Puheenaiheet
Apu

Suomen presidentit -sarja: Halonen oli muurien murtaja

Suomen presidentit -sarja: Halonen oli muurien murtaja

Tarja Halonen oli Suomen ensimmäinen naispresidentti. Hän käytti ulkopoliittista valtaansa ja edisti ihmisoikeuksia.
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Valtakunnan korkein lasikatto rysähti ryskyen säpäleiksi, kun Tarja Halonen, Helsingin Kalliosta lähtöisin oleva ulkoministeri ja pitkäaikainen kansanedustaja, julistettiin voittajaksi vuoden 2000 presidentinvaalien toisella kierroksella.  

SDP:n Halonen oli noussut nopeasti takamatkalta vaalien ensimmäisen kierroksen voittajaksi. Vastaan toiselle kierrokselle asettui entinen pääministeri, keskustan Esko Aho. Nähtiin kiihkeä kisa, jossa esiin nousivat ehdokkaiden ominaisuudet, maaseudun ja kaupunkien väliset suhteet, sukupuolten väliset tasa-arvokysymykset, vähemmistöjen kysymykset sekä liberaalit ja konservatiiviset arvot.

Ilma oli sakeana kannanottoja puolesta ja vastaan. Juuri uudistettu perustuslaki oli kaventanut presidentin valtaoikeuksia ja aika oli ajanut presidentti-instituutiota yhä lähemmäksi kohti valtakunnan arvojohtajaa, jolla oli lähinnä ulkopoliittista valtaa. Ilmassa oli sähköä ja peli kovaa, kun Suomi kävi uurnille. 

Halonen oli onnistunut kampanjan aikana nostamaan esiin paitsi kokemuksensa ja arvonsa myös maanläheisen persoonansa, joka käytti lippalakkia siinä missä vallan merkkejä.

Toisella kierroksella Halonen nousi voittoon erityisesti naisten äänillä, sillä naiset äänestivät selvästi miehiä innokkaammin. Näin Tarja Kaarina Halosesta tuli Suomen tasavallan 11. presidentti. 

Moni odotti Halosen presidenttikauden alkua kiinnostuneena. Presidenttinä oli nyt vähemmistöjen puolustajana, vasemmistolaisena poliitikkona, jämäkkänä juristina ja vahvatahtoisena ihmisenä tunnettu päättäjä, joka ei antanut perinteisten valtarakenteiden marssia ylitseen. Unilukkariksi tämä presidentti ei jäisi.

Jo ensimmäisenä vuotenaan uusi presidentti käytti valtaoikeuksiaan, kun hän nimitti puolueiden sopimuksista huolimatta Suomen Pankin johtokuntaan kahden miehen sijaan yhden naisen.

Suomi eli taloudellisen nousukiidon aikaa. Kansantuote kasvoi ja Suomi marssi kansainvälisiin pöytiin, joissa pohjoinen maa alettiin tuntea teknologiaihmeestään ja uudistumiskyvystään. Maa eli vielä Paavo Lipposen Eurooppa-mielisten hallitusten aikaa.

Halosesta kasvoi heikentyneiden valtaoikeuksien vahva käyttäjä. Etenkin nimitysasioissa ja edustusasioissa kansainvälisissä piireissä käytiin usein vääntöä, jossa presidentti veti useimmiten pisimmän korren.

Tiukkoja hetkiä koettiin, kun vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen aloittanut Anneli Jäätteenmäen hallitus joutui jättämään eronpyyntönsä ”faksikohun” seurauksena. Tilalle astui Matti Vanhanen.

Kansa piti muumimamman nimen saaneesta johtajastaan. Miska ja Rontti, presidentin kissat, saivat lapsilta fanipostia. Presidenttikautensa aluksi hän meni naimisiin avomiehensä Pentti Arajärven kanssa. Taiteilijat maalasivat muotokuvia punahiuksisesta, puutarhanhoidosta pitävästä maan johtajasta.

Halonen nosti esiin ihmisoikeuksien, tasa-arvon, ilmaston, globalisaation ja aseistariisunnan kysymyksiä  kansainvälisillä foorumeilla. Samaan aikaan maailma eli uutta aikaa, kun lentokoneet iskeytyivät World Trade Centeriin ja aloittivat terrorismin vastaisen sodan ajan.

Kuusi ensimmäistä presidenttivuotta pitivät Halosen kansansuosion korkealla. Parlamentarismia korostanut suuri linja nosti vahvaa johtajaa kaivanneen kansan keskuudessa presidentin roolia.

Toiselle kaudelle ehdolle lähtenyt Halonen joutui kuitenkin tiukoille vaalien toisella kierroksella, kun vastaan asettui kokoomuksen Sauli Niinistö.  

Vuonna 2006 tuli voitto, mutta täpärä sellainen. 

Halosen toinen kausi oli erilainen kuin ensimmäinen. Halonen ilmaisi haluavansa puhua yhä enemmän suomalaisesta köyhyydestä ja oikeudenmukaisuudesta, mutta edessä oli tämän tästä kiistoja, erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisia. Nato-jäsenyyttä vastustavan Halosen vihjattiin milloin olevan länsivastainen, milloin liian myötämielinen suhteessa varustautuvaan Putinin Venäjään. Presidentti oli luonnollisesti asioista eri mieltä ja debatti kävi henkilökohtaisena, kuumana.

Kautensa loppupuolella Halonen suuntautui yhä enemmän kansainvälisiin järjestöihin, kuten YK:n kestävän kehityksen paneeliin ja maailman naisjohtajien verkostoon, joissa pääsi edistämään erityisen tärkeinä pitämiään asioita. 

Kahden kauden jälkeen Presidentinlinnasta lähti ison jäljen Suomeen ja maailmaan jättänyt johtaja. 

Apu esittelee kaikki Suomen presidentit 12-osaisessa sarjassa. Tämä on sarjan yhdestoista osa.

Ensimmäisen osan löydät täältä.

Toisen osan löydät täältä.

Kolmannen osan löydät täältä.

Neljännen osan löydät täältä.

Viidennen osan löydät täältä.

Kuudennen osan löydät täältä. 

Seitsemännen osan löydät täältä.

Kahdeksannen osan löydät täältä.

Yhdeksännen osan löydät täältä.

Kymmenennen osan löydät täältä.

Teksti Samuli Isola, kuva Jorma Komulainen / tasavallan presidentin kanslia

Julkaistu: 30.12.2017