Suomi on valittu YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi 2022–2024, mutta mitä hyötyä YK:sta enää on? Tutkija vastaa

Sunnuntaina 24.10. vietetään taas YK:n päivää. Nykyisin Yhdistyneistä kansakunnista puhutaan julkisuudessa aiempaa vähemmän, vaikka kriisejä maailmassa edelleen piisaa.

Onko YK:lla siis enää mitään merkitystä?

Kyllä on, sanoo kansainvälisen politiikan tutkija Anna Kronlund Jyväskylän yliopistosta. Toista YK:ta vastaavaa organisaatiota ei ole olemassa.

– YK on edelleen ainoa todella maailmanlaajuinen kansainvälisen politiikan alaan kuuluvien kysymysten keskusteluareena ja eri näkemysten kohtaamispaikka. Ei ole olemassa vastaavaa toimijaa, joka täyttäisi kansainvälisen säätelyn tarvetta, Kronlund sanoo.

Hänen mielestään on hyvä hahmottaa, miten monitahoinen ja suuri kokonaisuus YK todellisuudessa on. Esimerkiksi YK:n yleiskokous ja turvallisuusneuvosto toimivat omien periaatteidensa mukaan ja niillä on omat toimivaltansa.

YK ei ole irrallaan kansainvälisen politiikan ongelmista, kuten populismin ja nationalismin noususta ja suurvaltojen erilaisista näkemyksistä kansainvälisestä yhteistyöstä.

– Vastikään 75 vuotta täyttäneen YK:n vetovoimaisuus on kuitenkin erilaisista haasteista huolimatta säilynyt, ja 51 perustajajäsenen sijaan puhutaan nykyisin 193 jäsenmaan kansainvälisestä organisaatiosta, Kronlund sanoo.

Miksi tavallisen suomalaisen pitäisi olla kiinnostunut maailmanjärjestöstä?

– Nykyiset kriisit eivät ole millään tavalla kaukaisia, kuten esimerkiksi koronaviruspandemia osoittaa. Pienelle maalle kuten Suomelle YK on katsottu tärkeäksi toimijaksi. Se näkyy esimerkiksi vuoden 2020 ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

YK:n toimialaan kuuluvat ihmisoikeuksiin, rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen sekä kehitykseen liittyvät kysymykset. Onko YK onnistunut näiden ratkaisemisessa?

– Merkittävinä kysymyksinä voidaan nostaa esiin Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet. Rauhanturvaamisessa YK:n voidaan katsoa joko onnistuneen tai epäonnistuneen, tapauksesta riippuen.