Apu

Susien määrää selvitetään nyt jätöksistä – Luonnonvarakeskuksen arvioita on epäilty julkisuudessa – tutkija uskoo keskustelun tasoittuvan

Susien määrää selvitetään nyt jätöksistä – Luonnonvarakeskuksen arvioita on epäilty julkisuudessa – tutkija uskoo keskustelun tasoittuvan
DNA-tutkimuksilla haetaan uutta tarkkuutta susien määrän arviointiin. Tutkija Ilpo Kojolan mukaan tärkeintä on lisääntyvien perhelaumojen määrän selvittäminen.
Julkaistu: 2.3.2021
Talvella susien jäljet näkyvät, mikä kiihdyttää petokeskustelua. Tänäkin talvena Luonnonvarakeskus Luken arvio susimääristä on välillä kyseenalaistettu julkisuudessa. Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kuitenkin uskoo, että näkemykset Suomen susikannasta yhdentyvät, kunhan uudet DNA-tutkimukset valmistuvat.
Tänä vuonna olosuhteet susien määrän selvittämiseksi ovat olleet poikkeuksellisen hyvät. DNA-näytteet kerätään susien ulosteista. Näiden keruu on runsaan lumipeitteen vuoksi ollut helpompaa. Samoin susien jäljet ovat löytyneet vähälumisia talvia helpommin. Näytteiden keruu jatkuu Luken ja riistakeskusten yhteistyönä vielä muutaman viikon.
– Maaliskuussa laumat pienenevät, kun osa reviireillä syntyneistä nuorista susista lähtee etsimään omaa lisääntymisaluetta, Kojola kertoo.

Perhelaumojen määrä ensiarvoista tietoa

Parit ja laumat ovat avainsanoja määriteltäessä susikannan kokoa ja erityisesti susien määrän kehitystä, eivät niinkään havainnot laajalla alueella liikkuvista yksittäisistä susista.
– Perhelaumojen määrä kertoo lisääntyvien yksilöiden määrästä susipopu­laatiossa, Kojola selittää.
Suomessa oli vuosi sitten kolmisenkymmentä perhelaumaa. Viime kesäkuussa julkaistussa arvioissa susien yksilömääräksi arvioitiin 216–246. Susikanta oli kasvanut edellisestä vuodesta ehkä muutamalla kymmenellä hukalla.
Luke arvioi tuolloin, ettei susikanta kasva merkittävästi tälle vuodelle. Arvio perustui siihen, ettei lisääntyvien parien ja laumojen määrä ollut kasvanut vuodesta 2019. Viime kesäisen arvion mukaan tämän vuoden maaliskuun lopussa Suomessa on arviolta 16–35 susilaumaa 90 prosentin todennäköisyydellä. Kanta- arviot täsmentyvät kevään aikana.

Ruotsi ja Norja luottavat pelkkään DNA-tietoon

Ruotsi ja Norja luottavat nykyisin pelkästään DNA-näytteisiin susikannan arvioissa. Suomessa apuna on vielä vapaaehtoisten Tassu-järjestelmä, johon kirjatut havainnot täsmentävät arviota. Susien satelliittipannoituksessa pidetään taukoa Luken työntekijöihin kohdistuneiden uhkausten takia.
Suomessa eri ajanjaksojen erot susikanta-arvioissa ovat olleet suuria verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vuosina 2007–2013 arvioidun susikannan määrä romahti puoleen, eli yli 200 yksilöstä reiluun sataan. Yksi tärkeä syy on laiton pyynti.
Salametsästyksestä nousseen kohun ja tiukemman valvonnan myötä susikanta palautui vuosina 2014–2020 hiljalleen entiseen kokoonsa, yli 200 suteen. Vuosien väliset heilahtelut olivat edelleen suuria. Lisääntyvien aikuisten kuolema vaikuttaa heti susikannan kokoon.
Lieksan reviiriryhmässä Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiriä edustava Risto Kiiskinen kertoo, että myös itärajalla eri osapuolten näkemykset alueen susimäärästä lähenevät toisiaan. Erimielisyyttä on kuitenkin edelleen susipentuiden määrästä. Reviiriryhmään kuuluvat Kiiskisen lisäksi kaupungin ja riistanhoito­piirin edustajat sekä eläinlääkäri.

Tästä on kyse

Julkisuudessa on välillä epäilty Luken arvioita Suomen susikannasta. Nyt määrää selvitetään ulosteista kerättävillä DNA-näytteillä. Suurta kasvua Luke ei odota toteavansa.
4 kommenttia