Julkiset verotiedot mahdollistavat tietoon pohjautuvan keskustelun verotuksesta, ja verorahoin kustannetut palvelut sen, että ihmiset voivat keskittyä omaan arkeensa, kun ei tarvitse stressata peruspalveluita: päiväkotia, koulua, terveydenhuoltoa. Näin sanoo toimittaja ja tietokirjailija Anu Partanen. Hän on asunut kahdeksan vuotta New Yorkissa.

”Sinä aikana olen alkanut ajatella eri tavalla verotuksesta.”

Partasen silmin Suomessa ei osata arvostaa verotuksen avoimuutta. Kun verotiedot julkaistaan, hänen suomalaiskaverinsa julistavat Facebookissa, että toisten tuloilla retostelu ällöttää.

”Se on ymmärrettävä tunne”, Partanen sanoo. ”Mutta on demokratian kannalta täysin keskeistä, että tiedetään, miten mitäkin tuloluokkaa verotetaan.”

Avoimuus mahdollistaa keskustelun siitä, onko verotus oikeudenmukaista, miten sitä tulisi suunnata ja millä tasolla sen pitäisi olla. Verotiedot eivät ole Suomessakaan täysin avoimia. Partanen puhuukin periaatteesta.

”Olen nähnyt Yhdysvalloissa, mitä seuraa, kun verotus on suljettua ja monimutkaisiin vähennyksiin perustuvaa. Rikkaat maksavat vähiten veroja, eikä kukaan luota verottajaan.”

Sekavan ja epäoikeudenmukaisen systeemin mukana katoaa halu maksaa. Huijaamisesta tulee hyve.

”Amerikkalaisista osa on tyytyväisiä, kun Donald Trump on onnistunut väistelemään veroja: sehän on vain fiksua!”

Partanen on kirjoittanut amerikkalaisille suunnatun kirjan The Nordic Theory of Everything: In Search of a Better Life. Vuoden 2017 alussa kirja ilmestyy suomeksi. Partanen on kulkenut pitkin Yhdysvaltoja ja puhunut kirjansa teemoista kymmenissä tilaisuuksissa. Myös Piilaaksossa – kapitalismin kovassa ytimessä – on kiinnostuttu pohjoismaisesta mallista. Yhdysvalloissa peruspalveluita ei kustanneta verovaroin, ja ne jäävät työnantajien kontolle.

”Eikä yrityksiä välttämättä kiinnosta pyörittää vaikka työntekijöiden perheiden terveydenhuoltoon liittyvää hallintoa.”

Partanen sanoo, että hyvät peruspalvelut ovat yrittäjälle etu, eivät taakka.

”Kynnys yrittäjäksi alkamiselle on pienempi, kun epäonnistuminen ei riskeeraa lasten yliopistokoulutusta tai terveydenhoitoa. Hyvät julkiset palvelut ja koulutus mahdollistavat yrittämisen.”

Partanen kertoo amerikkalaisesta veroilmoituksestaan: paksu pino sekavia lomakkeita. Ennakkotäytettyjä veroilmoituksia ei käytetä, sillä nykyisestä systeemistä hyötyvät tietokonesoftien kauppaa-jat lobbaavat muutosta vastaan. Kun peruspalvelut pitää hoitaa itse, joutuu miettimään, mitä veroilla oikein saa.

”Ja yritäpä soittaa amerikkalaiselle verottajalle… mahdotonta!”

Partanen ei ylistä korkeita veroja, vaan avointa ja kaikille yhteistä verojärjestelmää. Hän on kokenut, millaista on neuvotella itselleen peruspalveluita markkinalta.

”Se vie kauheasti aikaa. Verotuksen kautta hoidettu systeemi on tehokas: jokaisen ei tarvitse hoitaa monimutkaisia asioita erikseen. Tämä pitäisi ymmärtää Suomessa paremmin.”

Eri maiden veroasteita ei ole järkeä verrata, jos ei puhuta siitä, mitä veroilla saa. Veropäivää ei pidä nähdä vain hetkenä, jolloin paljastuu pomon palkka. Se on päivä, jolloin voi keskustella siitä, miten järjestelmä toimii ja mitä hyötyä siitä on maksajille. Yhdysvalloissa asuvan silmin avoimuudessa ei ole kyse vain euroista tai dollareista, vaan isommasta asiasta: luottamuksesta.

”Tutkimusten mukaan Pohjoismaissa ihmiset luottavat toisiinsa enemmän kuin missään. Uskon, että se liittyy systeemiin, jossa kaikki ovat mukana.”

Suomessa rikkaatkin saavat maksuttoman kouluruuan ja lapsilisiä. Jos veroilla hoidetaan vain köyhäinapua, se leimaa ja luo katkeruutta.

”Kaikkia ottaa päähän, kaikki vihaavat systeemiä ja kääntyvät toisiaan vastaan.” ■