Apu

Suomen valmiuspäällikkö: ”Seuraamme lähialueen sotilaallista toimintaa hyvin tehostetusti” – Ukrainan rajalla näkyi muutos jo viime huhtikuussa

Suomen valmiuspäällikkö: ”Seuraamme lähialueen sotilaallista toimintaa hyvin tehostetusti” – Ukrainan rajalla näkyi muutos jo viime huhtikuussa
Valmiuspäällikkö Janne Huuskon mukaan Puolustusvoimat seuraa turvallisuustilanteen muutoksia tehostetusti Ukrainan sodan takia.
Julkaistu: 24.3.2022

Ukrainan sota on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta merkittävästi. Siksi myös Puolustusvoimat on reagoinut muutokseen.

– Juuri nyt seuraamme turvallisuusympäristön muutoksia ja erityisesti lähialueen sotilaallista toimintaa hyvin tehostetusti ja tarkasti ja pidämme ylimmän valtiojohdon tietoisena sen kehittymisestä, pääesikunnan valmiuspäällikkö Janne Huusko kertoo.

– Säätelemme omaa valmiuttamme arvioimamme tarpeen mukaan. Ukrainan tilanteen suhteen aloitimme varautumisen varhaisessa vaiheessa jo viime vuonna. Kaikki toimenpiteet eivät kuitenkaan näy julkisuuteen, hän jatkaa.

Puolustusvoimat piti hyökkäystä Ukrainaan mahdollisena

Huuskon mukaan jo viime vuoden huhtikuussa oli havaittavissa, että Venäjä keskittää asevoimia Ukrainan rajan läheisyyteen. Syksyllä Venäjä toteutti ison harjoituksen, jonka jälkeen joukkoja ja materiaalia jäi edelleen Ukrainan lähialueelle. Tuolloin Puolustusvoimissa arvioitiin, että Venäjän sotilaallinen voimankäyttö Ukrainassa on yksi mahdollinen kehityskulku muiden joukossa.

– Järjestelyt menevät siten, että me seuraamme, mitä maailmalla tapahtuu, arvioimme, mihin suuntiin tilanteet voivat kehittyä ja säädämme sitten omaa valmiuttamme ennakoiden. Toisaalta myös perusvalmiutemme on kunnossa, ja niiden puitteissa voimme vastata tyypillisiin lähialueen tapahtumiin muiden muassa ilma- ja merivalvonnan tarpeiden osalta.

Tarkemmin Huusko ei avaa valmiuden muutosten yksityiskohtia.

– Harkitsemme tapauskohtaisesti, viestimmekö toiminnastamme. Periaatteena on, että Puolustusvoimien toimintaedellytyksiä ei haluta vaarantaa julkistamalla liian yksityiskohtaista tietoa.

Venäjän sotaharjoituksen päätyttyä poliittinen jännite Ukrainan kohdalla lisääntyi, ja syntyi kansainvälinen diplomaattinen kriisi. Kuukausi sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Puolustusmäärärahojen korotusta valmistellaan

Lippueamiraali Janne Huusko aloitti Puolustusvoimien pääesikunnan valmiuspäällikkönä vuoden alussa. Hän vastaa käytännön toimenpiteistä Puolustusvoimien valmiuden, sotilaallisen voimankäytön ja puolustusvoimien sisäisen turvallisuuden osalta.

Puolustusvoimat seuraa kansainvälistä tilannetta ja Suomen sotilaallista toimintaympäristöä jatkuvasti, koska se on edellytys lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi. Huusko painottaa, että Puolustusvoimien kynnys säädellä valmiuttaan on matala, mutta kaikki valmiuteen liittyvät muutokset eivät kuitenkaan ole suuria.

Huuskon mukaan Puolustusvoimien perusvalmius erilaisten uhkien torjumiseen on joka tapauksessa hyvä. Jos valmiutta tehostetaan, siihen ryhdytään puolustusvoimien omalla päätöksellä, puolustusvoimien omin voimavaroin ja normaaliolojen toimivaltuuksin.

– Tilanteen vaatiessa voimme tehostaa muun muassa tiedustelua, aluevalvontaa ja kohteiden suojaamista. Valmiutta voidaan tehostaa myös esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa, joissa Puolustusvoimat varautuu antamaan virka-apua muille viranomaisille. Valmiuden säätelyn keinovalikoima ja tarkoitus ovat siis varsin laaja-alaisia.

Valmiuden kohottaminen on valmiuden tehostamista järeämpi keino, Huusko tarkentaa. Valmiuden kohottamisessa taustalla on sotilaallisen hyökkäyksen uhka, ja se aloitetaan valtionjohdon päätösten ja puolustusvoimien komentajan käskyjen mukaisesti.

– Kun valmiutta kohotetaan, voidaan reserviläisiä käskeä esimerkiksi ylimääräiseen palvelukseen. Valmiutta kohotetaan joustavasti siten, että palvelukseen käsketään ne joukot, jotka ovat kulloisessakin tilanteessa tarpeen.

Koska turvallisuustilanne Euroopassa ja Suomen lähialueilla on huonontunut, tulee väistämättä puhe myös rahasta. Hallitus on ilmaissut yhdessä tuumin halukkuutensa lisätä määrärahoja mahdollisesti jo tänä keväänä.

– Emme tässä vaiheessa asian valmistelua avaa yksityiskohtia tarkemmin. Ensin esittelemme asiat poliittisille päättäjille, jotka päättävät, miten puolustuskykyyn satsataan. Sen jälkeen asioita kerrotaan julkisuuteen.

Huusko kuitenkin lisää, että Suomen puolustuskyvyn parantamiseksi on laadittu suunnitelma niin lyhyelle kuin keskipitkälle aikavälille.

– Siihen kuuluu jo käytössä olevan materiaalin käyttövarmuuden parantaminen, materiaalin uushankinnat, kuten ampumatarvikkeet, sekä hallituksen puolustusselonteossa tunnistettu lisähenkilöstön tarve. Kertausharjoitusten määrä tullee myös lisääntymään.

Valmiutta nopealla ja pitkällä aikavälillä

Valmius ei ole vain nopeata reagointia äkillisiin turvallisuusympäristön muutoksiin. Tärkeää on myös pitemmän aikavälin varustautuminen.

– Kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, aloitimme työn lakien kehittämiseksi. Esimerkiksi vuonna 2016 tehty asevelvollisuuslain muutos antaa puolustusvoimille paremmat mahdollisuudet valmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon.

Asevelvollisuuslain mukaan asevelvolliset on määrättävä kertausharjoitukseen vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Asevelvollisen suostumuksella tästä ajasta voidaan poiketa. Reserviläisiä voidaan siis käskeä palvelukseen aikaisempaa nopeammin. Asevelvollisuuslain muutos antaa myös mahdollisuuden määrätä asevelvollinen valmiusperusteiseen kertausharjoitukseen, jos harjoituksessa on kyse ”sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä välttämätön tarve tätä edellyttää”.

Lisäksi Krimin kriisin aiheuttama turvallisuustilanteen muutos johti Puolustusvoimien valmiusyksiköiden kehittämiseen, Huusko kertoo. Erikseen valituista asevelvollisista koostuvia valmiusyksiköitä on sittemmin perustettu varuskuntiin ympäri Suomen. Niiden tarkoitus on toimia eräänlaisina nopean toiminnan joukkoina, jotka ovat aina valmiudessa siltä varalta, että kriisi yllättää.

Huusko korostaa, että valmius on myös yhteistyötä. Puolustusvoimien tärkeimmät yhteistoimintaviranomaiset ovat poliisi, Rajavartiolaitos ja Pelastuslaitos.

– Suomessa viranomaisten keskinäinen luottamus ja yhteistoimintakyky mahdollistavat eurooppalaisittain poikkeuksellisen laajan ja tehokkaan yhteistyön. Viranomaisten yhteistyö säästää yhteiskunnan resursseja, kun yhdenkään viranomaisen ei tarvitse yksinään varautua kaikkiin uhkiin.

Suomen sotilaallista puolustusyhteistyötä on kehitetty rakentamalla kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön verkosto. Huuskon mukaan puolustusyhteistyössä korostuvat aiempaa vahvemmin lähialueen turvallisuustilanteeseen, uhkaympäristön muutokseen, sotilaallisiin suorituskykyihin, tilannetietoisuuteen ja kriisitilanteissa mahdolliseen yhteistoimintaan liittyvät kysymykset.

– Keskeisin yhteistyökumppanimme on Ruotsi. Yhteistyö onkin edennyt monella rintamalla esimerkiksi yhteisen suunnittelun ja harjoitusten sekä henkilöstövaihtojen osa-alueella.

Reservi ja maanpuolustustahto puolustuksen perustana

Mikä on sitten kansalaisten rooli mahdollisiin kriiseihin varustautumisessa?

Huuskon mukaan yhteiskunnan valmius ja kriisinsietokyky perustuvat viranomaisten ja kansalaisten kykyyn varautua ja toimia häiriötilanteissa. Tavallisen kansalaisen kannattaa esimerkiksi hankkia kotivaraa, ruokaa, juomaa ja perustarvikkeita, siltä varalta, että joutuu pärjäämään itsenäisesti muutaman vuorokauden ajan, Huusko sanoo.

– Viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten välinen tiivis yhteistyö turvaa yhteiskunnan valmiuden ja kyvyn toimia myös uudenlaisissa kriisitilanteissa.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää vapaaehtoisia maanpuolustuskursseja, joilla kansalaiset voivat kohentaa sotilas- ja turvallisuustaitojaan.

– Kursseille on ollut viime aikoina aiempaa enemmän tulijoita. Se on hieno juttu.

Suomen Puolustusvoimat perustaa puolustuskykynsä yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun, 900 000 hengen reserviin. Tärkeää puolustuksen kannalta on myös korkea maanpuolustustahto, Huusko sanoo.

– Se on perusta kokonaismaanpuolustukselle ja kokonaisturvallisuudelle sekä vahvistaa yhteiskuntamme kriisinsietokykyä. Suomalaisen vapaan yhteiskunnan arvot ovat ehdottomasti puolustamisen arvoisia. Jokaisen panos on siis tärkeä, Huusko painottaa.

Kommentoi »