Suomalaista kulttuuria ei uhkaa maahanmuutto, vaan internetin kasvattamien lasten uuskielitaidottomuus
Jos suomalaisen kulttuurin tulevaisuus huolettaa, katse kannattaisi siirtää maahanmuutosta paljon vakavampaan uhkaan, kirjoittaa Avun toimituspäällikkö Mikko Vienonen.
Nykyään yhä useampi tuntuu olevan huolissaan suomalaisen kulttuurin tulevaisuudesta – ja yllätys yllätys, yleensä maahanmuuton takia. Vainoharhaisimmat puhuvat suunnitelmallisesta väestönvaihdosta, jolla pyritään tuhoamaan ”perinteinen suomalainen elämäntapa”.
Eivät maahanmuuttajat kulttuuriamme tuhoa. Tietenkin he muuttavat sitä jonkin verran, mutta entä sitten? Mikään kulttuuri tai yhteiskunta ei ole koskaan pysynyt monoliittina. Päin vastoin, menestyneimmät yhteiskunnat ovat nimenomaan osanneet yhdistää muualta saadut ajatukset, tavat ja keksinnöt omaksi ja usein muidenkin eduksi. Samalla ne ovat imeneet väkeä periferioista. Kansalliset kulttuurit muuttuvat, halusimme tai emme, ja suuntiin, joita kukaan ei voi ennustaa luotettavasti.
”Helsingin kaupungin lasten erityisvastaanotto varoittaa pikkulasten kielen kehityksen häiriöistä, joiden se arvelee johtuvan jatkuvasta älylaitteiden räpläämisestä.”
Jos suomalaisen kulttuurin tulevaisuus silti huolettaa, katse kannattaisi siirtää maahanmuutosta paljon vakavampaan uhkaan.
Helsingin kaupungin lasten erityisvastaanotto varoittaa pikkulasten kielen kehityksen häiriöistä, joiden se arvelee johtuvan jatkuvasta älylaitteiden räpläämisestä. Vastaanotolle tuodaan kiihtyvää tahtia taaperoita, jotka eivät puhu äidinkielenään varsinaista suomea vaan somesta ja muualta internetistä omaksuttuihin englanninkielisiin hokemiin perustuvaa sekasotkua.
Osa netissä surffaavista nykylapsista ei siis opi kunnolla mitään kieltä. Se jos mikä on uhka suomalaiselle kulttuurille.
