Apu

Metsä on nykyisin myös hyvä sijoituskohde – yksityishenkilöt omistavat Suomen metsistä yhä suuremman osan

Metsä on nykyisin myös hyvä sijoituskohde – yksityishenkilöt omistavat Suomen metsistä yhä suuremman osan
Yhä useampi suomalainen omistaa metsää, mutta merkittävä osa omistajista asuu kaukana mailtaan. Heille metsä on ennemminkin turvan ja tulojen lähde kuin virkistysalue.
Julkaistu: 4.10.2021

Oululainen, eläkeikää lähestyvä Arto Kokko on tyypillinen tämän päivän metsänomistaja. Hän on koulutettu, kaupunkilainen, omakotiasukas, joka on perinyt metsää, mutta myös hankkinut sitä sijoitusmielessä lisää.

Hän omistaa metsää yhdessä vaimonsa, lastensa ja veljensä kanssa Oulun ympäristössä eri palstoina noin sata hehtaaria. Kauimmaiselle palstalle on kotoa liki 40 kilometriä.

–Metsä on sekä metsästys- ja marjastusmaasto että hyvä hyötyliikunnan kohde raivaustöiden ja polttopuiden hankinnan merkeissä. Omistamalla metsää olen päässyt metsästysseurojen jäseneksi, sillä harrastan kanalintujen metsästystä, kertoo Arto Kokko.

Hän työskentelee ICT-asiantuntijana Oulussa. Hän lämmittää omakotitaloa ja saunaa puilla.

Oulussa asuva Arto Kokko on tyypillinen tämän päivän metsänomistaja.

Kolme viidesosaa metsistä yksityisessä omistuksessa

Yksityiset henkilöt omistivat verohallinnon aineiston perusteella vuoden 2016 lopussa yhteensä 344 000 vähintään kahden metsämaahehtaarin metsätilakokonaisuutta. Niiden keskikoko oli 30,5 hehtaaria ja metsänomistajien kokonaismäärä oli 620 000.

Metsänomistajien keski-ikä oli 62 vuotta. On havaittu, että mitä enemmän omistajalla on ikää, sitä vähemmän metsää hän myy. Metsänomistajat ikääntyvät vuosi vuodelta, mutta taitekohta on tulossa. Siihen viittaa se, että suurten ikäluokkien, vuosina 1945–1950 syntyneiden metsänomistajien osuus on supistunut vajaaseen viidesosaan.

Yksityishenkilöiden hallussa oli kaikkiaan kolme viidesosaa Suomen metsämaan pinta-alasta. Siitä omistettiin yksin tai puolison kanssa 74 prosenttia, eli 252 000 vähintään kahden hehtaarin laajuista metsätilaa.

Perhemetsänomistajat myyvät 80 % teollisuuden tarvitsemasta puusta.

Jopa kolme neljästä metsätilasta oli perheomistuksessa. Perhemetsänomistajien merkitys on suuri, sillä he omistavat metsämaasta 60 prosenttia ja puuston kasvusta 70 prosenttia. Heidän merkitystään korostaa entisestään vielä se, että he myyvät 80 prosenttia teollisuuden tarvitsemasta puusta.

– Yksityishenkilöt tekivät viime vuonna noin 100 000 puukauppaa, joten metsistä saatiin paljon tuloja, sanoo ekonomisti Matti Valonen Pellervon Taloustutkimuksesta.

Viime vuonna metsistä saatiin kanto­rahatuloa noin 2,1 miljardia euroa, josta yksityiset metsänomistajat saivat 1,8 miljardia euroa. Heidän tuloistaan valtaosa tuli tukkipuun myynnistä, josta saatiin rahaa noin 1,2 miljardia euroa. Kantorahatulolla tarkoitetaan puusta saatavaa hintaa, kun metsä myydään pystykaupalla.

– Hakkuiden lisääntyminen ja puun hinnannousu kasvattavat yksityismetsien nimellisiä bruttokantorahatuloja tänä vuonna lähes kahteen miljardiin euroon.

Näin suomalaiset metsänomistajat asuvat

Metsänomistajat entistä koulutetumpia

Metsäteollisuus voi huokaista helpotuksesta, sillä halu hakata metsiä ja myydä puuta näyttää vain kasvavan luonto- ja virkistysarvojen kustannuksella, ilmenee Luonnonvarakeskuksen julkaisemasta tutkimusraportista, joka toteutettiin vuonna 2020.

Uusimpaan metsänomistusta käsittelevään kyselyyn vastasi 6 542 metsänomistajaa eli 42,4 prosenttia kyselyn saaneista. Edellinen kysely tehtiin vuonna 2009 ja sitä edellinen 1999.

Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Helsingin yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, Pellervon taloustutkimuksesta sekä Työtehoseurasta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 yksityishenkilön metsäverotuksen tulot olivat keskimäärin 13 259 euroa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan yksityismetsänomistajat, yhteisöt ja muut kuin puuntuotantoa pääasiassa harjoittavat yritykset saivat tuloista valtaosan eli 1 803 miljoonaa euroa vuonna 2020.

45 % metsänomistajista on opisto-, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto.

Metsänomistajien arvot ja tavoitteet ovat siis muuttuneet kymmenessä vuodessa yllättävään suuntaan. Metsä koetaan nyt turvan ja tulojen lähteenä.

Virkistyskäyttäjien osuus on laskenut, mutta turvaa ja tuloja korostavien osuus on noussut. Trendi näkyy myös metsien pinta-alaosuuksissa. Virkistyskäyttäjillä oli vähemmän ja pienempiä metsäpalstoja.

– Yksi syy metsän taloudellisten arvojen korostumisessa on metsänomistajien koulutustasossa, joka on yllättävän nopeasti kasvanut kyselyä edeltäneen kymmenen vuoden aikana. Koulutettujen metsänomistajien määrä kasvaa tulevaisuudessa, kun suuret ikäluokat kuolevat tai luopuvat metsäomaisuudestaan, sanoo metsäekonomian professori Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta.

Jo lähes puolella metsänomistajista on opisto-, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Palkansaajien osuus metsänomistajissa on noussut kymmenessä vuodessa seitsemällä prosenttiyksiköllä. Lähes 30 prosenttia metsänomistajista asuu kaupungeissa tai suurissa maaseututaajamissa. Enää kymmenesosa metsänomistajista on maatalousyrittäjiä.

– Pelko siitä, että puunmyyntihalukkuus laimenisi, kun yhä pienempi osa metsänomistaja on maanviljelijöitä, on osoittautunut turhaksi, Karppinen sanoo.

Koulutustason nousu on vaikuttanut myös myönteisesti metsänomistajakotitalouksien tulotasojen nousuun ja tällä hetkellä heidän tulotasonsa on korkeampi kuin kotitalouksilla keskimäärin. On myös henkilöitä, jotka eivät ole kiinnostuneita omasta metsästään.

– Heidän osuutensa on pysynyt noin kymmenessä prosentissa. Ilahduttavaa on, että määrä ei ole kasvanut niin kuin on pelätty, Karppinen lisää.

Näin metsänomistajat käyttävät metsää

Lähes puolet metsästä tulee omistajille perintönä

Suomen liityttyä EU:n vuonna 1995 maatilojen ja samalla myös maatalousyrittäjien metsäpinta-ala kasvoi. Monesta maatalousyrittäjästä tuli myös aktiivinen puun myyjä.

Palkansaajat olivat saaneet metsäpalstan yleensä perintönä. Suomalainen metsänomistaja -tutkimuksen mukaan kaikista vastaajista metsätilan oli saanut perintönä 46 prosenttia.

Sen sijaan maatalousyrittäjät ostivat metsät vanhemmilta tai sukulaisilta. Myös metsiä omistavat sijoittajat tai yritykset ovat yleistyneet. Sen sijaan suurimmat metsäteollisuusyritykset ovat UPM:ää lukuun ottamatta luopuneet metsistään.

Toteutuneista kaupoista palkansaajat myivät puuta hehtaaria ja vuotta kohden keskimäärin enemmän kuin muut ammattiryhmät. Myös maatalousyrittäjät myivät puuta merkittävästi enemmän kuin eläkeläiset.

Eniten metsäkauppoja tehtiin Lapissa, jossa myyjinä olivat perikunnat tai ikääntyvät ihmiset.

Metsä myytiin myyntitulojen vuoksi, ei sen vuoksi, etteikö metsiä osattaisi Suomessa hoitaa. Lisäksi hoitoon saa nykyisin runsaasti neuvontaa.

Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta. Mitä iäkkäämpi omistaja, sitä vähemmän metsää hän myy.

Metsiä ostavat nyt metsärahastot. Viime vuonna tehtiin Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan 2 777 metsätilakauppaa, joista joka viides meni metsärahastolle.

Kauppojen yhteissumma oli 265 miljoonaa euroa. Myydyn metsähehtaarin keskihinta oli 2884 euroa.

– Maanmittauslaitoksen aineistosta näkee, että vuosina 2014–2020 metsäkauppoja on joka vuosi tehty 200–300 miljoonan euron edestä, Matti Valonen Pellervon Taloustutkimuksesta kertoo.

Mielenkiintoinen havainto oli myös kaupunkilaismetsänomistajien aktiivisuus. Vaikka kaupunkilaisista puukaupan oli tehnyt keskimääräistä pienempi osuus, he käyttivät metsiä muita tehokkaammin: sekä myyntimäärät hehtaaria kohden että puukaupan koko olivat merkittävästi suurempia kuin maaseudulla asuvien. Kaksikymmentä vuotta sitten metsän lähellä asui puolet metsänomistajista, kun nyt tilalla asuu joka kolmas. Metsäomistuksen siirtyminen kaupunkiin on silti ollut yllättävän hidasta.

– Kaksikymmentä vuotta sitten tilalla eli metsän lähellä asui puolet metsänomistajista, nyt tilalla asuu joka kolmas. Metsäomistuksen siirtyminen kaupunkiin on silti ollut yllättävän hidasta, Karppinen sanoo.

Tästä on kyse

  • Kaupunkilaisia metsänomistajista on liki 30 prosenttia.

  • Suomessa on 620 000 metsänomistajaa, keski-ikä 62 vuotta.

  • Perhemetsänomistajien merkitys on suuri, sillä he omistavat metsämaasta 60 prosenttia ja puuston kasvusta 70 prosenttia. He myyvät 80 prosenttia teollisuuden tarvitsemasta puusta.

  • Viime vuonna yhteismetsiä oli jo 529 kappaletta ja niiden metsäpinta-ala oli yhteensä 713 000 hehtaaria.

Kommentoi »