Ahmed ja Ahmed kohtasivat Itäkeskuksessa – Kymmenen vuotta myöhemmin Somalimaahan nousi erikoinen talo

Tämä on Hargeisan Westend, Ahmed Ibrahim julistaa. Ibrahim ja hänen etunimikaimansa Ahmed Muhumed ovat paluumuuttajia. Molemmat ovat syntyneet 1980-luvulla Somalian pääkaupungissa Mogadishussa, mutta muuttaneet lapsina Suomeen. Ibrahimin perhe sotaa pakoon vuonna 1994, Muhumed 16-vuotiaana.

– Olin yhdeksän vanha ja oli marraskuu, talvinen päivä, Ibrahim muistelee.

Hargeisassa aurinko paistaa kuumana suurimman osan vuodesta. Kaupunki sijaitsee Somalian luoteisosassa ja on asukasmäärältään hieman Helsinkiä suurempi. Autot ajavat täällä tien oikealla puolella, mutta myös monen auton ratti on oikealla. Hargeisalaiset ohjaavat autojaan tällä asetelmalla tottuneesti kaupungin pölyisillä kaduilla, puikkelehtien eteenpäin milloin edellä ajavan vasemmalta puolelta, milloin oikealta.

Somalimaa on suunnistanut siirtomaa-ajan jälkeen erikoisessa geopoliittisessa tilanteessa. Vuonna 1960 sekä Iso-Britannialle kuulunut Somalimaa että Italian hallitsema Somalia tulivat itsenäisiksi ja yhdistyivät eurooppalaisten perustamista eri yhteiskuntajärjestelmistä huolimatta. Käytännössä molemmilla alueilla oli omat italialaisilta ja briteiltä perityt hallintojärjestelmät ja maiden taloudet olivat aivan eri tasoilla.

1990-luvun alussa Somaliassa syttyi sisällissota, joka sai alkunsa sotilasjohtajan Siad Barren vallasta syöksemisestä. Samaan aikaan pohjoinen Somalimaa irrottautui Somaliasta ja julistautui itsenäiseksi valtioksi. Somalimaa ei ole tähän päivään mennessä saanut tunnustusta yhdeltäkään toiselta maalta, mutta on pysynyt 90-luvusta lähtien melko vakaana ja rauhallisena. Alueella on oma valuutta, parlamentti sekä presidentti. Terrorijärjestö al-Shabaab, joka kylvää tuhoa Somaliassa, ei ole aktiivinen Somalimaan alueella.

Hargeisa onkin kaupunki, jossa monet suomensomalit käyvät. Ahmed Ibrahim ja Ahmed Muhumed kokivat siitä huolimatta jonkinlaisen kulttuurishokin muutettuaan vuonna 2022 pysyvästi Hargeisaan.

– Kun on suurimman ajan elämästään viettänyt Suomessa ja syönyt kaurapuuroa joka aamu ja yhtäkkiä tulee toiseen ympäristöön, niin se tuottaa pientä sokkia ja pientä epävarmuutta. Että olenko oikeassa paikassa ja teenkö oikeita juttuja, Ibrahim sanoo.

Helsingin Itäkeskuksessa tavanneet ystävykset olivat puhuneet yhteisestä paluumuutosta yli kymmenen vuotta. Somalimaassa houkuttivat kasvava rakennusala ja kehittyvän alueen tuomat mahdollisuudet. Molemmat heistä olivat kouluttautuneet Suomessa insinööreiksi – Muhumed on työskennellyt muun muassa Olkiluodossa ja Ibrahim sekä YIT:llä että Skanskalla. Vuonna 2021 kaksikko päätti lähteä Hargeisaan tekemään markkinatutkimusta mahdollisen yrityksen perustamista varten.

Paikan päällä he yllättyivät.

– Opimme, ettei ihmisiä täällä kiinnosta, vaikka sulla on paljon kokemusta rakennustekniikasta. Heitä kiinnostaa vain keitä sä tunnet, Muhumed kuvailee.

Suomessa Muhumed ja Ibrahim olivat tottuneet vastaamaan kysymyksiin koulutuksesta ja työkokemuksesta, mutta somalimaalaisia kiinnostivatkin eri seikat.

– Me ei voitukaan vain ottaa reppuja selkään ja tulla tänne ja sanoa, että hei me ollaan insinöörejä, me halutaan töitä. Meidän piti näyttää ihmisille mitä me osataan. Ihmiset ei ajattele, että olet tullut Euroopasta ja luottaa suhun, vaan on myös pientä ennakkoluuloa että keitä nämä kaverit ovat ja mitä ne tulee kertomaan meille, Ibrahim selittää.

Nyt Ahmedien kiinteistöalan yritys Scandinavian design and property on ollut pystyssä jo kaksi vuotta. Ibrahim ja Muhumed ostavat tontteja, suunnittelevat rakennuksia, rakennuttavat ne ja lopuksi myyvät valmiit talot. Valkoinen paritalo on ensimmäinen valmistunut koti ja kaksi muuta kohdetta rakennusvaiheessa. Yritys on tähän mennessä palkannut kaksi nuorta paikallista insinööriä. Suunnitelmana on laajentaa toimintaa myös esimerkiksi Keniaan.

Somalimaassa yrityksen kohderyhmäksi ovat valikoituneet varsinkin diasporasta tulleet ihmiset. Ibrahim ja Muhumed ovat huomanneet, että heidänlaisiaan on paljon. Yli 30 vuotta sitten sotaa paenneet ovat nyt asettuneet uusiin kotimaihinsa, heillä on työpaikat ja lapsia, jotka ovat kouluttautuneet. Jotkut unelmoivat eläkepäivistä auringossa, toiset haluavat Somalimaasta lomakodin. Toiset haluavat sijoittaa.

– Osa miettii, mitä voi antaa takaisin synnyinmaahan, tai äidin synnyinmaahan. Tämä on myös jälleenrakentamista, Ibrahim pohtii.

Ahmed Ibrahimin mielestä paikalliset ja diasporasta tulleet eivät puhu samaa kieltä, vaikka puhuvatkin somalia. Tähän markkinarakoon Ahmedit sopivat kuin nakutetut. He toimivat ikään kuin siltana paikallisten ja diasporasta tulleiden välillä.

Suomessa ja Isossa-Britanniassa opiskelleille insinööreille työskentely Somalimaassa vaati alussa totuttelemista ja vanhojen työtapojen muuttamista.

– Kaipaan Suomesta järjestelmällisyyttä. Varsinkin insinöörille on tärkeää, että asiat on tiptop. Pidetään aikataulusta ja sovitusta kiinni, Ibrahim pohtii.

Ahmed Muhumed taas toivoisi, että ihmiset olisivat muissa maissa yhtä suorasanaisia kuin Suomessa.

Ibrahim yhtyy analyysiin.

– Se suorasanaisuus. Jos Suomessa asiat ei järjesty niin sanotaan suoraan, mutta täällä ollaan vain että kyllä me saadaan jotain aikaiseksi.

Ahmedeilla on yksi jalka kummassakin maassa. Molempien perheet ovat Suomessa, mutta Ahmed Muhumedin poika asuu tällä hetkellä isänsä kanssa Hargeisassa.

– Nyt luodaan heille sitä pohjaa, mihin he voisivat tulla katsomaan meitä. Ollaan niin sanotusti pioneereja, Ibrahim sanoo.

Hargeisa on täynnä näyttäviä moskeijoita, joiden torneista raikuu rukouskutsuja useita kertoja päivässä. Ne tuovat puheeksi sittemmin kaatuneen suurmoskeijahankkeen Helsingissä, jossa Ahmed Ibrahim kertoo olleensa mukana konsulttina.

– Siitä tehtiin poliittinen asia.

Nyt Ahmedien yritys suunnittelee uutta moskeijaa – tällä kertaa naapurimaa Etiopian somalialueelle, Jijigan kaupunkiin. Tarkoituksena on edetä suunnitteluvaiheesta rakentamiseen viellä kevään aikana.

Ahmedien mielestä Hargeisassa on ollut helpompaa liittää arki uskontoon. Rukoukset rytmittävät päivää ja meditointi rukouksen muodossa kuuluu molempien rutiineihin.

– Suomessa pitää olla itse aktiivinen [että muistaa rukoilla]. Täällä se on selvää.

Vaikka molemmat ovat syntyneet satojen kilometrien päässä Mogadishussa, sopeutuminen Hargeisaan ei ole ollut vaikeaa. Ahmed Ibrahim kertoo olevansa hyvä aksenttien kanssa. Hän kykenee puhumaan niin, että ihmiset uskovat hänen olevan paljasjalkainen hargeisalainen. Kyky auttoi häntä myös Suomessa.

– Pari kertaa puhelun jälkeen työhaastatteluissa on yllätytty mun naamasta, kun tulen paikalle.

Syrjinnän tullessa puheeksi sekä Ibrahim että Muhumed muuttuvat varovaisiksi. He ovat reagoineet Suomessa käytävään keskusteluun, mutta painottavat, että heidän kokemuksensa ovat laajalti positiivisia ja että kiitollisuus on päällimmäinen Suomeen liittyvä tunne. Ibrahim on sitä mieltä, että mitä enemmän syrjintää etsii, sitä enemmän sitä näkee.

– Pitää pystyä katsomaan asioita positiivisesti, yksi esimerkki on me kaksi. Me ollaan kouluttauduttu, tehty Suomessa töitä ja kumpikaan ei ole kokenut syrjintää. Päinvastoin, meille on annettu mahdollisuus, mistä me ollaan tosi kiitollisia.

– Olen saanut Suomesta paljon mahdollisuuksia, mitä en ole saanut synnyinmaastani, Muhumed lisää. Suurin oivallus tuli, kun hän opiskeli Britanniassa maisterintutkintoa. Opiskelu tuli kalliiksi, kun Suomessa kaikki oli ollut ilmaista.

– Silloin ymmärsin, mitä Suomi on antanut minulle.

Suoruuden ja järjestelmällisyyden lisäksi Ahmedit ikävöivät Suomesta niitä tavallisia: saunaa ja ruisleipää. Hargeisasta löytyy kuitenkin kasvava Suomi-yhteisö. Suunnitteilla on jonkinlainen kerho, jossa Suomessa kasvaneet voisivat tavata toisiaan.

– Voisi juoda suomikahvit yhdessä. Se luo yhteisöllisyyttä, meissä on jotain samaa, Ibrahim sanoo.

Ahmedit tietävät, että monessa suomalaisessa Somaliaan muuttaminen herättää ihmetystä. Monet eivät ole tietoisia maan tämänhetkisestä poliittisesta tilanteesta, eivätkä Somalimaan olosuhteista. Vaikka olisikin muuttanut maasta pakolaisena pois, siteet synnyinmaahan eivät katoa. Ibrahimin mukaan monelta suomensomalilta odotetaan yhteisössä, että hän tekee jotain myös synnyinmaan puolesta.

– Täällä on mahdollisuus sille, joka kokee haluavansa antaa takaisin. On mahdollisuus liiketoiminnan kehitykselle, kaikilla saroilla.

Ahmed Muhumed toivoo, että suomalaiset ymmärtäisivät Somalimaan olevan turvallinen alue. Monet ovat hänestä takertuneet vanhaan kuvaan Afrikasta.

– Somaliassa on esimerkiksi Afrikan pisin rannikko. Täällä on paljon mahdollisuuksia tulevaisuudelle.

Suomalaiset eivät Ibrahimin mukaan ole yhtä avoimia ottamaan riskejä kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Hän toivoisikin, että useampi suomalainen yritys uskaltaisi sijoittaa Somaliaan.

– Varsinkin, kun löytyy ihmisiä, jotka pystyvät toimimaan siltoina. Jos henkilökohtaisesti pelkää tulla tänne, voi hyödyntää diaspora-somalialaisia, jotka tuntevat tätä maata, kulttuuria ja historiaa. Nyt ensimmäiset, jotka tulevat tänne, myös hyötyvät.

Ibrahim ja Muhumed kokevat Somalimaan todella rauhalliseksi paikaksi, jossa asiat ovat järjestyksessä. Kumpikaan ei ole kokenut turvattomia tilanteita – päinvastoin, ihmiset ovat saaneet heidät tuntemaan olonsa tervetulleiksi. Moni onkin kiinnostunut Suomesta ja mahdollisuuksista muuttaa pohjoiseen. Ibrahimin mukaan varsinkin nuoret somalimaalaiset haaveilevat Suomeen muutosta töiden perässä. Hän ja Muhumed osaavat kuitenkin kertoa heille, ettei ruoho ole toisella puolella aina vihreämpää.

– Ihmisillä on hyvä kuva korkeasta koulutuksesta ja valtiollisesta järjestelmästä. Kerromme heille, ettei kannata lähteä laittomasti – matka saattaa olla vaarallinen ja moni on menehtynyt. Kerromme myös, ettei oleskelulupaa välttämättä saa, jos pääsee perille Suomeen.

Rooli kahden kulttuurin tulkkeina vaikuttaa sujuvan Ahmedeilta melko luonnollisesti. He vaihtavat sujuvasti kieltä suomen ja somalin välillä, vaikka vuodet Hargeisassa ovatkin ruostuttaneet suomen kielen taitoa hieman.

– Me koetaan kuitenkin, että Suomi on myös meidän maa ja nähdään, että Suomi myös tarvitsee meitä tavalla tai toisella. Sitten on tämä meidän synnyinmaa, joka on ollut monet vuodet vaikeuksissa ja jolla on mahdollisuus nousta taas pinnalle. Ajatellaan siitä näkökulmasta, että miten me voitais yhdistää molemmat maat ja miten molemmat maat pystyisivät hyötymään toisiaan, Ahmed Ibrahim kiteyttää.

Itselleen Ahmedit eivät vielä ole rakentaneet taloja Hargeisaan. Muuton jälkeen kiirettä on pitänyt yrityksen pyörittämisessä.

– Sanomme aina, että ehdimme rakentaa vain muille.