Salpautuuko henkesi parfyymipilvessä? – Siedätys voi auttaa tuoksuyliherkkyyteen – Viisi vinkkiä
Lievä herkkyys erilaisille hajuille tai tuoksuille on tavallista. Tuoksuyliherkkyydestä puhutaan yleensä silloin, kun oireet haittaavat merkittävästi elämää. Näistä keinoista voi olla tuoksuherkälle apua.
1. Tiedosta, mistä on kyse
Tuoksuyliherkkyys tarkoittaa elimistön poikkeavaa tapaa reagoida ympäristön tuoksuihin ja hajuihin. Taustalla on luultavasti keskushermoston herkistyminen vaarattomalle, mutta jostain syystä vaaralliseksi koetulle ympäristötekijälle. Osa tuoksuherkistä reagoi herkästi myös moniin muihin asioihin, kuten homeeseen ja kemikaaleihin.
Tuoksuyliherkkyys voi ilmetä hyvin erilaisina oireina, esimerkiksi huonona olona, silmien tai nenän vuotamisena, äänen katoamisena, hengenahdistuksena tai päänsärkynä. Tavallisimpia oireiden aiheuttajia ovat haju- ja partavedet, tuore painomuste sekä tupakansavu. Joillakin oireita saattavat aiheuttaa myös esimerkiksi pesu- ja siivousaineiden hajusteet, kukat sekä jopa jonkin tietyn ruoan haju. Oireilu voi alkaa hyvin pienistä tuoksumääristä, joita muut eivät haista lainkaan. Oirehdinta voi olla ajoittain voimakkaampaa ja välillä vähäisempää.
Hajusteallergia on eri asia kuin tuoksuyliherkkyys. Allergiassa hajustetut tuotteet aiheuttavat ihokosketuksessa ihottumaa. Hajusteallergia voidaan todeta allergiatesteillä, mutta tuoksuyliherkkyys on yksilöllinen kokemus, eikä sille ole tautiluokitusta. Oireet ovat silti todellisia ja saattavat rajoittaa voimakkaasti elämää. Siksi niihin ei tulisi suhtautua vähätellen.
2. Kokeile allergisen nuhan hoitotuotteita
Noin 10–30 prosenttia ihmisistä kertoo, että he kokevat voimakkaat haju- ja partavedet sekä tupakansavun epämiellyttäviksi tuoksuiksi. Niistä ei kuitenkaan koidu suurta haittaa. Hankalasti oireilevia on vain yksi prosentti väestöstä. Tuoksuyliherkkyyttä esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Nuorilla tuoksut eivät tavallisesti aiheuta oireita, vaan herkistyminen niille alkaa yleensä vasta aikuisena.
Osa saa oireiluunsa apua allergisen nuhan hoitotuotteista. Antihistamiinia ja kortisonipohjaisia nenäsuihkeita kannattaa kokeilla. Myös mahdollisen allergian hyvä hoito on tärkeää, sillä katu- ja siitepöly ärsyttää limakalvoja, jolloin tuoksutkin voivat aiheuttaa enemmän oireita.
Väkijoukoissa voit käyttää halutessasi maskia. Vain koko kasvot peittävä raitisilmamaski estää tuoksut täysin, mutta tavallinen FFP-tason hengityssuojainkin saattaa laimentaa niitä.
3. Siedätä oireiden sallimissa rajoissa
On luonnollista välttää epämiellyttäviä hajuja, jotka aiheuttavat epämukavia tuntemuksia. Välttäminen ei kuitenkaan ole paras keino ”hoitaa” tuoksuyliherkkyyttä. Päinvastoin se voi vahvistaa altisteen vaaramerkitystä ja siten voimistaa oireilua. On myös mahdollista, että jatkossa yhä miedompi tuoksumäärä aiheuttaa oireita.
Siksi olisi suositeltavampaa altistaa itseään tuoksuille oireiden sallimissa rajoissa. Usein välttämiskäyttäytymistä vähentää pelkästään sen ymmärtäminen, että oireet eivät ole vaarallisia epämiellyttävyydestään huolimatta. Tavoitteeksi kannattaa ottaa, ettei oireilu rajoita elämää liiaksi.
4. Kerro lähipiirille
Kerro tuoksuherkkyydestäsi sukulaisille, ystäville ja työkavereille. Näin he voivat huomioida sen esimerkiksi sukujuhlien, illanviettojen tai muiden kokoontumisten järjestelyissä erikoisruokavalioiden tapaan.
Toki jokaisen olisi syytä ottaa tuoksuherkät huomioon ja välttää voimakkaiden tuoksujen käyttämistä julkisissa tiloissa sekä liikennevälineissä. Työpaikat ja tapahtumat voidaan pitää tuoksuttomina. Tässäkin asiassa voi kantaa kortensa kekoon.
5. Hae apua terveydenhuollosta
Jos oireet haittaavat arkea ja työntekoa, on hyvä hakea ammattiapua. Joskus oireilu voi liittyä johonkin sairauteen, kuten astmaan, migreeniin tai jopa paniikkihäiriöön. Kun ne saadaan hoidettua hyvään tasapainoon, oireet voivat vähentyä.
Lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa voidaan myös pohtia erilaisia ratkaisuja, jotta arki ei rajoittuisi tuoksuherkkyyden vuoksi. On tärkeää oppia ymmärtämään ja tulkitsemaan omia oireitaan. Jotkut hyötyvät toiminnallisesta kuntoutuksesta, jossa elimistölle opetetaan pikkuhiljaa, etteivät tuoksut ole vaarallisia uhkia, olivatpa ne miten epämiellyttäviä hyvänsä. Usein oireiden kanssa myös oppii ajan myötä pärjäämään, jolloin ne eivät enää haittaa yhtä paljon.
Asiantuntija: Allergia-asiantuntija Katariina Ijäs, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto.
