Apu

Suomen metsät on pilkottu metsäautoteillä – luonnonsuojelijat kritisoivat uusia teitä


Suomeen on rakennettu maailman tiheimpiin kuuluva metsäautotieverkosto, jonka tärkein tehtävä on turvata puiden tie metsästä teollisuuden käyttöön. Metsäautoteitä on Suomessa jo lähes 160 000 kilometriä, ja rakentaminen jatkuu yhä kiivaampana.
Kuvat Kai Tirkkonen

Kaivinkoneurakoitsija Markus Tolonen kaivaa maata metsän siimeksessä Iin Kuivaniemellä. Vihreään metsään syntyy vaa­leaa tieuraa.

Markus Tolonen kävelee lähes valmista metsäautotietä, jonka leveys on neljä metriä. Tien omistaa Metsähallitus, jolla on Suomessa metsäteitä 36 000 kilometriä.

Tekeillä on uuden ajan metsäautotietä, jonka suositeltava leveys on viisi metriä. Lisäksi metsäautotien päähän tarvitaan aiempaa suurempi kääntöpaikka, sillä tukkirekat ovat pidentyneet. Nykyrekoissa on entisiä rekkoja enemmän akseleita, ja rekkojen suurin sallittu kokonaispaino on noussut.

Kaivinkoneurakoitsija Markus Tolonen raivaa uuden metsäautotien pohjaa Kuivaniemellä.

Metsäteitä rakennetaan yhä kiivaammin

Työn tilaaja on Metsähallitus, joka varautuu ilmastonmuutokseen parantamalla metsäteitä niin, että ne kestävät sateisten syksyjen ja lauhojen talvien kelirikot. Entisiä talviteitä rakennetaan myös oikeiksi metsäteiksi, sillä pitkien suojatalvien talvitiet eivät kanna nykyisiä raskaita puutavara-autoja.

Metsähallituksen tavoitteena on parantaa metsäautotieverkon laatua ja palvelukykyä.

Suomessa on Euroopan tihein ja kattavin metsäautoteiden verkosto. Sen pituus on lähes 160 000 kilometriä.

Jos ihminen hyppää Suomessa lentokoneesta laskuvarjolla ja putoaa metsään, hän löytää metsäautotielle viimeistään käveltyään noin kilometrin matkan. Koskemattomia erämaita löytyy enää luonnonsuojelualueilta.

– Pohjoisen laajoilla soilla joutuu toki kävelemään ihmisten ilmoille pitempään, mutta talousmetsissä tavoitellaan, että matka metsästä tielle olisi enintään 600–800 metriä, kertoo Metsähallituksen kehittämisasiantuntija Kari Louhisalmi.

–Esimerkiksi Ruotsissa metsä­autotieverkko on selvästi harvempi. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että kesän 2018 metsäpalot Ruotsissa äityivät niin pahoiksi, Louhisalmi lisää.

Suomen metsätieverkon tiheys konkretisoituu kaupunkilaiselle, kun katsoo esimerkiksi Taivalkosken metsäkarttaa, johon on merkitty uusimmatkin metsätiet. Samanlainen tilanne on lähes kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Valtavista puuvirroista ja metsien rekkarallista huolimatta noin 85 prosenttia metsäteiden käytöstä on virkistyskäyttöä sekä matkailun ja pohjoisessa porotalouden liikennettä, lasketaan Metsähallituksessa. Esimerkiksi syksyllä metsätiet palvelevat metsästystä, marjastusta ja sienestystä.

Metsähallitus hallinnoi Suomessa laajoja metsäalueita

Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla on Suomessa metsäteitä yhteensä 36 000 kilometriä. Lisäksi Metsähallitus on osakkaana lukuisten tiekuntien hallinnoimilla metsäteillä, joita on yhteensä 24 000 kilometriä. Varsinkin Pohjois-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa valtion maat ovat hajallaan yksityismaiden keskellä.

Suomen Luonnonsuojeluliitto vastustaakin uusien metsäteiden rakentamista.

– Metsäteiden rakentaminen pilkkoo metsäluontoa, joka on muutenkin köyhtynyt ja yksipuolistunut, sanoo Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Hänen mielestään teitä on jo ihan riittävästi.  

Suurin osa metsäteistä, 98 000 kilometriä, sijaitsee yksityismailla. Niiden rakentamista on vauhditettu vuosikymmenien ajan veronmaksajien rahoilla. Lisäksi metsäyhtiöiden omissa metsissä on metsäteitä 24 000 kilometriä.

– Metsäautotien perusparantamiseen saa valtiolta Kemera-tukea (Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea), jota myönnetään Pohjois-Suomessa 60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Muualla maassa tuki on 50 prosenttia, kertoo Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen.

Uuden metsätien rakentamisen tuki on Pohjois-Suomessa 50 prosenttia, Keski-Suomessa 40 prosenttia ja Etelä-Suomessa 30 prosenttia. Metsätien perus­parantaminen maksaa noin 14 000 euroa per kilometri ja uuden metsätien rakentaminen noin 17  000 euroa kilometriä kohden.

Tieverkoston yllätåpitäminen maksaa miljoonia

Pelkästään Koillismaalla Metsähallitus peruskorjaa ja rakentaa uusia metsäteitä lähivuosina noin 70 kilometriä vuodessa.

Metsähallituksen vuosittainen panostus tieverkon ylläpitoon ja rakentamiseen nousee Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpulan mukaan 15 miljoonasta 17 miljoonaa euroon. Käytännössä varat saadaan metsänmyyntituloista, mutta Metsähallituksen omistavat veronmaksajat.

Mutkittelemme Iissä yksityistä metsäautotietä pitkin. Olemme menossa hakemaan kuorman sellupuuta, joka on menossa Metsä Groupin Kemin tehtaalle.

Palatessa 76 tonnia painava, 9-akselinen ja 23 metriä pitkä puutavararekka mutkittelee lasti kyydissään ihmeen helposti, vaikka ohjaamosta katsottuna tie näyttää maallikosta aivan liian kapealta.

– Metsäautoteiden runko kestää nykyisin hyvin aiempaa painavammat puutavara-autot, sanoo iiläinen puutavara-auton kuljettaja Mikko Alatalo.

Aiemmin suurin sallittu kokonaispaino oli 60 tonnia. Myös kuormassa olevan puutavaran korkeus on noussut 4,2 metristä 4,4 metriin.

Mikko Alatalo ajaa puutavara-autoa metsäautotiellä Iissä. Yhdistelmän kokonais­paino on 76 tonnia, kun aiemmin suurin sallittu kokonaispaino oli 60 tonnia.

Ollaan edetty miltei puutavaralanssille saakka, kun Alatalo painaa jarrun pohjaan. Keskellä tietä on myrskyn kaatamia petäjiä, joiden yli ei ole ajamista. Mukana ei ole myöskään moottorisahaa.

– Ilmeisesti kukaan ei ole täällä perukassa käynyt aikoihin. Muutoin metsänomistaja olisi sahannut ja työntänyt ne sivuun, Alatalo pohtii.

Hänellä ei mene sormi suuhun. Alatalo peruuttaa vaivatta pitkän yhdistelmän ja irrottaa peräkärryn. Sen jälkeen hän palaa nupilla tuulenkaadon luokse ja nostaa rekan isolla puutavarakouralla tukit tien viereen. Matka jatkuu.

Matkan katkaisee tuulenkaato, joka on tukkinut metsätien. Mikko Alatalo nostaa sen pois rekan lastauskouralla, sillä mukana ei ole moottorisahaa.

Mikko Alatalo on ajanut rekkaa kolmetoista vuotta Iin Metsätyö Oy:n palveluksessa. Yrityksellä on kuusi rekkaa ja kolmetoista metsäkonetta, joilla se urakoi puuta yksityisiltä metsänomistajilta ja yrityksen omista metsistä Kemin tehtaalle.

– Auton mittariin kertyy noin 200 000 kilometriä vuodessa. Autoa ajetaan kahdessa vuorossa, jolloin yhdelle kuljettajalle tulee kilometrejä puolet siitä. Melkoinen osa ajosta tehdään Iin, Yli-Iin ja Pudasjärven metsäautoteillä, Alatalo kertoo.

Ennen lastauksen aloittamista yhdistelmä pitää saada käännettyä metsätien päässä nokka paluusuuntaan.

– Monet 1970- ja 1980-luvulla rakennetut metsäteiden kääntöpaikat ovat liian ahtaita suurentuneille yhdistelmille, hän sanoo.

Alatalo näyttää, miten hän tekee yhdistelmällä käännöksen.

– Se tehdään näin linkuttamalla, hän sanoo. Hetkessä tyhjä rekka on perävaunuineen kääntynyt.

Alatalo lastaa tottuneesti kuorman. Lopuksi kuorma kiristetään lastin yli kulkevilla metalliketjuilla, jotka kiristyvät automaattisesti, kun hän painaa napista. 

Puutavararekassa on oma lastauslaite, jolla puut nostetaan kyytiin.

Lyhyt matka tehtaaseen

Kemin tehtaan puuterminaaliin tulee jo nyt puutavara-autoja tasaisena noin kahdensadan rekan virtana ympäri vuorokauden, vaikka yli puolet tehtaan tarvitsemasta puusta tulee Kemiin junakuljetuksina.

– Suuria, monen kuukauden varastoja ei kerrytetä, kertoo Metsä Groupin Kemin tehtaan suunnitteluesimies Jukka-Pekka Perälä.

Metsä Group kaavailee pohjoisen pallonpuoliskon suurinta puuta jalostavaa laitosta Perämeren pohjukkaan Kemiin. 1,5 miljardin euron investointi olisi Suomen metsäteollisuushistorian suurin. Lopullinen investointipäätös tehdään 2020.

Tehdas tuottaisi 1,5 miljoonaa tonnia sellua. Sen vuotuinen puunkäyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli 4,5 miljoonaa kuutiota nykyisen Kemin tehtaan käyttöä enemmän.

Kemiin kuljetettavat määrät yli kaksinkertaistuvat, jos uusi jättitehdas rakennetaan. Se kysyy älykästä logistiikkaa sekä tehtaan että metsän päässä.

Metsien kuntoon satsataan paljon

Pohjoisen metsäteiden kunto on Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälän mukaan kynnys­kysymys, kun yhtiö päättää ensi vuonna Kemiin suunnitellusta uuden biotuotetehtaan jätti-investoinnista.

– Metsien kasvu pitää saada mahdollisimman vahvaksi, sillä kasvu sitoo hiiltä ilmakehästä, Hämälä sanoo.

Hämälän mukaan hiilinielu siis paranee, kun metsiä hakataan ja hoidetaan optimaalisesti.

Ilkka Hämälä ja Kemijärvelle uutta biotuotetehdasta kiinalaisten kanssa puuhaava Heikki Nivala penäävät valtiolta tuntuvia panostuksia pohjoisen metsäteihin.

– Pelkästään Koillis-Lappiin tarvitaan tulevina vuosina yhteensä noin kahdensadan miljoonan euron panostus metsäteihin ja hoidoltaan alempiasteisen tieverkon parantamiseen puuhuollon varmistamiseksi, biojalostamo Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtaja Nivala laskee.

Kemijärven tehdas käyttäisi puuta 2,8 miljoonaa kuutiota vuodessa.

– Suomen kasvava metsäteollisuus tarvitsee ympärivuotisia ja luotettavia puutoimituksia, jotka ovat kustannustehokkaita, Hämälä sanoo.

Hämälä uskoo, että puuta riittää sekä Kemin että Kemijärven uusiin tehdashankkeisiin, sillä metsien kasvu on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kiihtynyt Lapissa kaikkein eniten. 

Näin metsäautotiet tunkeutuvat Lapin ja muun Suomen metsiin:

Metsähallituksen kartassa Taivalkosken ympäristöstä metsäautotieverkko on tiheä kuin verisuonisto. Punaisella valtion ja yksityiset metsäautotiet.
Julkaistu: 24.9.2019