Apu

Sodan kulissit järkkyvät Venäjällä: Armeijan rappio suurin syy julmuuteen Ukrainan siviilejä kohtaan – Sota voi kehittyä suuntaan, joka uhkaa Putinin asemaa

Sodan kulissit järkkyvät Venäjällä: Armeijan rappio suurin syy julmuuteen Ukrainan siviilejä kohtaan – Sota voi kehittyä suuntaan, joka uhkaa Putinin asemaa
Vaikka Venäjällä televisiokanavat syöttävät maan hallinnon kontrolloimaa propagandaa Ukrainan sodasta niin suurin syy epäiltyihin lukuisiin sotarikoksiin on Venäjän armeijan rappio ja siitä aiheutuva moraalikato, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jussi Lassila. Samaan aikaan huoli siviilien ja sotilaiden kuolemista kasvaa myös Venäjällä sodan jatkuessa.
Julkaistu: 21.5.2022

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa käydään ensimmäistä sotarikoksiin liittyvää oikeudenkäyntiä Venäjän 24.2. aloittaman hyökkäyssodan vielä jatkuessa. Syytteen mukaan 21-vuotias kersantti rikkoi sodan sääntöjä ampumalla kadulla 62-vuotiasta aseetonta miestä rynnäkkökiväärillä päähän sodan alkupäivinä 28.2. Tšupahivkan kylässä Ukrainan koillisosassa. Kersanttia syytetään murhasta ja hän voi saada elinkautisen vankeustuomion. Venäläissotilas on tunnustanut syyllisyytensä.

Ukrainassa tutkitaan yhteensä 11 000 epäiltyä venäläissotilaiden tekemää sotarikosta.

Miksi sotilaat syyllistyvät sodan sääntöjen rikkomiseen ja julmuuksiin siviilejä kohtaan?

– Suurimpana syynä on Venäjän armeijan rappio, joka johtaa moraalikatoon monilla tasoilla, sanoo vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.

Lassila ei usko, että sotarikoksia selittäisi ukrainalaisten demonisointi natsipropagandalla.

– Raakuuksia suorittaviin sotilaisiin se on voinut purra. Monet heistä ovat kouluttamattomia ja he voivat olla alttiita vääristyneelle ideologiselle kasvatukselle.

Ukrainan sodan ensimmäisessä sotarikosoikeudenkäynnissä syytetty Venäjän armeijan kersantti Vadim Shishimarin myönsi ampuneensa 62-vuotiaan aseettoman miehen Chupakhan kylässä. Maanantaina 23.5. hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.

Venäläisten huoli kertoo sodan epäonnistumisesta

Lassila arvioi, että todelliset syyt sotarikoksiin ovat Venäjän armeijan moraalikadon lisäksi sodankulussa tapahtuva koston kierre ja sodankäynnin raaistuminen sen myötä.

Ainakin 3 752 siviiliä on kuollut Ukrainassa sotatoimiin, tiedotti YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto (OHCHR) 18.5. mutta arvioi samalla, että todelliset luvut ovat huomattavasti korkeammat. Vahvistettuja tietoja ei vielä saada alueilta, joissa väkivaltaisuudet jatkuvat, kuten Mariupolista Donetskin alueella.

Venäjällä kansalaisten mielipiteet sotaa kohtaan saattavat hiljalleen olla kääntymässä. Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen 18.5. julkaiseman kyselyn mukaan ihmisten kuoleminen on kyselyyn vastanneiden suurin huolenaihe tämänhetkisissä tapahtumissa Ukrainassa. 47 prosenttia huolissaan olevista vastaajista kertoi huolenaiheenaan olevan erityisesti siviilien ja ”meidän sotilaiden” kuoleminen, tuhot, kärsimykset ja vangit. Lassila huomauttaa, että kysymys ei anna vastausta siihen, että nivoutuuko mainittu ihmisten kuoleminen Venäjän propagandan antamaan kuvaan vai todenmukaisempaan kuvaan eli hyökkääjän aiheuttamiin kärsimyksiin.

– Yhtä kaikki, tällaisen huolen ensisijaisuus kertoo siitä, että operaatio ei ole sujunut niin hyvin kuin alkuun moni kenties oletti.

Ammuttuja siviiliajoneuvoja.

Venäläiset pääsevät tiedon pariin sotasensuurista huolimatta

Vain kuusi prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että heitä huolettivat ”banderalaiset, natsit ja fasistit”.

Lassila huomauttaa, että Venäjällä ei ole tietomuuria, joka kokonaan estäisi riippumattoman tai totuudenmukaisen tiedon saannin

– Tietoa on Venäjällä saatavilla tietoa haluaville edelleen. Yksityisyyden suojaavien vpn-yhteyksien kautta tapahtuvaa tiedon saantia ei ole onnistuttu blokkaamaan. Saatavilla on edelleen hyvin kriittistä materiaalia. Vaikka käytännössä kaikki ennen sotaa olemassa ollut oppositiomedia on blokattu pääsee näiden medioiden sisältöön kiinni vpn-yhteyksien kautta. Minun selitykseni on se, että kysyntä vpn-yhteyksille ei ole vielä hallinnon näkökulmasta liian laajaa. Voi olla, että siinä on myös tiettyjä teknologisia vaikeuksia, sanoo Lassila.

– Tärkeä ero liittyy tiedon laadun määrään, eli siihen kuinka paljon propagandaa ja kuinka paljon riippumatonta tietoa on saatavilla. Sillä on ilman muuta vaikutusta.

Oppositiomedian sisältöä seuratakseen pitää nähdä vaivaa ja televisio on Venäjällä propagandamyllytyksen keskeinen kanava.

– Televisiosta tulee aamusta iltaan ajankohtaisohjelmia ja poliittisia keskusteluohjelmia, jotka ovat käytännössä sotaan liittyvää propagandaa. Oleellisempaa on sisällön jatkuva syöttäminen kuin se, että loppuun saakka mietittäisiin, että mikä sen laatu on.

Propagandan rinnalle on tullut mielivallalla ja rangaistuksilla pelottelu. Maaliskuun alussa astui Venäjällä voimaan sotasensuurilaki, jonka perusteella voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion

– Värittynyt, valtiovetoinen, valtion alaisuudessa oleva ja valtion kontrolloima tieto täyttää informaatiotilaa. Tässä on pitkälti propagandan purevuus ja teho Venäjällä. Kyselyissä on tullut esille, että Venäjällä hyvin monet kansalaiset eivät usko ja luota siihen mitä propaganda kertoo. Mutta samalla enemmistö ajattelee, ettei ole mitään syytä olla myöskään uskomatta, tai kansalaiset eivät usko myöskään kriittistä tietoa. Kyynistyminen ja epäily kaikkea mediasisältöä kohtaan on hyvin laajaa, Lassila sanoo.

– Toki on myös iäkkäitä, vähemmän koulutettuja neuvostoaikaan jääneitä kasvattamia venäläisiä, jotka kirkkain silmin uskovat kaiken mitä televisiossa kerrotaan. Mutta se on verrattain pieni ja vähenevä osa ja merkityksetön isossa kuvassa. Hiljainen enemmistö on valmis myötäilemään valtiojohdon näkemyksiä erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

Koira istuu ammutun isäntänsä ruumiin vierellä Butšassa 4. huhtikuuta.

Kansan mielipide sodasta voi muuttua

On vielä epäselvää missä tuomioistuimessa suurin osa Ukrainan tapahtumiin liittyvistä sotarikoksista käsitellään. Eri valtioissa, kuten nyt Ukrainassa nostettujen oikeusjuttujen lisäksi mahdollista on myös uuden erityistuomioistuimen perustaminen.

Jos sotarikosoikeudenkäyntejä aletaan käydä laajemmin, miten se vaikuttaisi yleiseen mielipiteeseen Venäjällä?

– Se riippuu siitä missä asemassa Venäjän hallinto tuolloin on ja mikä on kansalaisten suhtautuminen omaan hallintoon. Jos tässä tilanteessa, kun Venäjän hallinnolla on edelleen enemmistön tuki omalle operaatiolleen, vietäisiin sotarikosoikeudenkäyntejä voimakkaasti eteenpäin, voisi se kääntyä jopa propagandan voitoksi Venäjän hallinnolle.

Tilanne voi muuttua, jos Venäjän armeijan tappiot jatkuvat mittavina ja kansa lopulta myöntää ne, kun kuolleita ja haavoittuneita palaa rintamalta suurin joukoin ja talouskurimus alkaa toden teolla näkyä kansalaisten arjessa ja ruokapöydässä.

– Jos sota siirtyy asetelmaan, jossa se nähdään kansallisena katastrofina niin silloin on erittäin hyvät edellytykset siihen, että sotarikosselvittäminen menee hierarkiassa hyvin korkealle. Se tarkoittaa, että poliittisen johdon, myös Putinin, asema on uhattuna. Jos Putin yrittäisi siirtää vastuuta syyllisyydestä muille tuntuisi se aikamoiselta poliittiselta taituruudelta. Epäilen, että onko hänellä rahkeita siihen.

On toki mahdollista, että osa väestöstä pitää sotarikoksista syytettyjä kansallissankareina, kuten Jugoslavian hajoamissotien jälkeen kävi esimerkiksi Kroatiassa, Serbiassa ja Kosovossa.

– Venäjällä riittää fasismimyytin hellijöitä sekä antipatiaa ja vihaa Ukrainaa kohtaan. Tällainen ilmapiiri murenee, jos operaatio Ukrainassa menettää laajaa yleistä kansalaishyväksyntää, tai toisin sanoen kansalaisten välinpitämättömyys ei enää jaksa jatkua. Suurin osa tuesta operaatiolle on yleistä venäläistä välinpitämättömyyttä, jossa ei haluta ottaa kantaa mutta tuetaan sitä mitä Putin tekee, sanoo Jussi Lassila.

– Jos vaikutukset kansalaisten arkeen alkavat näkyä riittävän voimakkaasti niin ilmapiiri muuttuu. Silloin rivivenäläinen ei ole kiinnostunut, jos joku maanmies tuomitaan sotarikoksista.

1 kommentti