Suomen maajoukkue keskellä eettistä myrskyä – "Ovatko ihmisarvot vain juhlapuheita vai toimintaa ohjaava voima?"

Ihmisoikeudet ovat olleet vuosikymmenien ajan modernin yhteiskunnan kulmakivi. Ne ovat arvoja, joihin vetoavat niin poliittiset johtajat, yritykset kuin urheilujärjestötkin. Paperilla ihmisoikeudet näyttävät kauniilta, ja niiden puolesta puhuminen nostaa usein puhujansa moraalisen auktoriteetin jalustalle. Mutta kun arvot joutuvat testiin tosielämän päätöksenteossa, selviää, ovatko ne todellisia vai pelkkää sanahelinää. Tämä ristiriita näkyy tänään suomalaisessa urheilussa – erityisesti jalkapallossa, jossa sanat ja teot ovat joutuneet törmäyskurssille.

Vuonna 2018 käynnistynyt Euroopan jalkapalloliiton Uefan miesten Kansojen liiga toi lisää kilpailullisuutta ja kiinnostavuutta ystävyysotteluiden sijaan. Naisten Kansojen liiga seurasi perässä kaudella 2023–24, ja sen tarkoitus oli paitsi nostaa kilpailun tasoa myös edistää tasa-arvoa jalkapallossa. Paperilla nämä tavoitteet ovat erinomaisia ja linjassa nykypäivän urheilun arvojen kanssa. Käytännössä Kansojen liiga on kuitenkin joutunut keskelle eettistä myrskyä, jossa arvot punnitaan kovalla kädellä.

Yksi isoista haasteista liittyy Valko-Venäjään, jonka poliittinen tilanne tekee maan osallistumisesta monille kansainvälisille kilpailuille ongelmallista. Valko-Venäjän hallinnon ihmisoikeusloukkaukset, sekä maan tuki Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa ovat johtaneet siihen, että useat urheilun kattojärjestöt, kuten Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF, on sulkenut Valko-Venäjän ulos kilpailuistaan. Vuonna 2022 Suomen Jääkiekkoliitto teki myös kantansa selväksi, kun se vaati Venäjän ja Valko-Venäjän sulkemista ulos MM-kisoista.