Apu

Suomi ja Kiina tiivistävät liikesuhteitaan, mutta millä hinnalla? Risto Siilasmaa: ”Suomalaisyritykset katsovat tarkkaan, millä ehdoilla kauppoja tehdään”

Suomi ja Kiina tiivistävät liikesuhteitaan, mutta millä hinnalla? Risto Siilasmaa: ”Suomalaisyritykset katsovat tarkkaan, millä ehdoilla kauppoja tehdään”
Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi perjantaina, että Suomen ja Kiinan yhteistyötä tiivistetään neljällä liiketoimintasektorilla. Niitä ovat energia, merilogistiikka, metsäteollisuus ja puhdas ilma. Kiina on nouseva mahtitekijä, mutta sen kanssa toimintaan liittyy ristiriitoja ja riskejä. Missä määrin niistä välitetään liikemaailmassa?

Presidenttien Xi Jinping ja Sauli Niinistö aloitteesta vuonna 2017 perustettu kiinalais-suomalainen innovaatiokomitea kokosi Helsinkiin useiden korkean tason (suuryritykset, tutkimuslaitokset, hallinto ja kasvuyritykset) vaikuttajia molemmista maista.

Innovaatiokomitean suomalaisena puheenjohtajana toimiva Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa maalaili muiden mukana lehdistötilaisuudessa niitä ratkaisukeskeisiä kasvumahdollisuuksia, joita yhteistyö Kiinan kanssa tarjoaa.

Konkreettisimpina esimerkkeinä mainittiin maa- ja merikuljetukset, joiden määrän on ennustettu globaalisti lähes tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä.

– Kiina investoi voimakkaasti logistiikkaväyliin, mikä avaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Yhteistyö keskittyy muun muassa jäänmurtajiin, arktisiin tutkimusaluksiin, Koillisväylän merikuljetuksiin, uudenlaiseen satamainfraan, digitalisaatioon sekä kestävämpiin teknologiaratkaisuihin, Siilasmaa summasi.

Kiinalaistahot käyttivät hankkeesta nimeä Polar Silk Road, Arktinen Silkkitie. Kuten maailmalla on nähty, Silkkitie-hankkeet ovat paitsi liiketoimintaa myös osa Kiinan strategiaa kasvattaa vaikutusvaltaansa. Kiinan ihmisoikeustilanne ja kysymykset mahdollisesti tieto- ja teollisuusvakoilusta hiertävät sen suhteita muun muassa Yhdysvaltojen ja EU:n kanssa.

Risto Siilasmaa vakuutti Avulle, että suomalaisyritykset ottavat kaikki näkökohdat huomioon, kun yhteistyötä ja kauppaa tehdään.

– Korostan, että puhun nyt komitean enkä Nokian johtajan roolissa, mutta yleisellä tasolla suomalaisyrityksillä on tarkka projektikohtainen kontrolli. Jos ollaan myymässä teknologiaa tiettyihin maihin, tarkistetaan aina, täyttääkö kauppa sovitut periaatteet ja mihin myytyä teknologiaa voidaan käyttää. Tiedän, että monet yhtiöt ovat kieltäytyneet isoistakin kaupoista, kun on näyttänyt siltä, ettei periaatteita noudateta.

Voiko ihmisoikeuskysymyksistä puhua?

Ihmisoikeuskysymykset kuuluvat Siilasmaan mukaan enemmän kansainvälisen ja valtioiden välisen diplomatian piiriin, mutta ”ongelmistakin voidaan puhua hyvässä hengessä”.

Kiinalaistahoja on kritisoitu siitä, että he kyllä kuuntelevat kohteliaasti ja saattavat myöntääkin ongelmat, mutta jatkavat silti entiseen malliin – riippumatta siitä, kuka ongelmista on puhunut.

– Kulttuurierot pitää ottaa neuvotteluissa huomioon, se on totta. Yleisellä tasolla Kiinalla on se etu, että he etenevät kaikilla sektorilla pitkällä tähtäimellä. Heillä ei ole kiire, ja he voivat hakea rauhassa asemiaan. Länsimaisissa demokratioissa toimitaan usein lyhyellä aikavälillä, jossa halutaan jotain hyvää itselle ja eturyhmille juuri nyt - vaikka se merkitsisi pidempiaikaisen hyödyn menettämistä, Siilasmaa muotoili.

Kyynisempi voisi tokaista, että hyvinkin raa’asti toimivan yksipuoluevaltion ei tosiaan tarvitse pahemmin pohtia vallanvaihtojen tai kansalaisten reaktioiden tuomia muutoksia.

Siilasmaan mukaan myös Euroopan ja EU:n tulisi joka tapauksessa toimia pitkäjänteisemmin. Hän muistuttaa, että Suomella ja suomalaisyrityksillä on Kiinassa hyvä maine ja huomattavasti vähemmän erilaisia rasitteita kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen tai entisten siirtomaaisäntien edustajilla.

– Pitäisi jaksaa katsoa kauemmaksi ja miettiä, mikä rooli Euroopalla ja eurooppalaisilla voi olla esimerkiksi vuonna 2030 suhteessa Kiinaan. Se kun on varmaa, ettei Kiinan rooli maailmanpolitiikassa ja -kaupassa ole ainakaan pienenemässä.

Julkaistu: 13.12.2019
Kommentoi »