Suomen sote-ala tarvitsee 200 000 uutta työntekijää joista 20 000 ulkomailta – TEM: ”Potilasturvallisuudesta ei voi tinkiä rekrytoinnissa”

Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan tällä vuosikymmenellä tuhansia työntekijöitä ulkomailta. Nyt rekrytoidaan paljon vähemmän. Ongelmaa on ryhtynyt ­ratkomaan myös valtio. Alalle on viime vuosina rekrytoitu ulkomailta noin 300 työntekijää vuosittain, Arvio perustuu Maahanmuuttoviraston tilastoihin.

– Määrät ovat todella pieniä huolimatta siitä, että trendi on kasvava, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Pipa Turvanen.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti marraskuussa 2021 työryhmän, jonka tavoitteena on etsiä ­ratkaisuja sote-alan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden takaamiseksi. Yksi osa hanketta ovat kansainväliset rekrytoinnit.

– Olemme saatavilla olevan tiedon ­perusteella sekä keskusteluissa työmarkkinajärjestöjen, koulutuksen järjestäjien ja tutkijoiden kanssa haarukoineet ulko­maisen työvoiman tarvetta sote-alalle seuraavana 8–10 vuotena. Jos kokonaistarve sote-alalle on 200 000 uutta työn­tekijää vuoteen 2030 mennessä, ulkomaalaisen työvoiman tarve on 20 000, Turvanen sanoo.

Kansainvälisen rekrytoinnin tarve suuri

Se tarkoittaisi 2 500 ulkomaalaisen työntekijän rekrytointia vuodessa.

Turvanen kertoo, että sote-alan henkilöstön kansainvälistä rekrytointia ei ole Suomessa aikaisemmin kansallisella tasolla tarkasteltu eikä toimintaa koordinoitu.

Nyt osana STM:n hanketta selvitetään myös, pitäisikö Suomeen luoda malli, jonka mukaan valtionhallinto tukee sote-alan ­työnantajia rekrytoinnissa. Mallia on haettu muun muassa Saksasta.

– Valtionhallinnon tai julkisen sektorin toiminta on ollut pirstaleista ja hankepohjaista.

Nyt selvitetään myös, miten ulkomailla suoritetun tutkinnon saisi laillistettua Suomessa.

– Tavoitteena on, että ulkomailla ­koulutettu sairaanhoitaja voi Suomessa pätevöityä sairaanhoitajan tehtäviin. On toki selvää, että potilasturvallisuudesta ei voida kansainvälisen rekrytoinnin ­kohdalla tinkiä, sanoo Turvanen.