Kymmenet tuhannet suomalaiset jäävät ilman tukia, joihin heillä olisi oikeus – Tarkista, voisitko saada näitä Kelan etuuksia

Kymmenet tuhannet suomalaiset elävät ilman sosiaalietuuksia, joihin heillä olisi lainsäädännön mukaan oikeus. Ihmisiltä voi jäädä hakematta niin toimeentulotukea ja asumistukea, perhe-etuuksia, eläkettä kuin sairauspäivärahoja ja muita sairastamiseen liittyviä korvauksia.

Katso jutun lopusta, tunnetko tietyt Kelan etuudet ja olisitko ehkä oikeutettu niihin.

Tukien alikäytöstä ei ole tarkkoja tietoa, sillä asiaa on vaikea tutkia. Se kuitenkin tiedetään, että alikäyttöä on. Eniten tietoa on toimeentulotuesta. Viime vuonna sitä sai 387 000 ihmistä, mutta selvästi useampi olisi ollut siihen oikeutettu.

– Eri selvityksissä on arvioitu, että 20–50 prosenttia toimeentulotuesta jää hakematta, kertoo erityisasiantuntija Anna Järvinen Suomen sosiaali- ja terveys ry:stä Sostesta.

Soste edustaa suomalaisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä.

Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen arvioi alikäytön hieman tätä pienemmäksi.

– Esimerkiksi VATTin tutkija Tuuli Paukkeri selvitti väitöskirjassaan yleisen asumistuen ja toimeentulotuen alikäyttöä. Noin 10–30 prosenttia tukeen oikeutetuista ei hakenut sitä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että heillä oli usein lyhytaikainen tarve tuelle.

Jauhiainen uskoo, että alikäyttöä on vähän silloin, kun ihmisellä on pitkäaikainen ja toimeentulon kannalta välttämätön tarve tukeen.

Sosten Järvinen on eri mieltä.

– Tuki jää usein hakematta heikoimmassa ja haavoittuvammissa asemassa olevilta. Tiedetään, että yksi ryhmä ovat pienellä eläkkeellä sinnittelevät vanhukset, joilla on suuret lääkekulut, hän sanoo.

Syitä alikäyttöön on useita. Ensinnäkin sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen. Moni ei tiedä, mitä tukia on olemassa ja kenelle ne on tarkoitettu. Kela myöntää yli 40 eri etuutta.

Myös se, miten tukia haetaan, voi olla epäselvä. Ei riitä, että tietoa löytyy, jos osaa navigoida Kelan verkkosivuilla ja googlettaa oikeilla hakusanoilla.

– Kaikki eivät saa riittävästi apua hakemiseen. Tarvittaisiin enemmän myös henkilökohtaista neuvontaa, Anna Järvinen sanoo.

Toiseksi ihminen saattaa kokea, että etuuden hakeminen on syystä tai toisesta liian vaivalloista. Näin voi olla, jos ihmisellä on raskas elämäntilanne ja voimat lopussa, mutta myös muut syyt vaikuttavat.

– Jos esimerkiksi asumistuki olisi hyvin pieni, ihminen ei välttämättä viitsi nähdä vaivaa sen hakemisen eteen. Kaikki eivät myöskään halua selvitellä tilannettaan viranomaisen kanssa, Signe Jauhiainen kertoo.

Kolmanneksi hakeminen voi jäädä kesken. Ihminen saattaa hakea etuutta, mutta ei toimita kaikkia vaadittuja liitteitä. Esimerkiksi lääkärintodistuksen saaminen ei ole kaikille helppoa.

– Ei terveydenhuoltojärjestelmä ole sellainen, että saa aina heti ajan, kun sanotaan, että pitäisi hankkia tällainen todistus, Järvinen sanoo.

Neljänneksi tukien hakemiseen voi yhä liittyä stigmaa. Se voi tuntua häpeälliseltä tai leimaavalta.

Anna Järvinen kertoo, että kun hän on kollegoidensa kanssa kirjoittanut alikäytöstä, palautteessa on tullut esiin näkemys, ettei tukien hakeminen saa olla liian helppoa.

– Että meiltä loppuvat silloin rahat. Tämä on mielestäni kestämätön näkökulma. Budjetin riittäminen ei voi perustua siihen, että ihmiset eivät hae sosiaalietuuksia, joihin he olisivat lain mukaan oikeutettuja.

Hänen mukaansa alikäyttö ei ole pitkällä tähtäimellä kenenkään etu. Monelle tuki on tärkeä tulonlähde. Jos ihminen on heikossa asemassa, työelämän ulkopuolella tai sairas, jääminen ilman tarvittavia tukia voi pahentaa tilannetta. Rahapulasta voi seurata häätö tai pikavippikierre, mikä taas voi syrjäyttää ihmistä. Lääkkeiden ostamatta jättäminen saattaa pahentaa sairauksia ja lisätä tarvetta terveydenhuollon palveluille.

– Nämä ovat kierteitä, joiden seuraukset ovat paitsi raskaita ihmisille itselleen myös aiheuttavat myöhemmin menoja yhteiskunnalle. Kun ongelmat ehtivät kasaantua, korjaavat palvelut tulevat kalliimmiksi, Järvinen sanoo.

Sosiaalituilla on myös muita merkityksiä kuin toimia tulonlähteenä. Signe Jauhiainen nostaa esiin perhevapaauudistuksen. Sen tavoite on perhevapaiden tasaisempi jakautuminen. Siksi on tärkeää, että molemmat vanhemmat tietävät oikeutensa ja voivat käyttää vanhempainrahaa.

Mitä sosiaalitukien alikäytölle pitäisi tehdä? Soste toivoisi Suomeen veroehdotuksen kaltaista etuusehdotusta.

– Sen idea on, että kun ihminen ottaa yhteyttä Kelaan, selvitetään hänen elämäntilanteensa ja Kelan sekä muiden viranomaisten jo olemassa olevia tietoja hyödyntäen tehdään ehdotus hänelle kuuluvista etuuksista, Anna Järvinen sanoo.

Lisäksi hänen mielestään viranomaisten viestintää pitäisi kehittää niin, että tieto eri organisaatioiden tarjoamasta tuesta ja palveluista löytyisi ymmärrettävästi yhdestä paikasta, kuten Suomi.fi-palvelusta. Lisäksi tietoa tulisi viedä enemmän paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat, vaikkapa kirjastojen yhteyteen.

Tällä hetkellä selvittelyä siitä, kenellä on oikeus ja mihin etuuteen, ei pääasiassa tehdä. Signe Jauhiaisen mukaan yksi syy tähän on, ettei Kelalla ole tietoa kaikista ihmisen asioista, jotka vaikuttavat tukiin.

Poikkeus on eläkkeet. Jos Kela näkee rekistereistä, että tiettyyn ikään tulleen ihmisen työeläke on pieni, se lähettää kirjeen, jossa muistuttaa hakemaan eläkettä myös Kelasta. Kirje ei ole lupaus eläkkeestä, vaan ihmisen pitää itse hakea sitä, jolloin asia tarkistetaan.

Signe Jauhiaisen mukaan Kelan tavoite on kertoa ennakoivasti etuuksista niin verkossa, somessa kuin tapahtumissa.

– Pyrkimys on edelleen yksinkertaisempaan ja helpompaan asiointiin.