Kun seksihalut lopahtavat nelikymppisenä, on taustalla lähes aina sama ongelma

Väestöliiton Terapiapalveluiden tiloissa Helsingin Kalevankadulla on tunnelmallinen valaistus, joka luo kodikkuutta ja luottamusta. Rohkaisevan ilmapiirin luominen on tärkeää, sillä ovesta ensimmäistä kertaa sisään astuvat pariskunnat ovat usein jännittyneitä.

– Toisilta tulee puhetta pulppuamalla, toisten on vaikea avata suutaan. Kädet saattavat täristä ja keho olla jännittynyt. Se kaikki on normaalia ja sallittua. Etenen aina sen mukaan, miltä asiakkaasta tuntuu, sanoo erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Liina Sievers.

Seksuaaliterapian aloittamiseen voi olla korkea kynnys, vaikka sille olisi voimakas tarve. Myös miesten haluttomuus on yleistynyt, ja siihen liittyy voimakkaasti tunteiden kohtaamattomuus parisuhteissa. Nykyisin ymmärretään, että myös mies voi olla parisuhteessa se, joka ei halua seksiä.

Sievers kertoo esimerkin vastaanotolla käyneistä yli 50-vuotiaista miehestä ja naisesta. Heillä oli ollut pitkä suhde, mutta seksi ei ollut toiminut vuosiin. Itse asiassa sen kanssa oli ollut haasteita alusta asti. He kävivät seuraavanlaisen keskustelun:

– Et koskaan kosketa minua muuten kuin silloin kun haluat seksiä.

– En ymmärrä, mikä ongelma tässä on?

– Haluni ei vaan syty kylmällä ja suoralla kiinni käymisellä.

– Miksi sinun pitää pilata hyvä juttu, meillähän oli niin hauskaa?

Monelle pariskunnalle tämä voi olla hyvinkin tuttu kuvio lauantaisaunan jälkeen. Toinen odottaa seksiä viikosta toiseen juuri lauantai-iltana, vaikka arjessa ei olisi ollut hellyyttä eikä kohtaamista. Toinen puolestaan toivoisi, että seksiä voisi olla spontaanisti koska tahansa ja kohtaamista päivittäin.

– Tällaisissa suhteissa toisen tunteet ja tarpeet torjutaan, ja se herättää häpeää, Sievers tietää.

Vastaavissa keskusteluissa joko mies tai nainen voivat yhtä hyvin olla se, joka kaipaa enemmän kohtaamista ja hellyyttä. Jos ei tule suhteessa nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi eli käytännössä arvostuksen ja kunnioituksen tunne puuttuu suhteesta, niin se näkyy ennen pitkää seksuaalisena haluttomuutena.

– Sellaisissa suhteissa omia tunteita voi olla vaikea ymmärtää, saati sanallistaa ja se heijastuu myös kumppaniin.

Myös miehillä on tunteita, jotka vaikuttavat seksuaalisuuden kokemuksiin ja seksihaluihin. Sieversin vastaanotolla miesten haluttomuus näkyy lisääntyvässä määrin, etenkin kolmekymppisten joukossa. Asiaan liittyvän tietämyksen yleistymisestä osa ajattelee edelleen miehen olevan kone, joka haluaa ja kykenee aina seksiin.

– Se on erittäin toksinen ja objektisoiva tapa ajatella, Sievers varoittaa.

Miehen haluttomuus näkyy erektiovaikeuksina ja edelleen seksin laatua mitataan herkästi yhdyntöjen onnistumisina. Mikäli miehellä ei seiso, saattaa kumppani kääntää sen niin, että mies ei halua häntä.

– Siitä ei kuitenkaan ole välttämättä kyse. Taustalla voi olla stressiä ja pelkoa esimerkiksi erektion kestävyydestä. Siitä syntyy itseään toistava kehä, jossa mies alkaa vältellä läheisyyttä ja seksiin johtavia tilanteita.

Mikäli turvallinen avautuminen omista seksuaalisuuden ja läheisyyden tarpeista on suhteessa vaikeaa, se heijastuu yhteiseen seksiin ja halukkuuteen olla toisen lähellä. Ristiriitaiset odotukset luovat suorituspaineita ja vaikeuttavat pelkästään aloitteen ja flirttailun aloittamista.

– Mitä vähemmän pariskunta pystyy puhumaan odotuksistaan, sitä vaikeammaksi tilanne usein kehittyy. Se voi pahimmillaan johtaa vuosien mittaiseen seksittömyyteen ja läheisyyden puutteeseen.

Seksuaalisuus on ihmiselämään kuuluva ja kokonaishyvinvointiin vaikuttava tekijä, joka elää ja kehittyy läpi elämän. Se ilmenee eri vaiheissa ja elämäntilanteissa monin tavoin. Seksuaalisuuden toteuttamisessa tarvitaan kuuntelutaitoa niin omaa kuin toisen kehoa ja toiveita kohtaan, vuorovaikutustaitoja sekä kykyä olla empaattinen.

Erityistason seksuaaliterapeutti Liina Sievers tietää, että heikot tunnetaidot ovat todella usein seksiin liittyvien ongelmien taustalla.

– On tärkeää tunnistaa, missä omat rajat menevät ja kunnioittaa toisen rajoja. Olisi hyvä myös opetella pysähtymään mielihyvän ja nautinnon äärelle miettimään yhdessä, miten niitä voi tuottaa toiselle ja vastaanottaa itselleen, Sievers rohkaisee.

Oman kehon ja seksuaalisuuden arvostaminen ovat merkittävä osa itsen hyväksymistä. Jos lapsuudessa ja nuoruudessa valmiudet hellyyteen, läheisyyteen, kommunikaatioon ja nautinnon tavoitteluun ovat jääneet vaillinaisiksi, voi suhde seksiin ja nautintoon olla keski-iässä haastavaa.

Usein sanotaan, että seksielämä paranee keski-iässä itsetuntemuksen kehittymisen kautta, kun erityisesti nainen tunnistaa paremmin tarpeitaan ja toiveitaan sekä uskaltaa heittäytyä, nauttia ja sanoittaa niitä herkemmin kumppanille. Toisaalta perimenopaussi ja menopaussi muuttavat kehoa ja omaa suhdetta siihen hormonitoiminnan muuttuessa.

– Keski-iässä monet asiat voivat tuoda jännitteitä seksuaalielämään. Esimerkiksi vanhemmuus, mahdolliset ristiriidat kumppanin kanssa, oman ajan puute ja väsymys ovat sellaisia, Sievers avaa.

Todellisuudessa seksuaalisen halun häiriöt ovat yleisiä keski-iässä. Erot yleistyvät 40 ikävuoden jälkeen ja ilman seksuaalisuhdetta elävien naisten osuus siinä samalla.

Läheisyys toisen kanssa on parhaimmillaan aistillisuutta ja erotiikkaa sekä yhdessä jaettua seksuaalisuuden kokemusta. Pariskunnan keskustelu voisi hyvässä suhteessa edetä seuraavasti:

– Sinusta tuntuu, että en hyväile sinua riittävästi ennen seksiä. Olen tosi pahoillani, anteeksi. En halunnut loukata.

– Toivoisin, että silittelisit ja hyväilisit minua ensin joka puolelta kehoa.

– Kerro minulle lisää, tunteesi ovat minulle tärkeitä.

– Aloittaisit vaikka selästä ja etenisit sieltä. Suutelisit samalla kehoani tai huuliani.

– Kuulostaa mielenkiintoiselta, olen valmis kokeilemaan, jos haluat? Kerro, miksi se on sinulle tärkeää.

– Kerro sinäkin minulle, miten voisin kiihottaa sinua ja mitä sinä kaipaisit lisää?

Sievers sanoo, että tällainen kohtaaminen ja asennoituminen luo tilaa avautua ja toisen rohkaiseminen uskallusta kertoa lisää sekä ylläpitää kommunikaatiota.

– Sitä kutsutaan validitaatioksi eli toisen tunteiden arvostamiseksi ja kohtaamiseksi, Sievers neuvoo.

Hän jatkaa, että kohtelemme toista sen mukaan, millaisen mallin olemme saaneet vanhemmilta tai aiemmassa parisuhteessa. Käyttäytymisen taustalla on erilaisia joko turvallisuuden tai turvattomuuden luomia malleja kiintymyssuhteista.

– Turvallisesti kiintyneet ovat usein huomattavasti tyytyväisempiä sekä parisuhteisiinsa että seksielämäänsä. He kykenevät muodostamaan pidempikestoisia ja tyydyttäviä suhteita, Sievers sanoo.

Oman kiintymyssuhdetyylin tunnistaminen voi auttaa miettimään, minkälaisen parisuhteen itse tarvitsee ja minkälaista haluaa ylläpitää.

– Turvattomasti kiintyneet tarvitsevat validaatiota erityisen paljon. Ihminen, joka on etäisesti kiintynyt, tarvitsee tilaa prosessoida tunteitaan ja tukea niiden ilmaisemiseen.

Takertuvasti kiintynyt tarvitsee kokemuksen, että hänet sekä nähdään että kuullaan ja hänen tunteensa ovat tärkeitä.

– Mitä paremmin osaa tunnistaa omia tarpeitaan kommunikaation ja turvallisuuden tunteen suhteen, sitä onnellisempi suhde on usein myös seksuaalisesti, Sievers kannustaa.

Ikäihmisten seksuaalinen mielenkiinto ja aktiivisuus säilyvät suurina etenkin vakituisessa parisuhteessa elävillä. Yhdyntämäärät pienenevät, mutta itsetyydytys ja pornon käyttö yleistyvät. Toisille omien tunteiden ja tarpeiden sanoittaminen on helpompaa kuin toisille ja parisuhteen pituus vaikuttaa usein siihen, millainen se on laadultaan.

– Tuore ikääntyneenä muodostettu suhde on seksuaalisesti usein aktiivisempi kuin pitkään parisuhteessa eläneillä ja usein sitä myös sanoitetaan herkemmin ja haetaan helpommin apua seksuaalisuuden ongelmiin, Sievers kertoo.

Ikääntyneenä seksuaalisuus kuitenkin muuttaa muotoaan. Läheisyyden tarve pysyy ja kumppanuus usein vahvistuu.

– Olisi tärkeää pyrkiä säilyttämään kiinnostus toista kohtaan ja jatkaa puhumista tai opetella sitä. Koskaan ei ole liian myöhäistä tuntea toinen paremmin, Sievers muistuttaa.