Apu

Koronakriisi sai tv-lääkäri Pippa Laukan hakeutumaan töihin päivystykseen: ”Etulinjassa vastaan voi tulla ihan mitä tahansa – Tautia on syytä kunnioittaa”

Koronakriisi sai tv-lääkäri Pippa Laukan hakeutumaan töihin päivystykseen: ”Etulinjassa vastaan voi tulla ihan mitä tahansa – Tautia on syytä kunnioittaa”
Pippa Laukka, 50, kirjoitti nuorena lääkärinä itselleen lähetteen syömishäiriöklinikalle. Koronakevät sai hänet hakeutumaan töihin sairaalan päivystyspoliklinikalle.
Julkaistu: 7.10.2020

Kiviomakotitalon ulko-oven sisäpuolella on lappu, jossa neuvotaan ulosastujia: ”Muista hymy!” Talon emäntä ottaa rennosti, vaikka kahvit kaatuvat keittiön pöydälle ja lorisevat alla olevalle matolle.

– Ei haittaa! Matto vaikuttaa aralta, mutta on oikeasti yllättävän armollinen, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka, 50, lohduttaa ja tuo rättejä sotkijalle.

Samaan aikaan, kun Laukka istuu meikattavana, haastateltavana ja kuvattavana, hän hoitaa vielä yhden videopuhelun tv-ohjelmaan. Vaalea lääkäri tuntuu olevan nyt kaikkialla: asiantuntijana, tv-juontajana, lehtien kansissa ja tällä hetkellä vielä päivystyksessä korona-apuna.

– Olen aina seurannut vahvasti intuitiotani asioissa, joita teen. En ole havitellut uraa julkisuudessa, mutta tv-ohjelmat henkilöivät vahvasti. Joskus ihmettelen vieläkin, miksi ihmiset tuijottavat.

– Olen elänyt niin, ettei tarvitse miettiä, olisiko jotakin voinut tehdä paremmin.

Laukasta on tullut kolmen vuoden aikana koko ajan tunnetumpi.

– Yllättävän monessa jutussa saa olla mukana, ennen kuin ihmiset osaavat yhdistää nimen ja kasvot. Televisio on sellainen media. Vaikka olin tehnyt kolumneja ja puhunut asiantuntijahaastatteluissa suu vaahdossa, vasta Olet mitä syöt -ohjelman ensimmäinen kausi teki minusta oikeasti tunnetun.

Kun lääkärinä vuosikausia toiminutta Pippa Laukkaa pyydettiin ohjelmaan ohjelman juontajaksi, ehdolla samaan pestiin oli myös nuorempi nainen toisenlaisella taustalla.

– Kanava mietti varmasti ikäasiaa, koska olin silloin 47-vuotias eli vanha aloittamaan tv-uran. Tuntui hyvältä, kun minut valittiin, että asiantuntijuudelle annettiin arvoa. Minulla oli uskottavuus ja tausta kunnossa, koska olen arvostettu jalkapallomaajoukkuelääkäri.

"Hoidan vastaanotollani syömishäiriöisiä potilaita, ja ammattitaitoni lisäksi olen myös kokemusasiantuntija. Se tuo syvyyttä lääkärintyöhön."

50-vuotiaana vastaranta näkyy jo

Toukokuussa 50 vuotta täyttänyt Pippa Laukka on ikäisekseen kovassa kunnossa. Siihen on tärkeimpänä syynä triathlon-harrastus.

– Eletty elämä alkaa näkyä vähitellen. Omat valinnat ilmaantuvat 35 ikävuoden jälkeen, oli kyseessä tupakointi, valvominen, stressi tai liikkumattomuus. Itse tykkään nukkumisesta ja syön luontaisesti aika terveellisesti. Liikunta on intohimoni.

Kauneusleikkauksia tai pistoshoitoja Laukka ei ole käyttänyt.

– Se on jokaisen oma asia. Jos ulkonäössä on jokin itseä häiritsevä juttu, miksei sitä voisi korjata. Itse en lähtisi korjaamaan pelkkää ikää. Vuosia ei voi vuolla itsestään pois eikä pidäkään.

Sen Pippa Laukka myöntää, että 50 on numerona aika suuri.

– Se mietityttää, että vastaranta näkyy. Olen suunnitellut esimerkiksi mökin ostamista, mutta ehkä joskus vanhempana, parinkymmenen vuoden päästä. Sitten tajusin, että silloin olen jo 70-vuotias. Että ei aikaa olekaan enää ikuisesti. Jos on haaveita, nyt on aika toteuttaa ne.

Laukka myös luottaa lujasti omaan kehoonsa ja sen voimaan.

– Olen elänyt niin, ettei tarvitse miettiä, olisiko jotakin voinut tehdä paremmin. Toisaalta olen fatalisti ja uskon, että asiat menevät niin kuin on tarkoitus. En pelkää turhaan, että mitä jos sairastunkin. Kehoni on kestävää tekoa.

– Syömishäiriö ei liity aina laihuuteen tai sen tavoitteluun. Tutkimusten mukaan jopa viidelläkymmenellä prosentilla ylipainoisista ihmisistä on syömishäiriö, Pippa Laukka sanoo.

Syömishäiriöstä paraneminen vei toistakymmentä vuotta

Aina luotto omaan kehoon ei ole ollut korkealla. Kun Laukka muutti teini-ikäisenä vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin, hän sairastui syömishäiriöön. Paraneminen kesti toistakymmentä vuotta.

– Tuntuu hienolta voida luoda uskoa siihen, että vakavasta sairaudesta pystyy parantumaan. Hoidan vastaanotollani syömishäiriöisiä potilaita, ja ammattitaitoni lisäksi olen myös kokemusasiantuntija. Se tuo syvyyttä lääkärintyöhön. Olen saanut palautetta potilailta, että vihdoinkin heidät otetaan vakavasti.

Laukka parani syömishäiriöstään vasta valmistuttuaan lääkäriksi ja kirjoitettuaan itselleen lähetteen syömishäiriö­yksikköön. Elettiin 90-luvun alkua.

– Sen jälkeen syömishäiriöiden hoito on muuttunut paljon. Silloin vain tankattiin ravintoa, että pysyttiin elossa, mutta henkinen hoito jäi väliin. Pääsin käsittelemään asiaa kunnolla vasta vuosien päästä.

Laukan mukaan lapsuudenkodissa ei ollut mitään syytä, miksi hän sairastui syömishäiriöön.

– Ennemminkin olen aina kokenut olevani erityinen. Minulla oli hyvät mahdollisuudet säästyä sairaudelta, mutta ehkä omalla kohdallani se oli persoonallisuuskysymys, johon liittyi kunnianhimoa ja riittämättömyyden tunnetta. Loputon suorittaminen ja täydellisyyden tavoittelu osoittautui lopulta liian raskaaksi.

– Minun ei tarvitse tehdä mitään miellyttääkseni muita. Mutta kun on esillä, kaikkia ei voi miellyttää, eikä se ole edes realistista, Pippa Laukka sanoo.

Syömishäiriö ei aina näy

Moni on kysynyt Laukalta julkisesti, voiko syömishäiriöstä koskaan parantua.

– Se on hyvä kysymys. Itse olen sitä mieltä, että moni tarvitsisi moniammatillisempaa ja pidempää apua kuten terapiaa. Jos kyseessä on samanlainen häiriö kuin itselläni oli, ei riitä, että joku sanoo, miten syödä. Monen muun asian voi lopettaa, mutta jokaisen on pakko syödä.

Syömishäiriö ei näy läheskään aina päälle.

– Eikä syömishäiriö liity aina laihuuteen tai sen tavoitteluun. Tutkimusten mukaan jopa viidelläkymmenellä prosentilla ylipainoisista ihmisistä on syömishäiriö. Että mistä sitä edes voi tietää, onko täysin terve suhde ruokaan tai syömiseen?

– On paljon ihmisiä, jotka kulkevat ilman diagnoosia, vaikka heillä olisi epäterveellinen suhtautuminen syömiseen. Sellaista on esimerkiksi hallitsematon ahminta.

Laukan suhde ruokaan on edelleen erityinen.

– Olen joutunut käymään asiaa aktiivisesti läpi, ja syömisen luonnollisuus on tullut vasta kantapään kautta. Olen osannut syödä lapsena ja nuorena, mutta sen jälkeen olen joutunut miettimään uusiksi suhteeni ruokaan – mitä tunteita, ahdistuksia ja pelkoja siihen liittyy.

Nyt itsetunto on rakentunut iän ja hyvän terveyden päälle.

– Tiedän jo kuka olen, arvostelu ei enää mene ihoni alle. Minun ei tarvitse tehdä mitään miellyttääkseni muita. Mutta kun on esillä, kaikkia ei voi miellyttää, eikä se ole edes realistista. Kestän kaikenlaisia vastoinkäymisiä, kun olen tasapainossa, jaksava ja terve. Olen niin onnellinen, että enää minulla ei ole tarvetta olla täydellinen. Riittää, että olen ihminen.

– En ole pelännyt missään vaiheessa. Olen nähnyt jo monenlaisia tauteja ja selvinnyt niistäkin.

Etulinjaan päivystyspolille

Iän karttuessa Laukka on alkanut miettiä entistä tarkemmin, mitä töitä hän tekee.

– Minulla on ollut jo pitkään kaipuu päästä tekemään yleisiä lääkärin töitä. En halua hätkähtää, vaikka vastaanotolle tulee kuumeinen lapsi tai vakavasti sairas ihminen. Keväällä tuli se fiilis, että nyt tai ei koskaan.

Niinpä Laukka hakeutui kesken koronakriisin julkiselle puolelle päivystyspoliklinikalle.

– Etulinjassa vastaan voi tulla ihan mitä tahansa. Se on tosi vaativa työ, jossa pitää olla tarkkana. Sen rutiinin ylläpitäminen auttaa minua myös maajoukkuelääkärin työssä, joten aion tehdä sitä myös jatkossa.

Tällä hetkellä Laukka tekee töitä urheilulääkärinä ja naisten jalkapallomaajoukkuelääkärinä noin puolet työajastaan.

Tilanne elää jatkuvasti, mutta monet arvokisat on peruttu tai ne ovat vaakalaudalla koronan vuoksi. Joitakin turnauksia järjestetään, tosin ilman yleisöä.

– Huippu-urheilijalle haastavinta on epätietoisuus. On raskasta, kun ei tiedä, keskeytyykö sarja ja milloin se jatkuu. Tämä on katastrofi myös monille seuroille, Laukka tietää.

Usein urheilijat ovat tottuneet tähtäämään vuosienkin päähän. Nyt on vaikea motivoitua treenaamaan ilman selkeää tavoitetta.

– Monet urheilijat ovat pitäneet karanteenia haastavana. Etenkin ulkomaisissa huippuseuroissa linja on ollut todella tiukka. Treenaaminen on vaikeaa, jos kotoa saa poistua vain tunniksi päivällä. Silloin pitkälle viedyt suunnitelmat menevät ihan uusiksi.

Jalkapallon EM-karsinnat jatkuvat näillä näkymin syyskuussa. Silloin pelataan keväällä väliin jääneitä turnauksia.

– Toivottavasti.

"Käsitykseni on vahvistunut, että korona ei ole niin ärhäkästi leviävä, kun osaa suojautua asianmukaisesti."

Korona ei pelota

Koronaa Pippa Laukka ei pelkää, vaikka maailmalla moni terveysalan ammattilainen on siihen työnsä vuoksi sairastunut, kuollutkin.

– En ole pelännyt missään vaiheessa. Olen nähnyt jo monenlaisia tauteja ja selvinnyt niistäkin. Olen myös jutellut paljon ihmisten kanssa, jotka ovat työskennelleet koronan näytteenotossa. Käsitykseni on vahvistunut, että korona ei ole niin ärhäkästi leviävä, kun osaa suojautua asianmukaisesti. Toisaalta nyt on huhuttu, että kakkosversio olisi tarttuvampi.

Laukka ei osaa olla huolissaan, koska ”Suomessa on niin turvallinen työympäristö”.

– Muualla käsienpesulla ja etäisyydenpidolla muihin pärjää pitkälle. Totta kai tautia on silti syytä kunnioittaa, ei saa olla tyhmänrohkea.

Kuolema on Laukalle tuttu, joskaan ei toivottu vieras. Laukan äiti kuoli vuonna 2007 aggressiiviseen edenneeseen rintasyöpään.

– Hän menehtyi 13 vuotta sitten vain 62-vuotiaana. Äidin menetys vahvisti entistä enemmän sitä, että haluan elämää päiviin enkä päiviä elämään. Haluan nauttia elämästä ja ottaa tästä hetkestä kaiken irti.

Laukka käy säännöllisesti mammografiassa, mutta ei sen vuoksi, että pelkäisi rintasyöpää.

– Tiedostan riskin, mutta en elä pelossa. Meillä ei ole muilla suvussa rintasyöpää. Silti jos kuulen, että joku läheinen on sairastunut nimenomaan rintasyöpään, huolestun kovasti. Se on syövistä minulle paljon isompi uhka kuin jokin muu syöpä, koska tiedän, että siihen voi menehtyä. Rintasyöpä voi olla tappava tauti, äitinsä sairastumista ja tautiin hiipumista läheltä seurannut Laukka pohtii.

Marraskuussa Pippa Laukka aloittaa Vihdin ja Karkkilan johtavana ylilääkärinä.

Vihapuhetta ja fanitusta

Päivystyslääkärin työssä tv-tuttuus on toisinaan haitta, joten Pippa Laukka esittelee itsensä usein pelkästään lääkäri Laukaksi.

– Eräs potilas kysyi silti: oletko sinä ihan Pippa?

Julkisuus ei Laukkaa haittaa, vaikka hänellä on siitä negatiivisiakin kokemuksia. Vihapuheen lisäksi hän on saanut kokea myös liian innokkaan fanituksen.

– Eräs potilas varasi paljon aikoja vastaanotolleni, mutta perui ne aina viime tingassa. Lopulta eräässä tilaisuudessa hän tuli esittelemään itsensä, mikä oli vähän erikoista. Varsinaisia stalkkereita en ole saanut kannoilleni, elän niin tasapainoista ja tylsää elämää. Treffipyyntöjä tai kikkelikuvia en ole saanut, eikä tarvitse lähettää! Olen nähnyt työssäni jo ihan tarpeeksi kikkeleitä, ne eivät minua säväytä, Laukka nauraa.

Suorasukaisten mielipiteidensä vuoksi Laukka joutui alkuvuodesta kehopositiivisuusaktivistin hampaisiin.

– Olen aina ollut oma itseni, mutta työ on opettanut tekijäänsä. Olen varmasti pehmeämpi ja empaattisempi kuin tv-sarjan ensimmäisellä kaudella.

– Mitään traumoja en ole vihapuheesta saanut, eikä minulle ole jäänyt mitään hampaankoloon. Toivoisin silti, että henkilökohtaisuuksien sijaan mentäisiin asiat edellä.

Marraskuussa Pippa Laukka aloittaa Vihdin ja Karkkilan johtavana ylilääkärinä, eli hänen uransa jatkuu päätoimisesti julkisen terveydenhuollon puolella.

– Tulin valituksi viime viikolla ja jatkan koronapäivystyksiä HUS:in alueella ainakin lähimmät kuukaudet aina silloin kuin ehdin, mutta pääpaino on tässä tulevassa hallinnollisessa hommassa. ●

Pippa Laukka

  • Syntyi: Helsingissä 1970.
  • Perhe: mies ja kolme tytärtä.
  • Harrastaa: triathlonia.
  • Ajankohtaista: Olet mitä syöt MTV3-kanavalla.

Päivitetty 7.10. – Ilmestynyt 18.9.2020

1 kommentti