisen tärkein vaihe: tuotteiden toimivuuden todistaminen.

”Syöpäseulontojen nykytilannetta ei edelleenkään voi hyväksyä”, sanoo Davis. Hän on oikeassa.

Lääkärikunta kiistelee jopa perinteisistä, varhaiseen toteamiseen tähtäävistä kokeista. Työskentelen itse sairaalan patologina ja diagnosoin syöpiä päivittäin, joten olen nähnyt omin silmin, kuinka mammografiat ja papakokeet sekä muut perinteiset toimenpiteet voivat pelastaa ihmishenkiä. Toisaalta ne myös aiheuttavat paljon ylihoitoa. (Monet hengenvaaralliset syövät myös jäävät niissä huomaamatta.)

Alkuvaikeuksilta ei ole vältytty varsinkaan verinäytteestä tehtyjen syöpäseulontojen kohdalla. Yhdysvalloissa useimmat keski-ikäiset ja sitä vanhemmat miehet käyvät PSA-testeissä, joissa tutkitaan, onko eturauhasesta erittyvän proteiinin taso poikkeava, mikä voi olla merkki pahanlaatuisesta syövästä. Monet näissä testeissä havaituista kasvaimista ovat kuitenkin hitaasti kasvavia ja vaarattomia. Siitä huolimatta niiden löytyminen johtaa usein lukuisiin tarpeettomiin leikkauksiin ja sädehoitoihin, mistä puolestaan seuraa pidätyskyvyttömyyttä ja impotenssia. PSA:n alun perin yli puoli vuosisataa sitten löytänyt tutkija oli itsekin tietoinen näistä haitoista ja kutsui laajamittaista seulontaa ”voitontavoittelun lietsomaksi kansanterveyskatastrofiksi”.

Nykyaikaiset verinäytteisiin perustuvat syöpätestit (tai ”nestemäiset biopsiat”), joissa etsitään kasvaimen geneettistä materiaalia verestä, ovat tuottaneet lupaavampia tuloksia. FDA hyväksyi näistä ensimmäisen vuonna 2016. Testin avulla potilaat, jotka jo tietävät sairastavansa keuhkosyöpää, voivat välttää kudosnäytteiden invasiivisen keräämisen ja saada samaan aikaan asianmukaista, kohdennettua hoitoa omaan sairauteensa. Nykyään nestemäisiä biopsioita on saatavilla myös muihin syöpiin, ja niiden avulla tarjotaan yksilöllisesti räätälöityä hoitoa ihmisille, jotka tietävät jo ennestään olevansa sairaita.

Saman menetelmän käyttöönotto väestötasolla, eli piilevien syöpien etsiminen päällisin puolin terveiltä ihmisiltä, kuulostaa periaatteessa järkevältä. Mutta kun Grail alkoi vuonna 2020 kokeilla teknologiaansa tuhansilla aikuisilla, joilla ei ollut syövän oireita, yritys havaitsi, että suurin osa positiivisista signaaleista, eli mahdollisiin kasvaimiin viittaavista merkeistä, eivät pitäneet paikkaansa. Kymmenien terveiden koehenkilöiden ilmoitettiin sairastavan mahdollisesti syöpää, ja useat heistä joutuivat käymään läpi täysin turhia laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Yksi julkaistun tutkimuksen huono-onnisista koehenkilöistä kertoi, että häneltä jopa poistettiin kives olemattoman kasvaimen etsinnän vuoksi.

Toinen verinäytteeseen perustuva supertesti nimeltä CancerSeek, jonka pohjalta kehitetään parhaillaan monisyöpätestiä kaupalliseen käyttöön, aiheutti samanlaisia ongelmia, kun sen varhaista versiota tutkittiin noin 10 000 naisella: vain alle puolet verinäytteessä todetuista ”poikkeavuuksista” johti lopulta vahvistettuun syöpädiagnoosiin. CancerSeekin antamat väärät positiiviset tulokset saivat osan potilaista hakeutumaan munasarjojen, paksusuolen tai umpilisäkkeen leikkaukseen.

Mikään syöpäseulonnan muoto ei ole täydellinen, ja Davis huomauttaa, että ”suositusten mukaisesti käytettynä Galleri-testi voi nykyisten yksittäisten syöpien seulontojen ohella auttaa seulomaan hengenvaarallisimpia syöpiä, jotka iskevät usein täysin varoittamatta”.

Hänen mielestään mikä tahansa haima-, munasarja-, ruokatorvi- tai maksasyövän seulonta on parempi kuin se, mikä meillä on käytössä nykyään, eli ei mikään. Grailin tutkijat ovat myös havainneet, että yrityksen kehittämä teknologia ”pärjää vertailuissa paremmin” kuin muut, paremmin tunnetut yksittäisiin syöpiin kohdistuvat testit siinä mielessä, että pienempi osa potilaista saa virheellisiä tuloksia. (Yksi 200:sta ihmisestä saa väärän positiivisen tuloksen Galleria käytettäessä, kun taas sama pätee noin yhteen kymmenestä mammografiatutkimukseen osallistuvasta naisesta.)

Puutteellinen seulontatyökalu ei silti ole aina parempi vaihtoehto kuin ei seulontatyökalua lainkaan. Meillä on jo käytössä kohtuullisen tarkkoja varhaiseen toteamiseen tähtääviä testejä esimerkiksi haima- ja munasarjasyöpään, mutta asiantuntijat suosittelevat välttämään niiden laajamittaista käyttöä, koska terveiden potilaiden seulonta ei juurikaan pidennä potilaiden elinikää ja siihen liittyy tiettyjä haittoja. Vaikka onkin totta, että Gallerin väärien positiivisten tulosten osuus on varsin pieni verrattuna mammografian, PSA-testin ja papakokeen vastaaviin osuuksiin, se on vain osa totuutta. Grailin kaltaisen supersyöpätestin antama väärä vastaus voi hyvinkin olla pahempi asia kuin vastaava virhe esimerkiksi rintojen tutkimuksessa. Jälkimmäinen johtaisi vain lisäetsintöihin rinnassa olevan kasvaimen löytämiseksi, kenties ultraäänitutkimusta tai magneettikuvausta käyttäen. Sitä vastoin epäilyttävä löydös 50 eri syöpää seulovasta testistä voisi johtaa koko elimistön kattavaan seurantaan, mikä tuottaisi vain lisää epäselviä tuloksia, kuten munuaiskystoja tai keuhkokyhmyjä, joista puolestaan seuraisi lisää kokeita ja leikkauksia.

Kun Galleri löytää merkkejä mahdollisesta kasvaimesta, se toki tarjoaa lääkäreille vihjeitä siitä, missä kyseinen kasvain saattaa sijaita. Käytännössä lääkärit kuitenkin haluavat pelata varman päälle ja pyrkivät varmistamaan löydöksen määräämällä potilaalle runsaasti kokeita. Positiivisia signaaleja seuraa usein esimerkiksi PET-TT-tutkimus, joka maksaa Yhdysvalloissa noin 2 500 dollaria [noin 2 300 euroa] ja altistaa ihmisen 62 kertaa suuremmalle säteilyannokselle kuin mammografia. Grailin omissa tutkimuksissa väärän positiivisen tuloksen saaneille koehenkilöille tehtiin yleensä useita ylimääräisiä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia, joskus jopa 16 laboratoriotutkimusta ja 10 vastaanottokäyntiä.

Perusteellisemmat ja laajemmat testit vaativat myös enemmän aikaa. Poikkeavalle mammografiatulokselle saattaa löytyä selitys melko nopeasti, kun ratkaiseva seurantatesti voidaan tehdä muutamaa viikkoa myöhemmin. Vastaava odotusaika poikkeavan papatuloksen jälkeen on yleensä alle kaksi kuukautta. Useita syöpiä verestä seulovien testien jälkeen huolestuneet potilaat voivat kuitenkin joutua odottamaan lähes puoli vuotta ennen kuin lääkäri vakuuttaa heille, ettei heillä itse asiassa ole syöpää. Grailin tutkimuksessa väärän positiivisen tuloksen saaneet koehenkilöt joutuivat jännittämään keskimäärin 162 päivää ennen kuin he saivat tietää totuuden.

Kun kysyn Graililta testin mahdollisista haitoista, kuten pitkästä odotusajasta, tiedottaja vastaa, että Galleri tarjoaa diagnostista neuvontaa lääkäreille ja positiivisen tuloksen saaneille potilaille ”palvelupaketin kautta, johon kuuluu lääketieteellisten yhteyshenkilöidemme tarjoama suora tuki”. Grail on myös julkaissut tutkimusaineistoa, jonka mukaan vääriä positiivisia tuloksia saaneiden potilaiden huoli yleensä hälvenee ajan myötä. Jotkut eivät kuitenkaan enää koskaan tunne oloaan täysin levolliseksi saatuaan tietää, että heidän suonissaan virtaa syöpään viittaavaa geneettistä koodia. Terveydenhoitojärjestelmä on erittäin taitava murentamaan potilaiden luottamusta omaan terveyteensä.

Jonkinasteinen huoli saattaa olla sen arvoista, jos potilas saa vastineeksi mahdollisuuden löytää todellinen syöpä ennen kuin se muuttuu kohtalokkaaksi. Mutta tämä vaihtokauppa toimii vain, jos parannettavissa olevia syöpiä voitaisiin järjestelmällisesti havaita verestä. Galleri havaitsee huomattavasti paremmin pitkälle edenneet pahanlaatuiset kasvaimet (joista irtoaa enemmän geneettistä materiaalia ja joista monet ovat parantumattomia) kuin pienet kasvaimet, jotka kannattaisi löytää aikaisemmin. Galleria markkinoidaan varhaiseen toteamiseen tähtäävänä testinä, mutta vain yksi viidestä sen löytämästä syövästä havaitaan levinneisyysasteessa I, eli syövän varhaisimmassa vaiheessa. Sama pätee ainakin toistaiseksi myös muihin verinäytteisiin perustuviin seulontamenetelmiin.

Ainut tapa tietää, pelastavatko supersyöpätestit todella ihmishenkiä, on arvioida niiden tehokkuutta laajan, satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen avulla. Ison-Britannian kansallinen terveyspalvelu NHS on rekrytoinut 140 000 henkilöä Galleria koskevaan tutkimukseen, jonka tavoitteena on tutkia, voiko testin avulla havaita syöpiä jo ennen niiden leviämistä. Keskeiset tulokset on määrä julkaista vuoden tai kahden päästä. Tämän jälkeen tutkijat aikovat seurata, piteneekö koehenkilöiden elinikä tulevina vuosina. Yhdysvalloissa ei olla vielä läheskään näin pitkällä. Syöpätutkimuskeskus National Cancer Institute suunnittelee 24 000 koehenkilön pilottitutkimusta liittyen useiden syöpien seulontaan samanaikaisesti, mutta mitään laajempaa tai hyödyllisempää satunnaistettua tutkimusta ei olla käynnistämässä vielä pitkään aikaan.

Vaikka monet tutkimukset ovat yhä kesken, Grail ei ole epäröinyt tarjota tuotteitaan suurelle yleisölle. Yritys sponsoroi äskettäin PGA Tour Champions -golftapahtumaa Kaliforniassa, missä pelaajille ja faneille tarjottiin golfkentällä syöpää seulovia verikokeita 100 dollarin alennuksella. Yhdysvalloissa on tehty yli 100 000 Galleri-testiä sen jälkeen, kun tuote tuli kaupallisille markkinoille.

Samaan aikaan sadat järjestöt vaativat hallitusta kustantamaan useisiin syöpiin kohdistuvat seulontatestit Medicaren kautta. Erään arvion mukaan laajamittainen käyttöönotto maksaisi amerikkalaisille yli 100 miljardia dollaria vuodessa, eli huomattavasti enemmän kuin mammografioihin vuonna 2010 käytetyt 7,8 miljardia dollaria sekä papakokeisiin käytetyt 6,6 miljardia dollaria.

Tieteellistä puolta ei ole vielä ratkaistu, ja sitä tosiasiaa on vaikea sivuuttaa. Myös Grail on kenties joutunut muuttamaan tarinaansa matkan varrella: kun Barron puhui erään Grailin perustajan kanssa yrityksen nimen tarinasta vuonna 2021, tämän ei kerrottu sanoneen, että yrityksen mielestä sen verikoe voi olla syöpäseulontojen Graalin malja. Sen sijaan perustaja kertoi, että nimen valinta oli ”osoitus nöyryydestä”, koska ”Graalin maljaa ei koskaan löydetty”.

Tätä nöyryyttä ei kuitenkaan tuoda esiin potilaille esitetyissä myyntipuheissa. Useimmat nykyään tuotetta käyttävät ihmiset eivät tiedä, että he tuottavat ”tosielämän näyttöä” teknologiasta, joka saattaa osoittautua hyödyttömäksi eliniän pidentämisen kannalta. He olettavat, että jos supersyöpätestejä on saatavilla lääkärin vastaanotolla, meillä täytyy olla varmaa tietoa siitä, että niiden käyttö kannattaa. Sitä meillä ei ole.

Benjamin Mazer on patologiaan ja laboratoriolääketieteeseen erikoistunut lääkäri.

©2024 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.

Käännös: Apropos lingua.