Autot ja liikenne
Tuulilasi

Suomalainen käyttää paljon rahaa liikkumiseen – muuttaako yksityisleasing autoilua?

Suomalainen käyttää paljon rahaa liikkumiseen – muuttaako yksityisleasing autoilua?

Autoilu, auton omistaminen, autokauppa, liikkuminen – näistä kaikista puhutaan, että käynnissä on murros. Mitä se edes tarkoittaa? Miten tämä mystinen murros näkyy ihmisten elämässä?
Teksti Niko Rinta
Kuvat Fotolia, Antti Nikunen
Mainos

Kun Länsimetron aloitus mylläsi Espoon joukkoliikenteen, päätti osa julkisilla kulkeneista ottaa alleen henkilöauton. Joukkoliikenteen matka-ajat pitenivät heidän kohdallaan liiaksi. Samalla käytettyjä autoja leasingilla kuluttajille vuokraavan startup-yrityksen asiakasmäärät kasvoivat.

”Nämä ihmiset tekivät työmatkat ennen bussilla. Nyt he kulkevat henkilöautolla, koska Länsimetron yhteydet eivät toimi”, kertoo yrittäjä Arto Lehtonen Drivegoodista.

Auto- ja liikennealan järjestöjen kesällä 2017 toteuttaman kyselyn vastaajista noin neljännes arvioi, että leasingauto voisi korvata omistusauton. Ruotsissa jo lähes kolmannes uusista autoista hankitaan yksityisleasingillä. Suomessa yksityisleasingin suosio on vielä pientä, mutta sen ennakoidaan lähtevän lähivuosien aikana Ruotsin tapaan kasvuun.

Kuvaavaa on, että Suomessa rekisteröitiin 118 583 uutta henkilöautoa vuonna 2017, joista vain 0,4 prosenttia oli yksityisleasingin piiriin kuuluvia kauppoja. Tässä tapauksessa yksityisleasingilla tarkoitetaan kuluttajille suunnattua pitempiaikaista autonvuokrausta, jossa kuukausimaksuun on paketoitu kaikki mahdolliset autoilun kulut.

”Osamaksukauppa on edelleen vahvassa asemassa Suomessa. Yksityisleasingin yleistymistä jarruttaa muun muassa palveluiden 24 prosentin arvonlisävero, joka lätkäistään auton kuukausierän päälle”, sanoo autoteollisuuden ja autojen maahantuojien etuja valvovan Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Yksityisleasingin kuukausierä koostuu muun muassa auton hankintahinnasta, jossa on jo arvonlisävero ja autovero. Tähän päälle lisätään siis vielä palvelu-alv. Myös ihmisten kulutustottumukset hidastavat yksityisleasingin yleistymistä.

”Suomalaiset eivät vielä ole ehkä yhtä valmiita maksamaan palveluista kuin vaikkapa ruotsalaiset, vaan omistaminen on monelle jollain tavalla itseisarvokin. Lisäksi monella on käytetty auto, joka toimii isona osana kaupan maksua”, Kallio summaa.

Leasingia mahdollisesti tyypillisempi tapa ottaa auto ajoon ennalta sovitun pituiseksi ajaksi on tehdä osamaksukauppa, jossa myyjäliike tai rahoitusyhtiö sitoutuu ostamaan auton takaisin vaikkapa 1−3 vuoden päästä. Tällöin kuukausihinta ei tyypillisesti sisällä veroja, polttoainetta ja vakuutusta, vaan ne jäävät autoilijan kustannukseksi. Tämä viimevuosina Suomeen rantautunut järjestely luokitellaan tilastoissa osamaksukaupaksi, joten virallisia lukuja sen suosiosta ei ole.

Suomen kotitaloudet käyttivät Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin selvityksen mukaan vuonna 2012 liikenteeseen 19,0 miljardia euroa, joka oli 17 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista. Henkilöautoilun osuus kulutusmenoista oli 15,1 miljardia euroa. Suuri osa suomalaisen kuluttajan liikkumiseen käyttämistä euroista menee siis autoiluun.

Auto- ja liikennealan kyselyn mukaan uusien liikkumispalvelujen merkitys on nykyisiä liikkumistapoja täydentävä. Vain joka kymmenes kyselyn 538 vastaajasta arvioi, että liikkumispalvelut voisivat korvata oman auton. Viimeaikoina yhä useampi yritys on kuitenkin lähtenyt metsästämään omaa siivuaan kuluttajaliikenteen rahapotista. Mukana on niin vanhoja perinteikkäitä firmoja kuin uusia tulokkaitakin.

Uusista ratkaisuista oivana esimerkkinä toimii vuoden 2017 loppupuolella näyttävästi lanseerattu Whim-liikkumispalvelu, jossa voi käyttää kuukausimaksulla pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä, taksia ja vuokra-autoja. Eri liikkumisvaihtoehdot on siis koottu yhdeksi paketiksi ja yhden maksun alle. Käyttäjiä MaaS Globalin kehittämällä palvelulla on yli 25 000, joista kuukausimaksullista tilausta käyttää 2 500. Tarjolla on myös ratkaisu ilman kuukausimaksua, jolloin jokainen matka maksetaan erikseen palvelun kautta.

Maas Globalin omistajiin kuuluu kansainvälisiä sijoittajia, kuten japanilainen Toyota Financial Services ja sen vakuutuskumppani Aioi Nissay Dowa Insurance Company. Mukana on lisäksi muun muassa ennen Veoliana tunnettu kuljetusfirma Transdev ja Suomeen Mercedes-Benziä maahantuova Veho.

Myös moni muu autoalan toimija on laajentanut bisnestään liikkumispalveluihin, lähinnä yhteiskäyttöautoihin. BMW omistaa nykyään kokonaan Drivenow-toiminnan ja Go now -palvelun autot ovat Toyotia. Molemmissa palveluissa maksetaan auton käytöstä ajan mukaan ja autot löytyvät eri puolilta pääkaupunkiseutua. Pankkisektorilta tuleva OP on tuonut Suomessa markkinoille autoiluun liittyviä liikkumisen palveluita.

Maailmalla useat autonvalmistajat ovat lähteneet mukaan yhteiskäyttöautoiluun. Esimerkiksi Mercedes-Benzin emoyhtiön Daimlerin yhteiskäyttöpalvelu on nimeltään Car2go ja Volvon omistajan, kiinalaisen Geelyn, lanseeraama uusi automerkki Lynk & Co kehittää bisnestään ainakin osittain yhteiskäyttöautojen ympärille.

Eri yhteiskäyttöpalvelujen käytännöissä ja liiketoimintamalleissa on poikkeuksia, mutta perusajatus on kaikilla sama: yksityisomisteinen auto seisoo paljon parkissa ja kaikki autoilijat eivät välttämättä halua omistaa autoa itse. Yhteistä on myös se, että useilla liikkumisratkaisuilla tai uusilla auton omistamiseen liittyvillä palveluilla on kytkös autonvalmistajiin.

Samanaikaisesti autokauppa hakee uusia keinoja, joilla saada kilpailuetua tai kehittää uutta liiketoimintaa. Tämä avaa tilaisuuksia Drivegoodin kaltaisille tuoreille yrityksille, jotka haastavat vanhat käytännöt.

Drivegoodin tapauksessa myynnissä olevat käytetyt autot eivät seiso liikkeessä, vaan ne ovat yksityisleasingkäytössä. Tämän myötä yhtiön kulurakenne on perinteisestä poikkeava: autoliikkeen neliöihin ei tarvitse investoida ja autojen myyntiajat eivät ole yhtä kriittisiä toiminnan kannalta kuin perinteisessä käytettyjen autojen kaupassa, jossa varaston nopea kierto on avainasemassa. Myös kuluttaja kiittää, sillä ainakin periaatteessa käytetyn auton leasinghinnan voi olettaa olevan alhaisempi kuin uuden auton, jossa arvonlasku on käytettyä selvästi suurempi.

Ehkä tämä on se mystinen murros. Tilanne, jossa autoilijalla on aiempaa enemmän vaihtoehtoja valita, millä ja miten liikkua. Tilanne, jossa autokauppa kehittyy tavalla, jossa kaikki voittavat.

Naapurin autolla

Jakamistaloudesta on viimevuosina pedattu yhtä autoilua muuttavaa trendiä, koska yksityisomisteinen auto seisoo käyttämättömänä suuren osan elinkaarestaan.

Autoalan kyselyn 538 vastaajasta kuitenkin vain noin kymmenes piti oman auton antamista vuokralle kiinnostavana vaihtoehtona. Noin 40 prosenttia oli valmis vuokraamaan auton käyttöönsä vertaisvuokrauspalveluna.

Sinänsä oman auton laittaminen vuokralle voi taloudellisessa mielessä tuntua houkuttelevalta, mutta ehkä takaraivossa kuitenkin kolkuttaa ajatus, missä kunnossa auto tulee takaisin lainasta? Onko se ihan kurainen sisältä ja kolhuilla ulkoa? Vuokraajan oma vastuu ja auton vakuutus totta kai korvaavat vahingot ja siivota voi, mutta lisävaivaa edellä mainitut tuottavat. Monille oma auto on henkilökohtaisen tilan jatke, johon ei haluta päästää muita.

Toisaalta vertaisvuokraaminen avaa uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Useampi yritys toimii jo välittäjänä kuluttajien välisessä autovuokrauksessa ja esimerkiksi vakuutusyhtiöt ovat sorvanneet uusia tuotteita toiminnan ympärille.

Artikkeli on alun perin julkaistu Tuulilasin numerossa 3/2018.

Julkaistu: 19.3.2018