Supo tekee tänä vuonna ennätysmäärän turvallisuusselvityksiä – Pelkkä passi ei ole uhka, mutta yhteydet Venäjälle ja Kiinaan ovat syynissä
Suojelupoliisin tekemien turvallisuusselvitysten määrä nousee kuluvana vuonna 110 000:een. Mistä määrän kasvu johtuu? Entä onko turvallisuusselvityksissä aukkoja?
Poliisiammattikorkeakouluun pyrkinyt nainen läpäisi pääsykokeet, ja hänestä tehtiin turvallisuusselvitys, kuten kaikista poliisiksi, rajavartijaksi, kadetiksi tai vanginvartijaksi pyrkivistä. Paljastui, että naisen isä kuului rikollisjärjestö Helvetin enkeleihin, ja tie poliisiksi katkesi siihen. Tapaus tuli julkisuuteen, kun sitä käsiteltiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.
Oppilaitoksiin pyrkimisen lisäksi turvallisuusselvitykseen voi päätyä etenkin työhönottotilanteessa. Suojelupoliisi (Supo) tekee selvityksiä esimerkiksi valtion virastoille ja ministeriöille, liikenne-, energia- ja telealan yrityksille ja näiden alihankkijoille. Lain mukaan selvitystä voi pyytää vain organisaatio, jolla on merkitystä kansalliselle turvallisuudelle.
Tarve turvallisuusselvitysten tekemiseen nousee siitä, että tutkittava pääsee tehtävässään arkaluonteiseen tietoon tai ulkopuolisilta suojattuihin tiloihin tai järjestelmiin. Luotettavuutta halutaan selvittää jo etukäteen, mutta tutkimiseen täytyy aina olla tutkittavan lupa.
Supon arvion mukaan turvallisuusselvitysten määrä kipuaa kuluvana vuonna jo noin 110 000 selvitykseen. Suurin osa selvityksistä on suppeita tai perusmuotoisia, laajoja selvityksiä tarvitaan lähinnä valtion ylimmissä johtotehtävissä ja Supon henkilökunnalle. Perusmuotoisiin selvityksiin voidaan liittää nykyään ulkomaansidonnaisuuksien selvitys: onko tutkittavalla toisen maan kansalaisuus, onko hän työskennellyt tai onko hänellä yritystoimintaa tai omaisuutta ulkomailla?
Supon turvallisuusselvitysosaston asiakkuuspäällikön Hannu Vahokosken mukaan turvallisuusselvitysten määrän kasvu johtuu kahdesta asiasta.
– Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan, Suomessa herättiin uudella tavalla turvallisuusasioihin. Turvallisuusselvityksiä ryhdyttiin hakemaan enemmän, ja mukaan tuli uusia yrityksiä. Toisekseen selvitykset ovat voimassa vain viisi vuotta, jonka jälkeen ne täytyy tehdä uudelleen.
Kun siis selvityksiä tehdään enemmän, uusintaselvityksetkin työllistävät enemmän.
Turvallisuusselvitysten hyödyntäminen on lisääntynyt jo parinkymmenen vuoden ajan. Aiemmin selvityksiä tehtiin vain valtiolle, mutta nykyään palvellaan myös yrityksiä, etenkin tuotekehitystä tekeviä ja suuria vientiyrityksiä.
– Yritysten teettämiä selvityksiä on noin 40 prosenttia kaikista turvallisuusselvityksistä, loput 60 prosenttia tehdään valtiolle. Supolla on kaikkiaan noin 500 turvallisuusselvitysasiakasta, Vahokoski kertoo.
Turvallisuusselvitykset on nykyään keskitetty Supolle, mutta Pääesikunta huolehtii Puolustusvoimien selvityksistä.
Vuonna 2003 Supo teki vain 4 678 turvallisuusselvitystä. Tuolloin selvityksiä teki myös paikallispoliisi, jonka vastuulla oli 10 580 turvallisuusselvitystä. Puolustusvoimien pääesikunnassa tehtiin lisäksi 11 309 turvallisuusselvitystä.
”Pelkkä passi ei ole uhka, vaan katsotaan, onko henkilöllä lisäksi sukulaisia, omaisuutta tai yritystoimintaa, jota voidaan käyttää painostuksen välineenä.”Hannu Vahokoski
Vahokosken mukaan arviolta seitsemässä prosentissa selvityksistä löytyy jotakin riskialtista, kuten rikostuomioita, elämänhallinnan ongelmia tai yhteys Venäjälle tai Kiinaan.
– Pelkkä passi ei ole uhka, vaan katsotaan, onko henkilöllä lisäksi sukulaisia, omaisuutta tai yritystoimintaa, jota voidaan käyttää painostuksen välineenä. Venäläisillä tiedustelu-upseereilla on tällä hetkellä kädet aika lailla sidottuina Suomessa, ja siksi heidän täytyy käyttää agentteja. He värväävät tai painostavat ihmisiä yhteistyöhön, Vahokoski sanoo.
Tiedustelu-upseerit hankkivat vierasta valtiota kiinnostavaa tietoa kohdevaltiolta salassa. Agentti-sanaa tiedustelun ammattilaiset käyttävät tiedustelu-upseerin värväämästä tietolähteestä, joka voi olla kuka tahansa kiinnostavaan tietoon käsiksi pääsevä ihminen.
Supo antaa turvallisuusselvityksen tilaajalle aina kokonaisarvion tutkittavasta henkilöstä. Vanha rikostuomio tai elämänhallinnan ongelmat eivät välttämättä merkitse kielteistä arviota. Noin 3–4 prosenttia tapauksista johtaa kielteiseen arvioon. Luku voi kuulostaa pieneltä, mutta se merkitsee kuitenkin 3 000–4 000 Suomessa asuvaa henkilöä.
– Toisin kuin usein luullaan, Supo ei päätä mistään, vaan päätökset tekee aina selvityksen tilaaja, Vahokoski korostaa.
Joskus palkataan sellainenkin hakija, jonka taustasta on löytynyt jotakin arveluttavaa. Näin voi periaatteessa käydä valtionkin tehtävissä, sillä selvityksen hakija tekee itse päätökset.
Suomessa tehdään varsin paljon turvallisuusselvityksiä suhteessa väkimäärään, ja tätä selittänee ainutlaatuinen sijaintimme Venäjän kyljessä. Muut EU-jäsenvaltiot tekevät turvallisuusselvityksiä etupäässä valtion organisaatioissa, lentokentillä ja ydinvoimaloissa työskenteleville. Supon tapa tehdä selvityksiä on Vahokosken mukaan herättänyt EU:n sisällä kiinnostusta.
Suponkin kanta on se, että turvallisuusselvityslaki kaipaa päivittämistä, mutta muutostoiveita ei voida kertoa julkisuuteen.
Turvallisuusselvityksiin tunnutaan luotettavan, mutta Suomen Asianajajaliiton Defensor Legis -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan niissä on vankiloihin liittyviä koskevia aukkoja. Lain mukaan rikosseuraamusalan opiskelijoille tehdään vain suppea turvallisuusselvitys, eivätkä siinä tule ilmi mahdolliset kytkökset järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Vankiloihin töihin pyrkiville tehdään hieman laajempi perusmuotoinen turvallisuusselvitys. Sen sijaan vankiloissa toimivien eri yritysten työntekijöille tehdään vain suppea turvallisuusselvitys. Esimerkiksi vankiloiden remonteissa on tullut ilmi urakoitsijoita ja työntekijöitä, joilla on ollut kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Ratkaisuksi tähän artikkelissa ehdotetaan, että lakia muutettaisiin ja Rikosseuraamuslaitos tekisi vankiloissa työskenteleville turvallisuusselvitykset.
Suponkin kanta on se, että turvallisuusselvityslaki kaipaa päivittämistä, mutta muutostoiveita ei voida kertoa julkisuuteen. Vahokosken mukaan Supon tietoihin ei voida antaa pääsyä Rikosseuraamuslaitokselle.
– Meillä on kattava ja hyvä järjestelmä, ja meillä on sellaista tietoa, jota ei muualta saa. Sitä ei myöskään voida muualle jakaa, Vahokoski toteaa.
Supo on kirjannut vuoden 2018 alusta lähtien kaikki tehdyt selvitykset turvallisuusselvitysrekisteriin, jossa on käytössä automaattinen nuhteettomuuden seuranta. Jos rekisteriin kuuluvan epäillään syyllistyneen rikokseen, Supo arvioi tapauskohtaisesti ja henkilöä kuultuaan, pitääkö asiasta ilmoittaa selvityksen tilanneelle taholle.
Supossa käytiin vastikään muutosneuvottelut, joissa ei päädytty irtisanomisiin. Suppeat ja perusmuotoiset selvitykset saadaan edelleen läpi tavoiteajassa, alle kahdessa kuukaudessa.
– Tänä syksynä on saatu selvitykset valmiiksi jopa 2–3 viikossa. Laajoihin selvityksiin menee kauemmin, Vahokoski kertoo.
Selvitysten tekijöitä on arviolta neljäsosa Supon henkilöstöstä. Turvallisuusselvityksiä ei tehdä valtion budjetilla, vaan kustannukset laskutetaan tilaajilta.
Jatkossa muutosneuvotteluilla voi kuitenkin olla vaikutusta turvallisuusselvitysten käsittelyaikoihin, sillä määräaikaisten tai työpaikkaa vaihtavien työntekijöiden tilalle tuskin palkataan uusia.
Artikkelin lähteenä on käytetty Jyri Paasosen, Henriikka Lindforsin ja Jesse Vainion artikkelia Turvallisuusselvitys vai turha selvitys? (Defensor Legis 4/2022). Jyri Paasonen ei antanut haastattelua Apu360:lle.
