
Euroopan johtajuustyhjiö odottaa täyttämistään – Suomella saattaisi nyt olla otollinen mahdollisuus
Johtajuuden puute kiteytyy räikeimmin siinä, että Euroopan unionin puheenjohtajamaa Unkari kulkee aivan omalla linjallaan niin suhteessa Venäjään ja Ukrainaan kuin sisäpolitiikassaankin. Unioni näyttää heikolta, neuvottomalta ja hajanaiselta, kirjoittaa Pekka Sauri.
Länsimainen liberaali demokratia on uhanalainen laji. Alle kymmenen prosenttia ihmiskunnasta elää täydessä demokratiassa, eikä osuus ole ollut ollenkaan kasvamaan päin. Me suomalaiset kuulumme onneksemme tähän kymmenesosaan muiden Pohjoismaiden kanssa.
Demokratia ei ole mikään itsestäänselvyys. Kansanvallan perustana on neuvottelu ja sopiminen yhteisistä asioista kaikille avoimen keskustelun pohjalta. Tästä seuraa, että koko järjestelmä riippuu siitä, millaista se kaikille avoin keskustelu on.
Tällä hetkellä kaikille avoin keskustelu näyttää liberaaleissa demokratioissa sekavalta ja päämäärättömältä. Uusien digitaalisten vuorovaikutusalustojen piti avata ihmislajille mahdollisuus rakentaa yhteisymmärrystä yli kansallisten ja aatteellisten rajojen, mutta tämä mahdollisuus on kääntynyt irvikuvakseen. Maltillinen harkinta hautautuu välittömien tunnereaktioiden alle, ja välittömät tunnereaktiot tapaavat olla pikemminkin repiviä kuin rakentavia.
Kärjistymistä kiihdyttää negatiivisuusharha: ainoastaan poikkeamat normaalista ovat uutisia, ja erityisesti negatiiviset poikkeamat. Tämä vääristää maailmankuvaamme aamusta iltaan. Kun soppaan lisätään yksinvallan kannattajien levittämä disinformaatio, ei ole suuri ihme, että yhä useamman kansalaisen – etenkin nuoren – on yhä vaikeampaa säilyttää luottamus tulevaisuuteen.
”Demokratian toivo on siinä, että ihminen ei pysty pitkään elämään alituisen kiihtymyksen, pöyristymisen ja kiukun tilassa. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista.”
Eurooppaa on tavattu pitää demokratian ja ylipäätään sivistyksen tyyssijana tällä pienellä planeetalla. Tällä hetkellä Euroopalta puuttuu johtajuus ja selkeä tulevaisuudennäkymä. Johtajuuden puute kiteytyy räikeimmin siinä, että Euroopan unionin puheenjohtajamaa Unkari kulkee aivan omalla linjallaan niin suhteessa Venäjään ja Ukrainaan kuin sisäpolitiikassaankin. Unioni näyttää heikolta, neuvottomalta ja hajanaiselta.
Suomi on pieni kansakunta, eikä koko maailman demokratiaa viiden miljoonan suomalaisen voimin saada pelastetuksi. Mutta Suomi voi vaikuttaa Euroopan unionin aktiivisena osana. Euroopan johtajuustyhjiö odottaa täyttämistään. Suomella saattaisi nyt olla otollinen mahdollisuus täyttää tyhjiötä selkeillä puheenvuoroilla demokratian, vapauden ja yhteisymmärryksen puolesta. Tällaiset puheenvuorot ovat sitä vakuuttavampia, mitä paremmin kykenemme toteuttamaan näitä ihanteita omassa pienessä yhteiskunnassamme.
Demokratian toivo on siinä, että ihminen ei pysty pitkään elämään alituisen kiihtymyksen, pöyristymisen ja kiukun tilassa. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Kaikkien demokratian kannattajien on syytä opetella puolustautumaan niitä voimia vastaan, jotka yrittävät lietsoa ääritunteita epäjärjestyksen ja sekaannuksen levittämiseksi ja demokratian heikkouden osoittamiseksi.
Ihmiskunta puolestaan opettelee vielä pitkään elämään historian saatossa keksimänsä teknologian kanssa. Siinä opettelussa tarvitaan avointa keskustelua ja vapaata kokemusten vaihtoa, ja se taas edellyttää demokratiaa. Sitä varjelkaamme tänäkin päivänä.