Apu

Suomen päästöjen mittaus on monen laskun summa – Miten päästöt sitten mitataan ja kuinka luotettava arvio on?

Suomen päästöjen mittaus on monen laskun summa – Miten päästöt sitten mitataan ja kuinka luotettava arvio on?
Päästöjen arvioinnista ovat sekä kansainväliset että EU:ta koskevat ohjeet.
Julkaistu: 22.11.2021

Hiljattain päättyneessä Glasgow’n ilmastokokouksessa puhuttiin hiilidioksiditonneista ja niiden vähentämisestä. Jotta päästöjen vähentämistä voidaan suunnitella, on tiedettävä tietyn maan nykyiset päästöt.

Kasvihuonekaasuja pääsee energiantuotantolaitoksista, tehtaista, ajoneuvoista, asuinrakennuksista… Lista on pitkä, ja kaikkia päästöjä ei voi mitenkään mitata pakoputken tai savupiipun päästä.

Mistä Suomen päästöt sitten tiedetään?

– Kasvihuonekaasuista esimerkiksi hiilidioksidin määrä voidaan arvioida tarkasti muun muassa polttoaineessa olevan hiilimäärän ja raaka-aineiden kemiallisten reaktioiden perusteella, kehittämispäällikkö Pia Forsell Tilastokeskuksesta kertoo.

Energiantuotannon ja teollisuuden päästöarvio perustuu pitkälti laitoskohtaisiin, ympäristö- tai päästökauppalupaan nojaaviin tietoihin. Lisäksi voidaan arvioida päästöjä käytetyn polttoaineen perusteella. Polttoaineiden kokonaiskäyttömäärät pystytään pääosin selvittämään varsin hyvin yhdistämällä eri tyyppisiä lähdetietoja.

Jos maankäyttöä ja metsätaloutta ei oteta lukuun, päästöarviossa ei pitäisi olla yli neljän prosentin heittoa.

Tilastokeskus tekee kyselyjä polttoaineita käyttäviin laitoksiin. Se saa myös käyttöönsä eri energia-alan järjestöjen sekä muiden energiatietoja keräävien yritysten ja organisaatioiden keräämiä tilastoja.

Kuinka tarkka näin saatu päästöarvio sitten on? Tilastokeskus tekee arviosta vuosittain epävarmuustarkastelun, ja sen mukaan arvio on varsin tarkka. Jos maankäyttöä ja metsätaloutta ei oteta lukuun, päästöarviossa ei pitäisi olla yli neljän prosentin heittoa. Forsell arvioi, että suuria päästöjä tuskin pääsee livahtamaan ohi kokonaispäästöarvion.

– Kasvihuonekaasujen inventaariota on tehnyt jo hyvin pitkän aikaa sama osaava asiantuntijajoukko, inventaario syntyy Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Tilastokeskuksen ja VTT:n yhteistyönä.

Suurimman epävarmuudet ja muutokset Suomen kokonaispäästöarviossa liittyvät itse asiassa hiilinieluihin, käytännössä arvioon siitä, paljonko Suomen metsät sitovat itseensä hiilidioksidia. Myös maaperän hiilivaraston muutokset vaikuttavat hiilinieluarvioihin ja ovat haastavia mitata ja arvioida. Nieluarvio muuttuu ja tarkentuu, kun tuoretta tietoa valtakunnan metsistä ja niiden hakkuista saadaan käyttöön.

Kommentoi »