Puheenaiheet
Image

Seuraava häiriö on jo täällä

Seuraava häiriö on jo täällä

Kirjailija Eeva Joenpelto ei 1960-luvulla halunnut kantaa maitoa kaupasta kotiin. Hän tilasi perheen ruoat puhelimella suoraan myymälästä. Myös kukat hän tilasi kotiin, maksoi myöhemmin.
Teksti Heikki Valkama
Kuvat Juha Törmälä
Mainos

Näin kertoo Helena Ruuskan kirjoittama kirjailijaelämäkerta.

Jos Joenpelto olisi tehnyt saman kännykällä, hän olisi suuri digimessias, joka, vau, tilasi ruokaa kotiin, puhelimellaan!

Digitaalisessa disruptiossa ei ole kuitenkaan kyse siitä, että ruoka, auto tai jokin muu asia tilataan kotiin, vaan siitä, miten se tehdään ja mitä se loppupeleissä tarkoittaa.

Tämän lehden juttu Uberistä, Häiriötekijä, (s. 46) käsittelee aihetta. Uberin, Airbnb:n, Woltin, Tinderin ja Tori.fin kaltaiset palvelut ovat esimerkkejä uudesta alustataloudesta. Nämä digitaaliset alustat mahdollistavat kahden osapuolen, ostajan ja myyjän, kyyditsijän ja kyydin tarvitsijan tai vuokraajan ja vuokranantajan kohtaamisen. Ne poistavat välikäsiä ja lisäävät tehokkuutta.

Alustatalous menee osin päällekkäin termin jakamistalous kanssa. Yksinkertainen esimerkki on vaikkapa digipalvelu, jonka avulla voi vuokrata tai lainata naapurin työkaluja. Suomalaisen Nappi naapuri -palvelun avulla voi jakaa naapuriensa kanssa apua tai tavaroita – jokaisen rivitaloasujan ei kannata ostaa omia tikkaita ja porakonetta, joita tarvitaan pari kertaa vuodessa.

Jakamistalous ja alustatalous muuttavat ja helpottavat ihmisten arkea, mutta ongelmiakin riittää: lainsäädäntö ei pysy uusien palveluiden perässä, eikä verotus. Uberin esimerkki osoittaa, että myös esimerkiksi työsuhteet ja omistaminen muuttuvat.

Näkökulmasta ja asiasta riippuen voidaan puhua tasa-arvosta tai riistosta, tuotantovälineiden uudelleenjaosta tai vaikkapa pakkoyrittämisestä. Olennainen kysymys on myös datan omistaminen. Kenelle kuuluu digitaalisesta taloudesta syntyvä data? Kuka siitä hyötyy ja miten? Siihen vastaus voi olla lohkoketjuissa.

Seuraavan disruption, häiriön, aloittajana pidetään lohkoketjuja eli blockchain-teknologiaa. Ja se on jo täällä. Tulevaisuudentutkija Sari Stenforsin mukaan lohkoketjujen uskotaan olevan seuraava teknologinen vallankumous, jopa internetin vertainen keksintö.

Lohkoketju on Bitcoinin taustalla oleva teknologia. Se tarkoittaa kaikille avointa, usealla palvelimella säilytettyä tilikirjaa tai lokikirjaa, jonka sisältö voidaan tarkistaa monesta eri paikasta. Lohkoketjuteknologian avulla voidaan tallentaa sopimuksia tai vaikkapa siirtää omaisuutta.

Teknologia kuulostaa monimutkaiselta, mutta sen käytännön sovellukset tarkoittavat sitä, että ihmisten – tai yritysten tai koneiden – välisiin kauppoihin tai sopimuksiin ei tarvita kolmatta osapuolta todistajaksi ja varmentajaksi. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa mikromaksut, nopeat tilisiirrot, digitaaliset valuutat, älykkäät sopimukset, omaisuusrekisterit, äänestysjärjestelmät… Ja ties mitä muuta.

Lohkoketjuteknologiasta ovat innostuneet etenkin pankit ja finanssiala. Tulevaisuudentutkija Stenfors arveleekin, että ensimmäisenä tavallisten ihmisten elämässä näkyvät esimerkiksi maksamisen ja rahansiirtojen helpottuminen, vaikkapa kännyköillä maksamisen yksinkertaistumisen.

Toisaalta, lohkoketjun avulla asuntokaupankin voisi tehdä ilman pankkia. Lainan voi ottaa suoraan toiselta ihmiseltä. Pankkia ei tarvita luottamuksen takaajana. Jotkut jopa ennustavat, että tulevat lohkoketjusovellukset disruptoivat pankkialaa siinä missä Uber taksiliikennettä.

”Käynnissä olevassa maailmanlaajuisessa rakennemuutoksessa, jossa erilaiset mobiilialustat luovat työpaikkoja ja robotit hoitavat monia tärkeitäkin tehtäviä, pienten valtioiden kyky kerätä verotuloja ja täten luoda hyvinvointia kansalaisilleen on haasteellista”, Stenfors sanoo.

Ratkaisuna voisivat olla juuri lohkoketjut. Niiden avulla voidaan hoitaa verotusta ja muita palveluita kansalaisille, kuten potilas-, henkilö- ja opintorekistereitä. Potilasrekisterit voidaan rakentaa esimerkiksi niin, että jokaisella yksilöllä on itsellään omistusoikeus omiin tietoihinsa, digitaaliseen dataan, ja he pystyvät itse määräämään, ketkä saavat luku-, editointi- ja käyttöoikeudet näihin tietoihin. ■

Julkaistu: 14.6.2016