Apu

Suomessa on jo 700 000 koiraa – näin koiratrendit ovat muuttuneet


Suomessa on ainakin 700 000 koiraa. Rotujen suosion muutokset kertovat aikojen muutoksesta, mutta kympin kärjessä on yhä perinteisiäkin koirarotuja.
Kuvat Fotolia

Suomen suosituin koirarotu on jo kahdeksatta vuotta peräkkäin labradorinnoutaja, joiden pentuja rekisteröitiin viime vuonna ennätysmäärä (2 125).

Sen suosio on helppo ymmärtää: ”labbis” mielletään tutuksi, helposti koulutettavaksi ja ystävälliseksi roduksi, joka sopii isohkosta koostaan huolimatta myös ensimmäiseksi koiraksi ja pikkulapsiperheeseen.

– Labradorinnoutajaa käytetään edelleen metsästykseen, joten sitä myydään sekä metsästys- että seurakoiraksi. Se on turkkinsakin puolesta helppo rotu, vahvistaa Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja, kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Laitinen.

Jämtlanninpystykorvan kakkossija voi olla monelle yllätys, eikä rotu välttämättä ole ainakaan kaupungeissa tunnettu. Laitisen mukaan jämtlantilainen hankitaan useimmiten puhtaasti käyttökoiraksi.

– Suomessa metsästys – etenkin hirvenmetsästys – on edelleen suosittua, ja se tekee rodusta suositun. Sillä metsästetään tai sitten osallistutaan kokeisiin ja harrastustoimintaan.

Suosituimmat keski-ja suurikokoisia

Eniten suosiotaan menetti harmaa norjanhirvikoira, jonka sijoitus laski kolme pykälää sijalle kymmenen.

Useaa suosittuakin rotua käytetään metsästykseen, mutta ”harmaapystis” eli norjanhirvikoira on nimensä mukaan leimallisesti metsästys- ja eräkoira. Sen pitäminen esimerkiksi pienessä kaupunkiasunnossa onnistuu toki aktiiviselta ja huolehtivalta omistajalta, mutta rotua hankitaan harvemmin kasvukeskuksiin.

Suomenajokoira on pitänyt vuosikymmenestä toiseen pintansa suosiossa, vaikka sitäkään ei juuri näe kaupungeissa.

– Ajokoira on edelleen suosittu metsästyskoira. Tosin viime vuosina sitä on otettu myös täysin näyttely- ja seurakoiraksi, Tuula Laitinen sanoo.

Kymmenen suosituimman rodun joukossa on monta keski- ja suurikokoista koiraa; pieniä rotuja ovat vain jackrussell ja kääpiösnautseri. Toisaalta pienten koirien rotuvalikoima on aivan toinen kuin takavuosikymmeninä.

– Pienten koirien suosio kasvaa, koska ihmiset siirtyvät asumaan kaupunkeihin; pienet rodut ovat siellä helpompia jo ihan tilan vuoksi. Osa isojen koirien omistajista siirtyy ajan kanssa pienempiin. Täytyy silti muistaa, että myös pienempi koira tarvitsee tekemistä, liikuntaa ja koulutusta. Ja juuri jackrussellinterrierillä ja kääpiösnautserilla on todella ison koiran ego ja paljon energiaa, Laitinen naurahtaa.

10 eniten rekisteröidyn joukossa on myös keskikokoisia rotuja. Niistä esimerkiksi suomenlapinkoira on suosittu sekä seurakoirana että monen harrastuksen, kuten agilityn, parissa.

Metsästysroduista seurakoiria

Yksi rotutrendi on, että whippetit, saksanseisojat ja vesikoirarodut ovat kasvattaneet suosiotaan.

– Whippet on pitkäikäinen, keskikokoinen, lempeäluonteinen ja helppohoitoinen koira, jonka kanssa voi harrastaa monipuolisesti. Rodun parissa on paljon aktiivisia harrastajia, Tuula Laitinen avaa.

Saksanseisoja on metsästysrotu, mutta niitä pidetään jonkin verran myös seurakoirina.

– Vesikoirat taas ovat mukavia, vilkkaita koiria. Niillä harrastetaan nykyään paljon rallytokoa, tokoa ja muuta aktiivista.

Ihmisen paras ystävä ja monipuolinen harrastuskaveri

Koirien määrä on huipussaan, mutta myös niiden hyvinvointiin, tarvikkeisiin ja harrastuksiin käytetään yhä enemmän rahaa.

Mistä kaikesta kehitys voi johtua?

– Koira on ihmisen paras ystävä. Se rakastaa omistajaansa ehdoitta; lohduttaa kun tämä on surullinen, ja iloitsee kun tämä on iloinen. Koira on vanhuksille hyvä ulkoiluttaja ja seuralainen yksinäisille, Tuula Laitinen kertaa.

– Koiran kanssa voi harrastaa monenlaisia asioita, ja se on apuna työssä – esimerkiksi paimenena, metsästyksessä, poliisissa, tullissa ja rajavartiossa. Hajukoiria käytetään sairauksien, homeen, huumeiden ja rahan löytämiseen ja avustajakoiria auttamaan ihmisiä, joilla on erilaisia sairauksia tai vammoja.

Hänen mukaansa koiran yhteiskunnallista arvoa ei ole vielä ymmärretty kokonaan, ja kehitys tulee jatkumaan.

Kun volyymi kasvaa, kasvavat myös riskit ja mahdolliset ongelmat. Tuula Laitisen mukaan monilta vaikeuksilta vältyttäisiin muistamalla se yksinkertainen fakta, että koira on eläin.

– Jos koiraa inhimillistetään liikaa, siitä voi seurata käytösongelmia. Koirat tulee kouluttaa rodusta riippumatta ja muistaa, että ne eivät ajattele ja tunne kuten ihmiset.

Kennelliiton Laitinen suhtautuu varauksellisesti myös ylenpalttiseen markkinointiin koirien ympärillä.

– Bisnes tuo mukanaan tuotteita, joita koirat eivät välttämättä tarvitse, vaikka me ihmiset oletamme niin. Osa tuotteista voi olla jopa haitaksi koirille.

Suomessa on noin 700 000 koiraa

  • Niistä on puhdasrotuisia noin 80 prosenttia.
  • Koirarotuja on Suomessa yli 300.
  • Kennelliitto rekisteröi vuosittain noin 50 000 uutta koiraa.
  • Suomen kansalliskoira on suomenpystykorva. Muita kotimaisia rotuja ovat suomenajokoira, suomenlapinkoira, karjalankarhukoira ja lapinporokoira.

Lue Avun 30-sivuinen koirapaketti lehdestä 45/2018!

Julkaistu: 3.11.2018