”Vanhojen ukkojen pelistä” tuli yllättävä hitti, jota pojat pelaavat koulun välitunnillakin – ”Siitä saa dopamiinia”, perustelee 14-vuotias Eino

Kirjastosalin reunustalle on viskattu skuuttilautoja, reppuja ja pyöräilykypäriä. Joukko huppareihin pukeutuneita koulupoikia on kumartunut tuttuun kyyryyn asentoon keskittyäkseen pelaamiseen.

Näky Lappeenrannan kaupunginkirjastossa näyttää tavalliselta – paitsi että tällä kertaa käsissä ei ole kännyköitä. Kaakkoissuomalaiset koulupojat pelaavat shakkia.

Koronavuonna 2020 Aaro Kuivalainen, 14, näki Youtubessa mielenkiintoisen shakkivideon.

– Se näytti kiinnostavalta, joten aloitin pelaamaan netissä. Nyt olen käynyt pari kertaa paikallisessa shakkikerhossa, Kuivalainen kertoo.

Koulukaveri, niin ikään 14-vuotias Eino Helve törmäsi shakkiin viime jouluna. Ehkä videossa, joka pyöri Youtubessa tai livestriimauspalvelussa Twitchissä. Joka tapauksessa Helve innostui ja pelaa hänkin nyt shakkia sekä netissä että livenä.

Lappeenrannan Olli-saliin ja shakkia pelaaviin suomalaisnuoriin tiivistyy maailmanlaajuinen ilmiö. Vanha, strateginen lautapeli kasvatti suosiotaan jo pandemian alettua, mutta tänä vuonna suosio on räjähtänyt uudelle tasolle.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen peliuutisiin keskittyvä sivusto Polygon uutisoi huhtikuussa shakin pelaamisen lisääntyneen erityisesti tänä vuonna amerikkalaisissa ala- ja yläkouluissa. Maailman suosituimman shakkisivuston Chess.comin käyttäjämäärät ovat kasvaneet lyhyessä ajassa niin paljon, ettei serveri ole kestänyt. Huhtikuussa 2023 sillä uutisoitiin olevan 12 miljoonaa päivittäistä käyttäjää, mikä on pari miljoonaa enemmän kuin tammikuussa ja yli 10 miljoonaa enemmän kuin ennen pandemiaa.

Myös Suomessa on huomattu, että shakki on nyt trendikästä. Esimerkiksi Kuivalaisen ja Helveen koululla useat oppilaat pelaavat shakkia koulun käytävillä päivittäin. Tänä vuonna Kesämäen koululle virallistettiin shakkivälitunti, jolloin oppilaat voivat pelata toisiaan ja opettajia vastaan.

– Nuorille koulupappojen voittaminen on parasta, mitä voi olla, nauraa Kesämäen koulun nuorisotyöntekjä Juha-Pekka Ruokonen.

Ilmiön vahvistaa myös seitsenkertainen Suomen mestari, kansainvälinen mestari -arvon saavuttanut shakkikirjailija ja -yrittäjä Mika Karttunen.

– Kerhoihin on ollut niin paljon tulijoita, että on jopa jouduttu sanomaan, ettei mukaan enää mahdu. Tällaista ei ole aiemmin ollut, tamperelainen Karttunen kertoo.

Lappeenrannan Shakkikerhossa puheenjohtaja Pekka Sopaselle käy ilmoittautumassa paljon erityisesti 11–12-vuotiaita poikia.

– Tämän ikäisiä on tullut nyt toimintaan mukaan paljon, hän kommentoi ja kirjoittaa taas uuden esiteinin nimen ylös.

Shakin suosion kasvussa on kyse monesta asiasta. Yksi tekijä on Netflixin vuonna 2020 julkaistu, shakkipelaajasta kertova tv-sarja The Queen´s Gambit eli Musta kuningatar. Se lisäsi kiinnostusta shakkia kohtaan samaan aikaan, kun ihmiset joutuivat pandemian takia pysymään kodeissaan.

– Korona pakotti ihmiset etsimään harrastuksia, joita pystyy tekemään silloinkin, kun lähikohtaamiset ovat kiellettyjä. Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät muuten sattuisi shakin pariin, löysivät pelin, Karttunen analysoi.

Aaro Kuivalainen (vas.), Eino Helve ja Ilmari Taipale pelaavat shakkia sekä kasvokkain että verkossa. Lappeenrantalainen Kesämäen koulu on aloittanut shakkivälitunnit, joiden aikana oppilaat voivat pelata shakkia toisiaan tai opettajia vastaan.

Suosion kasvaessa shakki alkoi näkyä somessa. Nykyajan viidakkorumpu teki työtään. Innostumista edisti se, että moni on tutustunut shakkiin lautapelinä edes jotenkin jo lapsena.

Suosioon on vaikuttanut myös shakin muuttuminen. Kyse on alkujaan sotapelistä, jonka juuret ulottuvat 1500 vuoden päähän. 1400-luvulta asti sitä on pelattu nykytavalla. Pelillä on yhä vahva asema esimerkiksi entisissä Neuvostoliiton maissa, mutta Suomessa se on todennäköisesti kärsinyt vanhentuneista mielikuvista.

– Jos meidän aikanamme oli shakkikerho, se oli jossain kirjaston alakerrassa, eikä siellä käynyt kuin pari vanhaa ukkoa, Ruokonen virnistää.

Todennäköisesti peli silloin myös kesti kauan. Pisimmillään yksi kirjeshakkipeli vei vuosia. Näin kävi Sopaselle, joka pelasi 1980-luvulla yhtä ja samaa peliä kuubalaisen vastustajansa kanssa postikortein viisi vuotta.

Tällaiseen ei nykynuoren kärsivällisyys tietysti riittäisi. Onneksi on internet. Nyt peliä voi pelata helposti tietokoneella tai kännykällä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Usein pelille määritellään lyhyt, jopa vain minuutin kesto.

Shakissa teknologian kehittyminen on mahdollistanut myös sen, että omasta pelaamisesta saa tietokoneelta välittömästi palautetta ja maailman huippupelaajien pelejä on kiinnostavaa seurata.

– Suurin osa tuttavistani tiesi keväällä, että menossa ovat shakin MM-kisat. Vielä muutama vuosi sitten näin ei olisi ollut, 15-vuotias lappeenrantalainen Ilmari Taipale kertoo.

Shakin suosioon vaikuttaa todennäköisesti myös sen monipuolisuus. Toisin kuin muut nettipelit, shakki on myös livepeli ja Suomen Olympiakomitean alainen urheilulaji. Lappeenrantalaiset teinipojat voisivat pelata vain netissä, mutta silti he ovat alkaneet käydä myös shakkikerhossa.

Uuden oppiminen ja elävät ihmiset vetoavat nykynuoriinkin.

– Viime kerralla kerhossa opetettiin esimerkiksi, miten asetella torni loppupelissä. Kuivalainen kertoo.

– Oikeaa vastustajaa voi tulkita ja hänen kanssaan voi analysoida peliä sen jälkeen. Livekohtaamisessa tulee myös paineita. Nettipelissä on helpompi vain luovuttaa ja siirtyä seuraavaan peliin, perustelee puolestaan Taipale.

Tyhjentävimmän vastauksen shakin suosioon taitaa antaa Helve.

– Shakkia pelataan samasta syystä kuin muitakin pelejä. Siitä saa dopamiinia!

Nykynuorten jatkuvasta nopean tyydytyksen hakemisesta on oltu huolissaan. Nyt aikuiset vaikuttavatkin tyytyväisiltä siihen, että kerrankin nuorten keskuudessa leviää harrastus, joka tekee keskittymiskyvylle hyvää.

– Jos pitää vempaimilla pelata, niin mieluummin shakkia kuin tappopeliä, sanoo Ruokonen.

Keskittymiskyvyn lisäksi shakin katsotaan parantavan kärsivällisyyttä, loogista ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Merkityksetöntä ei ole sekään, että shakkietiketti vaalii hyviä käytöstapoja ja sosiaalisia taitoja. Shakkikerhossa nuoret pojat kättelevät toisiaan pelin jälkeen ja uskaltautuvat kysymään kaiken ikäisiltä, että pelataanko. Tappiotakin pitää sietää.

– Haluaisin pelata uuden pelin, Helve huudahtaa, kun takkiin tulee.

Kokeneemmat pelaajat näkevät pelissä merkityksiä, joita nuoret eivät vielä. Karttusesta pelin ainutlaatuinen hienous on esimerkiksi siinä, että eri pelaajat voivat lähestyä sitä tieteen, taiteen tai urheilulajin näkökulmasta.

– On yksi shakin suurimmista rikkauksista, että ihminen saa ajatella eri tavalla. Shakissa riittää maailmaa. Vaikka valmennan, kilpailen ja teen materiaaleja, saan yhä joka päivä ahaa-elämyksiä myös itse, Karttunen kertoo.

Sopanen on yksi monista, joka näkee shakissa yhtymäkotia musiikkiin.

– Klassisen musiikin ja fuusiojatsin rakenteissa on paljon samaa kuin shakissa.

Mielikuvissa shakki taidetaan yhdistää eniten ihmisiin, jotka ovat matemaattisloogisesti lahjakkaita ja pohdiskelevia. Moni shakkia pelaava teinipoika myöntää, että he ovat sellaisia. Lappeenrannan shakkikerhossa siirtoja tekee 8-vuotias lahjakkuus Rayan Mashhadi Aghajan, jonka äiti Zahra Honarmand Shahzileh tutkii Lappeenrannan yliopistossa matemaattista mallinnusta.

Poika aloitti pelaamisen valmentajan johdolla Iranissa nelivuotiaana. Suomessa hän on voittanut koululaisten ikäsarjan Suomen mestaruuden ja on pääsemässä paikallisen shakkikerhon ensi syksyn pikashakin SM-kilpailujen joukkueeseen.

– Toivomme hänen menestyvän Suomessa ja sitten maailmalla, isä Ali Mashadi Aghajan sanoo.

Menestyvät suomalaiset shakinpelaajat lisäisivät lajin suosiota entisestään. Shakilla pitäisi ainakin teoriassa olla paljon tilaa kasvaa, sillä tällä hetkellä harrastajista puuttuu lähes täysin toinen sukupuoli. Niin Suomessa kuin maailmalla lähes kaikki harrastajat ja kilpailijat ovat poikia ja miehiä. Sen epäillään johtuvan siitä, että matemaattinen ajattelu, pelaaminen ja kamppailu kiehtovat enemmän poikia.

Karttusen mukaan sellaisiakin shakkikerhoja on, joissa tyttöjä on enemmän kuin poikia. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista. Esimerkit voivat kieliä ympäristön merkityksestä, sillä oikeasti sukupuolella ei ole shakissa väliä.

– Voi olla kyse siitä, että kyseisessä paikassa opettaja on kannustanut enemmän myös tyttöjä mukaan, arvioi Karttunen.

Koulujen rooli shakin suosiossa on muutenkin keskeinen. Joissain maissa shakki on yhä oppiaine. Suomen kouluissa on shakkikerhoja.

Karttunen toivoo, että shakkiyhteisö osaisi ottaa kasvavan suosion vastaan. Tällä hetkellä shakkipiireissä on myös sellaista asennetta, että jos ihmiset eivät itse tajua harrastaa shakkia, ei heidän pidäkään harrastaa sitä. Karttusesta se on elitismiä.

– On tärkeää, että sosiaalisen median alustat tarjoavat helpompitajuista sisältöä shakista ja että jokainen voi pelata sitä omalla tasollaan. Osa nettipelaajista tuskin osaa siirtoja, toiset haluavat kerhoon ja lopulta kilpailemaan.