Sopulit voivat syödä tunturikankaan paljaaksi – Tästä syystä se on vain hyvä juttu
Puheenaiheet
Sopulit voivat syödä tunturikankaan paljaaksi – Tästä syystä se on vain hyvä juttu
Tunturisopuli on Pohjois-Lapin hauskanvärinen jyrsijä, joka auttaa kasveja ja maistuu pedoille. Se on tunturiympäristön avainlajeja
Julkaistu 27.10.2022
Apu

Oletko koskaan nähnyt tunturisopulia?

Jos et, yksi syy voi olla siinä, että myyränsukuinen tunturisopuli (Lemmus lemmus) asustelee Suomessa enimmäkseen pohjoisimmilla tunturiseuduilla. Toinen syy vähäisille havainnoille voi olla, että sopuleiden kanta vaihtelee valtavasti.

Moni silti tietää sopuleista ainakin sen, että niillä on tapana vaeltaa.

– Olin ensimmäistä kesää kenttätöissä Lapissa vuonna 1970, kun oli viimeisin todella suuri sopulivaellus. Silloin sopuleita oli Rovaniemellä kaupungin kaduilla, muistelee metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta.

Vuoden 1970 vaellus oli verraton

Sopulit viihtyvät erityisesti paksulumisilla lumenviipymäpaikoilla, joiden uumenissa tasaista lämpöä ja ravintoa on yli talven. Sopulien talvehtimiselle ja talvilisääntymiselle käy herkästi kalpaten, jos talven katkaisevat lämpökaudet tai lumipeitteen läpäisevät vesisateet. Silloin maata peittävä jäinen kerros estää ravinnonsaannin.

– Sopulien kanta vaihtelee voimakkaammin kuin muiden myyrien, ja huiput ovat harvinaisempia ja runsaampia, Henttonen sanoo.

Kun lisääntymisolosuhteet ovat usean peräkkäisen talven ajan kohdillaan, kanta kasvaa ja sopulit lähtevät vaeltamaan. Suurvaelluksia on historian saatossa nähty vain harvoin, useiden vuosikymmenien välein.

– Hyviä vuosia on ollut 2011 ja paikoin myös 2015, mutta ei mitään vuoden 1970 veroista, Henttonen muistelee.

Sopuli syö tunturikankaat monimuotoisiksi

Ilmaston lämpenemisellä ei vielä ole ollut yksiselitteistä vaikutusta sopulikantoihin, vaikka Kilpisjärveltä onkin havaintoja talvisen vesisateen vaikutuksista niihin. Jos sopulien talvilisääntymiselle sopimattomat olot Pohjois-Lapissa lisääntyvät, voivat ainakin suurimmat vaellukset käydä harvinaisemmiksi.

Sopulit syövät enimmäkseen sammalia, ja vaihtavat elinpaikkaansa vuodenajan mukaan hieman kuten porot. Ehkä siksi tunturisopulin saamenkielinen nimi merkitseekin ”peurahiirtä”.

Ja kun sopuleita on paljon, ne myös syövät paljon.

– Hyvinä vuosinaan sopulit voivat syödä tunturikankaita paljaaksi. Se voi kuitenkin lisätä kasvilajien monimuotoisuutta, kun herkemmät lajit saavat mahdollisuuden kasvaa dominantimpien väistyessä tieltä, Henttonen sanoo.

Petolinnut ja nisäkäspedot syövät mielellään sopuleita.

– Naali tuntuu pitävän sopuleista erityisen paljon. Ruotsissa ja Norjassa naalikantaa pystytään ylläpitämään talven yli ruokinnalla, mutta hyvin onnistunut pesiminen tuntuisi edellyttävän hyvää sopulivuotta, Henttonen sanoo.

Kommentoi »