Suomalaiset suhtautuvat aikaisempaa kriittisemmin Venäjään, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tuore selvitys. Heijastuvatko suomalaisten asenteet myös venäläistaustaisiin ihmisiin?
Itä-Suomen yliopiston professorin Olga Davydova-Minguetin mukaan asiassa on kaksi puolta.
– Venäläistaustaisuus on osa arkea Suomessa. Monien työkaverit tai perheenjäsenet ovat venäläistaustaisia.
Inkerinsuomalainen Davydova-Minguet muutti vuonna 1991 Suomeen Petroskoista, silloisesta Neuvostoliitosta. Hän muistaa, kuinka 1990-luvulla venäläistaustaisia saatettiin osoitella sormella Suomessa, ja varsinkin pienillä paikkakunnilla he olivat silmätikkuina.
Nyt monilla suomalaisilla on omaa kokemusta Venäjällä käymisestä ja venäläisistä.
Toisaalta on kansainvälispoliittinen, presidentti Vladimir Putinin Venäjä.
– Se on Venäjä, jota varotaan ja pelätään. Sen vaikutus heijastuu epäsuorasti, jännittyneisyytenä.
Ihmissuhteet menevät politiikan edelle
Jännitys pintautuu esimerkiksi keskusteluissa kaksoiskansalaisuudesta. Venäjä-kriittisyys voi olla realismia, arvioi Davydova-Minguet.
– Lähtömaan isoa kuvaa ei silti tarvitse sälyttää yksittäiselle ihmiselle.
Suomessa asuu yli 84 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa ihmistä, ja venäjän kieli on yleisin vieras kieli Suomessa. Venäjän kansalaisia Suomessa asuu noin 29 000. Venäjän politiikasta heillä on vaihtelevia näkemyksiä.
– Monet puheenaiheet, kuten vaalit tai rokotukset, ovat muuttuneet aroiksi.
Ihmissuhteet halutaan säilyttää, vaikka politiikasta oltaisiin eri mieltä.
– Olemme oppineet elämään kieli keskellä suuta.
PuheenaiheetTeemu Oivo: "Suomalaiset vastamediat levittävät Venäjän näkemystä siitä, miten maailma lepää”
PuheenaiheetVenäjän raja ja 500 kilometriä – Natalian ja Eeron rakkaus on kestänyt yli 20 vuotta välimatkasta huolimatta
HenkilötSauli Niinistö Ukrainaan syyskuussa 2019: Miten reagoi Venäjä? – Tästä syystä Itä-Ukrainaan ei saada rauhanturvaajia
