
Kumpi jatkoon? Ehjä käkikello vai yskivä vespa? – Sveitsi-Italia lauantaina
Aition jalkapalloanalyytikko Tuukka Kotimäki perkaa jalkapalloilun EM-kisojen illan neljännesvälieräottelun Sveitsi-Italia pelilliset lähtökohdat.
Asetelmat ja analyysi, Sveitsi-Italia:
Sveitsi alkulohkossa: 1 voitto, 2 tasapeliä, 5 pistettä. Sijoitus 2. Maaliero 5–3.
Maaliodottama: 4.10–3,37.
Pallonhallinta 45 %.
Pelikiellossa: Silvan Widmer.
Italia alkulohkossa: 1 voitto, 1 tasapeli, 1 tappio, 4 pistettä. Sijoitus 2. Maaliero 3–3.
Maaliodottama: 2,62–4,01.
Pallonhallinta: 51 %.
Pelikiellossa: Riccardo Calafiori.
Heti pudotuspelikierroksen alkuun on tarjolla ottelu, jota voi pitää lähtökohdiltaan hyvin tasaisena. Vaikka Italiaa pidettäneen lievänä suosikkina, ei Sveitsin jatkoonmeno olisi yllätys, sillä se lähtee Berliinin-iltaan näistä kahdesta hyvävireisenä.
Vaikka Murat Yakınin miehistön karsintataival oli takkuinen, on kesä-Sveitsi näyttänyt jälleen tuttua arvokisatasoaan. Saksan EM-lopputurnaus on jo kuudes peräkkäinen arvokisarupeama, jossa se etenee alkulohkosta jatkoon. Hurja tilasto vajaan yhdeksän miljoonan asukkaan maan edustusmiehistölle.
Sveitsin joukkueen toiminnassa on ollut paljon samaa kuin toisessa Alppien sykähdyttäjässä, naapurimaa Itävallassa. Tiivis puolustusmuoto, hurja työmoraali ja kestävyys juosta ilman palloa pitkiä aikoja ja matkoja sekä räjähtävät tilanteenvaihdot. Siinä kulmakivet.
Siinä missä Itävalta on vahvimmillaan voittaessaan palloja vastustajan kenttäpuoliskolla ja on välillä isoissakin ongelmissa omassa päässään, on Sveitsin puolustaminen ollut aggressiivista etenkin sen omalla kenttäpuoliskolla. Se puolustaa 5-3-2-muodossa todella hanakasti eteenpäin. Tästä hienoin työnäyte nähtiin alkulohkon päättäneessä Saksa-ottelussa, jossa punapaidat olivat lähellä voittoa. Joukkueen pallollinen yhteistoiminta oli fantastista seurattavaa.
Sveitsin viiden pelaajan alakerrasta wingback pystyy hyppäämään vastustajan laitapelaajaan muun linjan kaventaessa ja liikkuessa sivuttaissuuntaisesti – systemaattisesti kuin käkikello. Myös topparit seuraavat tarvittaessa ylätaskuissa palloja saavat vastustajat muun puolustuslinjan kaventaessa takana.

Lisäksi keskikentän energiakaksikko Granit Xhaka-Remo Freuler kykenee juoksemaan väsymättä valtavia metrimääriä myös poikittain. Nämä elementit tekivät elämän Saksan aiemmin turnauksessa vahvasti esiintyneille kympeille todella ahtaaksi. Sveitsin puolustusesityksestä isäntiä vastaan kertoo paljon, että Saksa löysi avaimet maalintekoon vasta lukuisilla pelaajavaihdoilla ja lopulta yksinkertaisella pallo laitaan ja keskitys boksiin isolle miehelle -pelillä.
Sveitsi piti palloa Saksaa vastaan vain 38-prosenttisesti, täysin ottelusuunnitelmansa mukaisesti. Skotlantia ja Unkaria vastaan pallonhallinta sillä oli 53-prosenttista. Ei siis kovin massiivista, vaikka vastassa oli kaksi pallollisesti kehnoa joukkuetta.
Kun Sveitsi saa ajettua vastustajansa ansaan, on se tilanteenvaihdoissa todella terävä. Etenkin Saksaa vastaan osunut Dan Ndoye on tarjonnut selustauhkaa ja voi aiheuttaa Italialle isojakin ongelmia nopeudellaan.
Kun peilataan Sveitsin peliesityksiä Italian vastaaviin, on helppo ennustaa Azzurrille todella hikistä iltaa. Valmentaja Luciano Spalletti sai ideansa suhteellisen hyvin läpi joukkueen avausottelussa, mutta sen jälkeen meno on ollut huomattavasti vaikeampaa. Espanjaa vastaan Italia oli täysin köysissä ja loi maaliodottamaa vaivaiset 0,18. Kroatiaa vastaan tappio – ja jälkikäteen selvinneenä koko kisoista putoaminen – oli puolen minuutin päässä. Italian on kyettävä nousemaan yhden, ellei kaksi pykälää korkeammalle tasolle. Muuten se kohtaa noutajansa aivan varmasti.
Italian alkulohkopelaamisessa on kyllä näkynyt Spallettin filosofialle ominainen vastustajan houkuttelu ja pyrkimys sitä kautta synnyttää tiloja eri puolille kenttää. Pyrkimys on kuitenkin eri asia kuin toteutus.
Albania-ottelussa Italia sai tiloja aikaan etenkin vasemman laidan rotaatioillaan, joita pyörittivät etunenässä Federico Dimarco, Nicolo Barella ja Lorenzo Pellegrini. Nämä toiminnot avasivat myös Albanian keskikenttäpelaajien väliin tiloja, joita kisojen komeettojen joukkoon noussut toppari Riccardo Calafiori hyödynsi kuljetuksillaan.
Espanjaa vastaan Italia jäi täysin punaisen koneen prässin alle. Italia halusi pitää palloa ja laittaa Espanjan juoksemaan, mutta La Rojan intensiteetti oli sille aivan liikaa. Kroatia-ottelussa Italia oli pitkiä jaksoja täysin vaaraton selustauhkan puuttuessa kokonaan ja se lähti mukaan vastustajansa hitaaseen tempoon, kun sen olisi pitänyt ottaa komento itselleen nostamalla prässitasoaan ja tekemällä pallollisena aloitteita viimeistä linjaa vastaan.
Paljon, paljon kysymyksiä, joihin Spallettin on kyettävä vastaamaan. Sveitsin puolustaessa 5-3-2-muodolla löytyvät tilat todennäköisesti välikaistoilta, tarkemmin jaoteltuna ulommilta sellaisilta (jos kenttä ajatellaan seitsemänä kaistana). Italian on saatava Sveitsin keskikenttä juoksemaan vielä enemmän, mihin Saksa pystyi. Jos se saa palloa näille alueille esimerkiksi Barellalle tai Pellegrinille, olisi sen kyettävä irrottamaan Sveitsin pallonpuoleinen wingback, mikä mahdollistaisi selustajuoksut taakse syntyvään tilaan. Etenkin Federico Chiesan juoksu-uhka nousee massiiviseen rooliin. Toisen polven EM-kisamaalari on ollut Italian joukkueessa käytännössä ainoa sitä toistuvasti tuottanut pelaaja.
Samalla, hetkissä, jolloin Italia pelaa pallon Sveitsin keskikenttäkolmikon sivulle, piilee Sveitsin mahdollisuus. Jos se saa riistoja wingbackin ja laitimmaisen keskikentän yhteistyöllä, voi sille aueta loistavia vastaiskupaikkoja – etenkin, jos Italian wingbackit tai laitapuolustajat (riippuen formaatiosta, Spalletti on käyttänyt molempia) ovat nousseet viimeistä linjaa uhkaamaan.
Yksi Italiaan liittyvistä kysymyksistä on myös jo mainitun selustauhkan vähäisyys. Jos se ei saa enemmän aloitteita linjan taakse, suosii tämä eteenpäin puolustavaa Sveitsiä. Chiesan lisäksi on löydyttävä muitakin pelaajia, jotka tähän kykenevät.
Lisäksi, Italian hyökkääjien tasoa kyseenalaistavat kommentit ovat saaneet koko enemmän bensaa liekkeihinsä. Gianluca Scamacca, Davide Frattesi, Mateo Retegui ja Giacomo Raspadori ovat Serie A -tasollekin vain hieman keskivertoa laadukkaampia pelaajia ja tämä on toistaiseksi näkynyt rumalla tavalla EM-näyttämöllä.
Kuten arvokisoissa usein nähdään, voi joukkueen pallollinen peli kangerrella, mutta etenemiseen vaadittava vipuvarsi silti löytyä jostain. Italian kohdalla näitä etuja, x-factoreita, on turnauksessa ollut kaksi, joista Sveitsiä vastaan on käytössä vain yksi. Se toinen, Calafiorin tarjoama, topparille lähes poikkeuksellinen pallon kanssa eteneminen puuttuu Bolognan nuorukaisen ollessa pelikiellossa. Isku on Italialle karmiva. Tilalle tullee joko Alessandro Buongiorno tai Gianluca Mancini – molemmat hyviä Serie A -perustoppareita, mutta eivät tarjoa Calafiorin kaltaista pallollista ulottuvuutta.
Toinen etu Italialla sentään vielä on, erikoistilanteet. Spalletti on vilauttanut Napolin-ajan kikkapankkiaan useaan otteeseen, minkä suurimpana ilmentymänä on nähty toppari Alessandro Bastonilta jo kolme puskua lähietäisyydeltä, yksi niistä maaliin asti. Erittäin pienten marginaalien ottelussa etu voi olla ratkaiseva.
Italialaislegenda Fabio Capello sanoi tällä viikolla La Gazzetta dello Sportissa Sveitsin olevan hyvin “italialainen joukkue” viitaten sen puolustusmoraaliin ja organisoituneeseen pelitapaan. Hän myös peräänkuulutti Azzurrilta nopeatempoisempaa pallon liikuttamista. Capello saattoi hyvin osua ottelun oleellisiin ratkaisukohtiin. Italian on todella onnistuttava, ellei jopa venyttävä Sveitsin nujertaakseen.
Aition arvio: Sveitsi on joukkueista luotettavampi ja lähtee otteluun paremmalla itseluottamuksella. Se tekee illasta Italialle todella tuskaisen puolustamisellaan ja vastaiskuillaan. Jos Italian murtautumispelaaminen ei parane, piilevät sen mahdollisuudet lähinnä erikoistilanteissa ja Federico Chiesan yksi vastaan yksi -kyvyssä. Voimme hyvin nähdä 120 minuutin illan. Pidän Sveitsiä hieman todennäköisempänä jatkajana.