Apu

Suomen presidentit -sarja: Ryti oli isänmaan käytössä



Suomen presidentit -sarja: Ryti oli isänmaan käytössä

Risto Ryti johti Suomea toisen maailmansodan paineiden keskellä ja allekirjoitti oman tuomionsa.
Teksti Apu-toimitus

Talvisodan ajan pääministerinä toiminut, presidentin tehtäviä Kyösti Kallion toistuvien sairastelujen takia usein hoitanut Risto Ryti otti presidentin tehtävän vastaan 19. joulukuuta 1940, samana päivänä kun Kallio kuoli dramaattisesti Helsingin rautatieasemalla.

Kun sodan aikana eteen tulivat suuret tehtävät, Ryti jouduttiin miltei pakottamaan ja ylipuhumaan niihin. Ei ollut kovin houkuttelevaa päästä johtamaan sodassa olevaa maata. Toisaalta Rytin mielestä Suomen ulkopolitiikkaa oli hoidettu 1930-luvun lopulla huonosti.

Rytin mielestä Suomen olisi pitänyt suhtautua vakavammin Neuvostoliiton ennen sotaa esittämiin alueluovutusvaatimuksiin. Toisaalta Ryti ei ollut arvioissaan virheetön itsekään: hän ei uskonut Euroopan ajautuvan sotaan. Toisen dramaattisen virhearvion hän teki uskoessaan kesällä 1941 Saksan voittoon Neuvostoliitosta.

Kun katsoo Risto Rytin elämänpolkua, monet asiat tuntuvat seuraavan toisiaan täsmällisesti ja loogisesti. Tuntuu, että juuri näin hänen elämänsä pitikin kulkea. Hän oli isänmaan käytössä, silloin kun hänen älykkyyttään, isänmaallisuuttaan ja valtavaa paineensietokykyään kaikkein eniten tarvittiin. Omaa tilannettaan sodan vuosina hän kuvaili pojalleen:

– Talvisodan aikaan tuli tunne, kuin olisin yksin talossa, joka sortuu, ja minä yritän yksin pitää seiniä pystyssä.

Yksin Risto Ryti oli myös jatkosodan loppuvaiheessa, kun hän allekirjoitti Ribbentrop-sopimuksen. Sillä sopimuksella Suomi jatkoi sotaa Saksan rinnalla ja sai aseellista apua viimeisten kuukausien taisteluihin. Samalla Risto Ryti allekirjoitti oman tuomionsa.

Erottuaan presidentin ja sittemmin myös Suomen Pankin pääjohtajan tehtävistä Ryti keskittyi puolustuspuheensa valmisteluun. Sotasyyllisyys oli säännöllinen puheenaihe myös kotona.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti alkoi 15.11.1945. Muodollisuuksia noudatettiin, mutta kaikki muu oli voittajien kirjoittamaa, Suomessa ainutlaatuista näytelmää. Risto Ryti ei kohdannut väistämätöntä tuomiota katkerana. Hän tiesi, että vasta kun hänen viimeinen velvollisuutensa, isänmaan palvelu kuritushuoneessa, oli suoritettu, maa saattoi irtaantua sodasta.

Risto Rytin puolustuspuhe päättyi koskettavaan yhteenvetoon elämästä isänmaan palveluksessa.

”Minulla on hyvä omatunto. Olen aina koettanut voimieni ja parhaan ymmärrykseni mukaan pyyteettömästi palvella maatani ja toivon jossain muodossa voivani tehdä sitä tulevaisuudessakin. Mutta isänmaan palveluksessa ei paikka ole ratkaiseva, vaan tahto. Se voi yhtä hyvin käydä päinsä vankilassa kuin presidentinlinnassa.”

Tuomiot julistettiin 21.2.1946. Vaimo Gerda Ryti odotti parin tyttären Evan kanssa Säätytalon rappusilla, kun tuomitut kävelivät ulos vahvan poliisivartion saattamina.

Sodan jälkeen kansakunta alkoi palata arkeen. Sotakorvauksien maksu alkoi, ja YYA-sopimus solmittiin juhlallisesti. Sotasyyllisyydestä tuomitut vapautuivat yksi toisensa jälkeen.

Ryti siirtyi vankilasta Kivelän sairaalaan, jossa pätivät samat säännöt kuin vankilassa: yksi vierailija kuukaudessa. Vaikka moni tiesi ja tunsi Risto Rytin ansiot, hänet vaiettiin julkisessa keskustelussa. Lastenlasten opettajatkin pitivät häntä miltei rikollisena.

Presidentti Paasikivi armahti Risto Rytin vangeista viimeisenä vuonna 1949.

Ensimmäinen merkki Risto Rytin aseman virallisesta muutoksesta oli promovointi kunniatohtoriksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 31.5.1956. Koska valtiovalta ei voinut poliittisista syistä muistaa häntä, yliopisto teki sen. Poika Niilo kävi hakemassa korkeimman akateemisen arvon merkit, sillä Risto Ryti itse oli jo kuolemansairas.

Edelleen keskustellaan, pitäisikö Risto Rytin kunnia virallisesti palauttaa. Rytin läheisten mielestä ei missään tapauksessa. Olisi katastrofi, jos sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä ryhdyttäisiin nyt käymään eduskunnassa ja ”rehabilitoitaisiin” tuomittujen kunnia, niin kuin Neuvostoliitossa oli tapana. Sovellettaisiin siis neuvostoliittolaista järjestelmää siitä kärsineisiin ihmisiin.

Kun Yleisradio järjesti vuonna 2004 äänestyksen suurimmasta suomalaisesta, Risto Ryti sijoittui toiseksi. Rytin maine on siis vahva ja arvostus lisääntynyt edelleen. Viesti on selvä: Rytille ei voi palauttaa kunniaa, joka ei ole koskaan mennytkään.

Apu esittelee kaikki Suomen presidentit 12-osaisessa sarjassa. Tämä on sarjan viides osa.

Ensimmäisen osan löydät täältä.

Toisen osan löydät täältä.

Kolmannen osan löydät täältä.

Neljännen osan löydät täältä.

Teksti Matti Saari, kuva puolustusvoimat / Sotamuseo

Julkaistu: 17.12.2017