Sodankylä vetää väkeä ja rahaa niin hurjasti, että työvoimasta ja asunnoista on jo pulaa – mitä on tekeillä?
Sodankylä ei ole ihmisten ajatuksissa se seksikkäin paikka Lapissa, mutta silti se porskuttaa huomattavasti pontevammin kuin naapurinsa.
Pertti Lamberg pysäyttää auton keskelle lappilaista mäntymetsää lähellä Viiankiaavan suoaluetta. Mukana seurueessa on lontoolainen kuvausryhmä, joka on saapunut Sodankylään kuvaamaan esittelyvideota Sakatin kaivoshankkeesta.
Lamberg osoittaa sormellaan maata jalkojensa juuressa.
– Seisomme suoraan sen päällä. Esiintymä on suunnilleen kilometrin syvyydessä, ja leveyttä sillä on noin 500 metriä, hän näyttää.
Sakatin kaivoshanke on tuorein esimerkki Sodankylän maaperässä muhivista metalliesiintymistä, jotka hakevat vertaistaan koko maailmassa.
Toimitusjohtaja Lambergin edustama AA Sakatti Mining Oy eli Anglo Americanin suomalainen tytäryhtiö aikoo käynnistää Sakatin kaivostoiminnan noin 20 minuutin ajomatkan päässä Sodankylän keskustasta. Varsinainen esiintymä on luonnonsuojelualueella, minkä takia maanpäälliset prosessointilaitokset on tarkoitus rakentaa viiden kilometrin pituisen vinotunnelin päähän suojelualueen ulkopuolelle.
– Kyseessä on yksi parhaista nikkeli-kuparilöydöistä, joita maailmalla on tehty 20 vuoteen. Metallipitoisuus on poikkeuksellisen korkea, sillä malmin keskeisissä osissa on kolme prosenttia kuparia ja yli kaksi prosenttia nikkeliä. Kevitsan kaivokseen verrattuna pitoisuudet ovat yli viisinkertaisia, Lamberg kertoo.
Kaivoksiin kohdistuu kovia odotuksia
Sodankylä on kuuma puheenaihe kaivosteollisuudessa, sillä alueella ovat parhaillaan käynnissä myös Ikkarin kultaesiintymän tutkimukset.
Entuudestaan paikkakunnalla toimii ruotsalaisen Bolidenin omistuksessa oleva Kevitsan kupari- ja nikkelikaivos, Sodankylän suurin työnantaja.
Ikkarin ja Sakatin kaivoksista odotetaan lisää virtaa Sodankylän taloudelle: Pelkästään Sakatin hankkeen arvioidaan luovan suoraan noin 350 pysyvää työpaikkaa. Nyt kaivosprojekti on edennyt ympäristövaikutusten arviointiin, ja varsinainen kaivostoiminta voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2030.
– Sakatin kaivoksella on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet toimia kannattavana. Siitä saatavia strategisia metalleja tarvitaan sähköiseen siirtymään, Lamberg kertoo ja viittaa etenkin sähköautojen akustojen valmistuksessa tarvittaviin nikkeliin ja kupariin. Yhden sähköauton akustossa on yli sata kiloa nikkeliä ja kuparia.
Sodankylä sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeellä. Vastaavasta geologisesta vyöhykkeestä on löydetty laajoja nikkeli- ja kultaesiintymiä Kanadassa ja Australiassa.
Lambergin mukaan Lapin malmipotentiaali on vasta löytymässä: Keski-Lapissa malmin etsintään investoidaan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
– Täällä on ehdottomasti potentiaalia löytää lisää arvokkaita metalleja. Tehokkainta etsintä on ollut pintakerroksissa, ja sielläkin tutkimusaste on ollut verrattain alhainen. Syvemmältä ei ole vielä juuri ehditty tutkia.
Taloudessa puhaltaa myötätuuli
Sodankylän kunnanjohtaja pinkaisee kuntoportaat ylös keskellä työpäivää. Energiaa riittää myös työssä. Jari Rantapelkonen ei peittele ylpeyttään puhuessaan kotikuntansa tilanteesta. Sodankylän työttömyysprosentti on ollut vuodesta toiseen Lapin alueen pienimpiä. Tällä hetkellä työttömiä on 5,7 prosenttia kunnan asukkaista.
Taloudessa puhaltaa vahva myötätuuli, ja se on muidenkin kuin kaivosteollisuuden ansiota.
– Yrityksiä on tullut lisää viiden viime vuoden aikana, ja se näkyy työpaikkojen määrässä. Kaivosteollisuus työllistää eniten, mutta meillä on myös matkailua, jääkäriprikaati, Ilmatieteen laitos, geofysiikan observatorio ja poroelinkeino, vuoden 2022 kesällä kunnanjohtajaksi valittu Rantapelkonen listaa.
Hyvä työllisyystilanne on kunnalle yllättäen myös ongelma, sillä yritysten on vaikea löytää tarvittavaa määrää työntekijöitä. Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä toista sataa. Samaan aikaan paikkakunnalla podetaan pahaa asuntopulaa, minkä vuoksi kunta on päättänyt rakentaa 50–60 uutta vuokra-asuntoa.
Vuosi sitten Sodankylään valmistui 650 oppilaalle tarkoitettu koulu. Kaikki oppilaspaikat täyttyivät.
– Emme kuvitelleet, että oppilaita tulee niin paljon, Rantapelkonen myöntää.
Kunnanjohtaja kävi myyntimatkalla Etelä-Afrikassa
Kunnanjohtajan rohkeat otteet ovat saaneet kiitosta paikallisilta matkailuyrittäjiltä ja toisaalta herättäneet ristiriitaista keskustelua kunnallispolitiikassa.
Syyskuussa Rantapelkonen teki yrittäjädelegaation kanssa markkinointimatkan Etelä-Afrikkaan. Moni kuntalainen ihmetteli, miksi lappilainen kunnanjohtaja matkustaa toiselle puolelle maailmaa. Kritiikki on sittemmin vaimentunut, sillä Etelä-Afrikasta odotetaan lähitulevaisuudessa uusia turistiryhmiä Sodankylän alueelle.
Kunnan pohjoisrajalla sijaitsevan Tankavaaran Kultakylän Marko Touru on yksi tyytyväisistä matkailuyrittäjistä: Tankavaaran majoitukset on varattu täyteen vuoden 2025 maaliskuun loppuun. Parhaillaan käynnissä on investointi, jonka tarkoituksena on nostaa Tankavaaraan revontulituristeille suunniteltuja lasi-igluja. Vuonna 2019 ovensa avasi uusi hotelli.
Touru on ollut innokas kullanhuuhtoja. Hän kävi aikanaan Tankavaarassa useina kesinä ja tuli paikallisille niin tutuksi, että vuonna 2013 talousvaikeuksissa olleen yrityksen pesänhoitaja otti häneen yhteyttä ja kysyi, olisiko Touru kiinnostunut jatkamaan liiketoimintaa Tankavaarassa. Tuolloin Virossa omaa yritystään pyörittänyt mies ei ensin lämmennyt, mutta teki lopulta veljensä kanssa tarjouksen Tankavaaran kultakylästä. Se meni läpi.
– Olemme jatkaneet brändäystä. Maailmassa on kaksi Tankavaaran kaltaista kultamatkailukohdetta, joissa voi päästä kokemaan kullanhuuhdontaa aidoilla valtauksilla. Lähimpänä tätä on Dawson City Kanadassa, Touru sanoo.
Myös Touru tarvitsee kipeästi työvoimaa. Sesonkiaikoina suomalaisia työntekijöitä ei riitä, sillä etenkin nuoret suuntaavat mieluummin Levin ja Ylläksen kaltaisiin isoihin hiihtokeskuksiin.
– Olemme onnistuneet rekrytoimaan henkilökuntaa EU-alueelta. Hieman varttuneemmat ihmiset haluavat tulla Sodankylään, Touru kertoo.
Lapissa asuminen muuttaa ihmistä
Auringonsäteet heijastuvat hiljaa virtaavan Kitisen pinnasta. Suomen neljänneksi suurin, 235 kilometriä pitkä joki näkyy Sodankylän kirkonkylässä asuvan Emma Penttisen ikkunasta.
Maisemat ovat tyystin erilaisia kuin siellä, mistä Penttinen tänne muutti neljä vuotta sitten, Helsingin Länsi-Pasilasta.
– Ex-puolisoni on kotoisin Sodankylästä, ja hänellä oli kova halu muuttaa tänne takaisin. Siitä se lähti, Penttinen kertoo.
Penttisen tie Sodankylään ei ole se tyypillisin. Hän loi toistakymmentä vuotta uraa Lontoossa, ensin isossa arkkitehtitoimistossa ja myöhemmin omassa yrityksessään, joka keskittyi luksusasuntojen saneerauksiin. Kun isä menehtyi yllättäen, Penttinen päätti myydä osakkuutensa ja palata Suomeen.
– Minulla on ulkosuomalainen identiteetti, ja olen aina viihtynyt erittäin hyvin miljoonakaupungeissa. Sodankylään muuton jälkeen kyllä mietin, mihin olen lähtenyt. Visuaalisena ihmisenä kauhistuin, kun näin kadulla Seppälän vanhan kyltin.
Äitiysvapaan jälkeen Penttinen päätti irtisanoutua ja työllistää itsensä yrittäjänä. Yritystoiminta sai hyvän alun sen jälkeen, kun hän tutustui tuttaviensa kautta muutamaan matkailualan yrittäjään Pyhä-Luoston alueella. Nyt naisen perustama yritys Luosto Creative tarjoaa yrityksille tilasuunnittelupalveluita ja yhdistää työssään kuvataiteita ja sisustusarkkitehtuuria.
Penttisen ystävät ovat suhtautuneet muuttoon kaksijakoisesti.
– Ihmiset mieltävät Sodankylän teolliseksi ja konservatiiviseksi. Tämä ei ole ihmisten ajatuksissa se seksikkäin paikka Lapissa.
Muuton jälkeen Penttinen tunsi itsensä hetkittäin yksinäiseksi, mutta huomasi pian tulevansa hyvin juttuun paikallisten ihmisten kanssa. Nyt hän on onnistunut luomaan itselleen laajan sosiaalisen verkoston.
– Vaikka en erityisemmin nauti paikallisesta miljööstä, minulla on täällä hyvä sosiaalinen boogie. Uskon siihen, että ihmiset ja mielekäs tekeminen saavat ihmisen viihtymään.
Talven totaalinen pimeys ei ole ollut Penttiselle yhtä stressaavaa kuin kesän jatkuva valoisuus. Hän ei ollut tottunut siihen, että nukkuminen kesällä edellyttää pimennysverhoja. Sää on aiheuttanut päänvaivaa myös talvella, kun juoksulenkit muuttuvat lumihangissa rämpimiseksi.
– Lapissa asuminen on muuttanut suhtautumistani asioihin. Täällä olen saanut näkemyksellisyyttä, jota en olisi ikinä saanut Helsingissä. Luovuuteni kukkii. Tykkään olla iso kala pienessä lammikossa, vaikka asia on ollut pitkään päinvastoin.
Nato-jäsenyys vahvistaa Sodankylän merkitystä
Sodankylän kahvipöydissä yksi sana toistuu tavallista useammin. Nato on kielen päällä etenkin siksi, että Sodankylä on yksi mahdollinen sijainti tulevalle Nato-tukikohdalle.
Yle kertoi syyskuussa, että Naton FLF-joukkojen (eteen työnnetyt maajoukot) esikunta olisi tulossa Rovaniemelle tai Sodankylään. Jääkäriprikaati toimii näissä kaupungeissa.
Prikaatin apulaiskomentajana vuoden 2023 elokuusta lähtien toimineen eversti Ari Muren mukaan tunnelma on odottava. Mure on juuri palannut Yhdysvalloista.
– Täällä Lapissa ihmiset ovat realisteja, eivät etukäteen kauheasti hötkyile ennen kuin tietävät, mitä oikeasti tapahtuu. Moni luottaa siihen, että jotakin tapahtuu.
Mure uskoo, että mahdollinen Nato-esikunta joukkoineen on monen paikallisen asukkaan mielestä myönteinen asia. Odotettavissa on säpinää paikalliseen elinkeinoelämään.
Paikkakunnalla toivotaan, että kansainvälinen sotilastoiminta toisi mukanaan investointeja tieverkostoon ja rautateihin sekä parantaisi palveluita.
”Kukaan ei enää ajattele, että prikaati lakkautettaisiin tässä maailmantilanteessa.”
Nato-jäsenyys on vakiinnuttanut vuonna 1964 perustetun Sodankylän varuskunnan asemaa. Se oli vielä 1990- luvun lopun ja 2000-luvun alun ajan hutera. Pohjanmaan Tykistörykmentti lakkautettiin alueella vuonna 1998, ja sen jälkeen Jääkäriprikaatin tulevaisuudesta on väännetty kättä useaan otteeseen.
– Tällä hetkellä lakkautuspelkoa ei ole. Prikaati elää uutta kukoistusta, kukaan ei enää ajattele, että prikaati lakkautettaisiin tässä maailmantilanteessa. Varuskunta perustettiin, kun täällä pohjoisessa nähtiin sotilaallinen tyhjiö idän ja lännen välissä. Sitten sodan mahdollisuus Euroopassa unohdettiin tai siihen ei uskottu, kunnes vihreät miehet ilmestyivät Krimille. Venäjä sai omalla toiminnallaan ihmiset muistamaan, että sota on edelleen ajankohtainen, Mure sanoo.
Lapissa syntynyt apulaiskomentaja näkee Sodankylän vetovoiman kasvun henkilökunnan rekrytoinneissa. Jääkäriprikaatiin on entistä enemmän halukkaita.
– Täällä saa kansainvälisemmän kokemuksen kuin monessa muussa paikassa. Juuri on käynnistymässä Suomen tähän asti kansainvälisin tykistön ampumaharjoitus Lightning Strike 24, Naton kaikkien aikojen suurin tykistöharjoitus Euroopassa. Jääkäriprikaatilla on siinä merkittävä panos.
