Seinäjoella murretaan myytit: SJK näyttää, että nuoruus ja menestys mahtuvat samaan joukkueeseen – ”Olemme tehneet jotain mitä ei ennen ole tehty”

Seinäjoen Jalkapallokerhon päävalmentajalla Stevie Grievellä on aikaa puhua, vaikka otteluruuhka painaa päälle. SJK pelaa upeaa kautta, mutta yleinen huomio keskittyy vahvasti suurempien kaupunkien seuroihin.

– Se, mitä me olemme tehneet, on jäänyt tunnistamatta. Olemme tehneet jotain, mitä ei ennen ole tehty, Grieve sanoo.

Hän viittaa hiljattain julkaistuun CIES-jalkapallosivuston vertailuun. CIES Football Observatory julkaisee tutkimustietoa lajista. CIES kertoi raportissaan, että SJK on jopa maailmanlaajuisessa vertailussa poikkeuksellisen nuori ammattilaisjoukkue.

– Olemme maailmanlaatuisessa vertailussa poikkeus menestyksen, pelaajakehityksen ja keski-iän suhteen. Muut nuoret joukkueet (CIES-vertailussa) rämpivät joko sarjojen häntäpäässä tai sitten esiin nousi esimerkiksi rikas Chelsea.

Suomesta 25 nuorimman joukkueen joukkoon pääsi myös hyvän kauden pelannut IFK Mariehamn. SJK on vielä saarelaisiakin nuorempi porukka. Transfermarkt listaa jokaisen joukkueen jokaisen ottelun avauskokoonpanon keski-iän. Grieve on nimennyt koko Veikkausliigan kauden seitsemästä nuorimmasta avauskokoonpanosta kuusi. IFK Mariehamn iskee yhden kiilan väliin.

Nämä seinäjokisten avauskokoonpanot osuvat keski-iältään 22,2–22,9 vuoteen. Tämä on huima luku. Viime kierroksella SJK voitti vieraissa Gnistanin, joka on tällä kaudella nimennyt jopa keski-iältään 30 vuoteen venyvän avauskokoonpanon. Tämä tarkoittaa, että SJK:n avauskokoonpanon pelaajilla on jalkapallovuosia valtava määrä vähemmän.

On ymmärrettävää, että Grieve on ihmeissään. Yleisessä keskustelussa nuorille pelaajille vaaditaan vastuuta. SJK on todella ryhtynyt sanoista tekoihin – ja menestynyt. Joukkue pelaa edelleen Suomen mestaruudesta.

– On unohtunut, miten pelaamme, millä tyylillä, millä menestyksellä. SJK ei saa tästä juurikaan tunnustusta. Moni muu joukkue panostaa 26–29-vuotiaisiin pelaajiin. He saavat kaiken tunnustuksen ja julkisuuden.

Skotlantilainen Grieve, 38, saapui Suomeen kaksi ja puoli vuotta sitten. Ensimmäisellä kaudellaan hän johdatti SJK Akatemian lähes Veikkausliigan porteille. Viime kaudella SJK ylsi Konferenssiliigan karsintoihin.

Brittinä hän tietää, että jalkapallomaissa jätit vievät herkästi huomion.

– Kenestä ihmiset puhuivat viime kaudella? Grieve kysyy.

Onko kyseessä HJK, arvelen.

– Niin sen pitäisikin olla, koska HJK on perinteisesti suurin seura. Sama se on Skotlannissa, jossa Rangers ja Celtic puhuttavat aina. Englannissa taas Manchester United ja Liverpool puhuttavat.

Tällä kaudella HJK on pysynyt otsikoissa toilailuillaan. Pääsemme kiinni suomalaisen urheilukeskustelun heikkouteen, kykyyn mennä pintaa syvemmälle. Kykyyn nähdä syyt ja seuraukset. Grieve suorastaan kiehuu.

– Suomalaisessa jalkapallossa on paljon hyviä asioita, mutta huomio keskittyy esimerkiksi yhteen joukkueeseen, joka saa paljon huomiota. Heitä pusketaan ja pusketaan jatkuvasti. Jos katsot vaikka Veikkausliigan sosiaalista mediaa.

– Olemme tehneet objektiivisesti tämän kauden viisi hienointa maalia, miten olemme murtaneet prässin, edenneet ja viimeistelleet. Meillä on neljästä viiteen tällaista maalia, mutta ei niitä näe mistään.

Grieve jatkaa.

– Jos tämä yksi joukkue tekee maalin, niin se on heti Veikkausliigan sosiaalisessa mediassa. Tämä polkee alas sen tosiasian, että moni joukkue tekee asioita hyvin.

– Emme saa riittävästi kiitosta siitä, mitä teemme. Sitä ei koskaan nosteta sosiaaliseen mediaan. Kukaan meidän pelaajistamme ei saa krediittiä. Jonkun pitää tämä minulle selventää, miksi näin on?

Grieve palkattiin seinäjokisten edustusjoukkueen päävalmentajaksi kaudelle 2024.

– Muistan, kun omistaja Raimo Sarajärvi ja tekninen johtaja Richie Dorman haastattelivat. Kun aloitin Akatemiassa, niin vain muutama ihminen oli katsomassa Ykkösliigan pelejä, mutta kun kausi päättyi, katsomot pullistelivat. Iso kysymys oli, voisimmeko saada edustusjoukkueen pelaamaan samalla tavalla. Uskon, että olemme tehneet sen.

– Halusimme kehittää tietyn tyylin pelata ja kerätä siihen ympärille ryhmän pelaajia, jotka fundamentaalisella tasolla uskovat tyyliimme.

– Minulla oli selkeä kuva siitä, miltä voittava joukkue näyttää. Halusin rakentaa joukkueen, jota ei ollut helppo analysoida, jota vastaan oli vaikea valmistautua. Rakensimme todella dynaamisen hyökkäyspelimallin.

Tilannetta ei helpottanut, että SJK aloitti kulukuurin. Seuran edustusjoukkueen pelaajabudjetti on tällä kaudella 890 000 euroa. Tämä on sarjan kuudenneksi suurin HJK:n, KuPSin, Gnistanin, Ilveksen ja Interin jälkeen.

– Toinen asia oli, että budjetti pienenee. Tavoitteena oli pelata hyvin liigassa nuorilla akatemiapelaajilla. Heistä moni onkin pelannut hyvin. Lisäksi olemme hankkineet nuoria pelaajia. Esimerkiksi Kelvin Pires voidaan myydä tulevaisuudessa hyvällä rahalla, Grieve viittaa puolustajaan, joka karsi Cape Verden paidassa onnistuneesti ensi kesän MM-kilpailuihin.

– Samuel Chukwudi on 21-vuotias keskuspuolustaja Färsaarilta. Ei ole kysettäkään, miten hyvä hänestä voi tulla. Hän on niin hyvä. Se joukkue, joka hänet ostaa, pitää käsissään muutaman vuoden päästä 10 miljoonan euron pelaajaa, Grieve uskoo.

– On todella vaikeaa pelata eurooppalaisella mittapuulla hyvin nuorella joukkueella, yrittää myydä pelaajia ja vielä menestyä. Tätä minulta odotettiin ja olen toimittanut.

Kasper Paananen, 22, on ponnahtanut 16 osumallaan Veikkausliigan maalipörssin kärkeen. Grieve korostaa joukkueen harjoittelukulttuuria, joka puskee pelaajia eteenpäin.

– Nämä ihmiset hankittiin henkisten ominaisuuksien perustella. Se, miten he tekevät hommia kuntosalilla tai keskittyvät henkilökohtaisissa palautekeskusteluissa. Kaikki on korkealla tasolla.

– Miten he harjoittelevat korkealla intensiteetillä joka päivä. Jos he eivät harjoittele riittävällä intensiteetillä, niin joukkuetoverit antavat asiasta palautteen. Jos luonne ei ole oikea, emme hanki pelaajaa.

Grieve on siis onnistunut yhdessä seinäjokisten johdon kanssa kehittämään jotain poikkeuksellista. Joukkueen peleissä sattuu ja tapahtuu. SJK:n maaliero on 27 ottelun jälkeen 58–42, eli verkko on heilunut yhteensä sata kertaa.

Grieve korostaa lajin viihde-elementtiä.

– Jalkapallo on yleisölaji. Ihmiset tulevat paikan päälle. Ihmisten pitäisi viihtyä, tuntea jotakin, vaikka tappion pelkoakin: voitammeko vai häviämmekö?

– Tämä vaikuttaa siihen, miten puolustat, hyökkäät ja hoidat tilanteenvaihdot, miten muutat tempoa niin, että ihmiset tippuvat jaloiltaan. Perimmiltä pohjiltaan tämä on yleisölaji.

Perthissä syntynyt Grieve avaa jalkapalloajatteluaan ytimekkäästi.

– Pelasin nuorena paljon futsalia. Oli vaikea pelata jatkuvasti liikkuvia pelaajia vastaan. Syöttö ja liike, syöttö ja liike. Siinä on fundamentaaliset periaatteet. Jos olet vasen puolustaja, niin sinun ei tarvitse vain kököttää paikoillasi. Annan pelaajille mahdollisuuden liikkua, näyttää taitonsa.

– Samalla pitää olla kilpailullinen. Miten voimme tehdä voittavia pelitekoja? Keskitymme niihin paljon. Pitää löytää keinoja voittaa jalkapallopelejä.

Grieve on tosiaan niitä löytänyt. Sukellamme syvemmälle skotlantilaisen ajatteluun.

– Jalkapallovalmentajana teet töitä ihmisten kanssa. Pelaajat suhtautuvat eri tavalla tilanteisiin, kun hallitsevat esimerkiksi palloa paineen alla. Minun tehtäväni on auttaa heitä pärjäämään paremmin, tehdä peli heille mahdollisimman mukavaksi, jotta he voivat maksimoida osaamisensa.

– Se, että liikuttavatko he palloa eteenpäin tai sivuttain, ja miten nopeasti tai hitaasti, tämä riippuu pelaajista. Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos esimerkiksi liikutat palloa eteenpäin nopeasti, tulee se herkästi myös nopeasti takaisin. Valmentajien pitää löytää keinot maksimoida keinot, joilla pelaajien ominaisuuksista revitään kaikki irti, jotta voitat jalkapallo-ottelun. On keino sitten relationismi tai positional play.

Aluepainotteinen positional play nousi esille, kun Pep Guardiolan FC Barcelona loisti. Guardiolan joukkue sijoittui kentälle viivoittimella vedettyihin vertikaalisiin kaistoihin ja horisontaalisiin alueihin. Vastapainoksi on syntynyt relationismi, joka on antialuepainotteinen ajattelumalli. Relationismissa pelaajille annetaan suuremmat vapaudet liikkua kaistalta ja alueelta toiselle, kohti palloa.

Skotlantilainen Jamie Hamilton on nostanut termiä esille sosiaalisessa mediassa. Grieve ja Hamilton tuntevat hyvin toisensa, mutta Grieve ei halua liittyä täysin relationismikoulukuntaan.

– Jamie Hamilton pani termin liikkeelle. Muistan, kun katsoin Hamiltonin videoita, niin totesin, että joukkueenihan pelaa juuri tuolla tavalla. Esimerkiksi Ilves ja HJK pelaavat vahvasti positional playtä.

– Onhan pelissä aina alueellisia vivahteita. Kaikki perustuu siihen, että jos pelaaja menee tuonne, niin joku toinen täyttää paikan. Tarkoitus on olla hyvin dynaaminen. En näe itsenäni relationismivalmentajana, mutta varmasti en ole positional playn valmentaja. Pidämme Jamien kanssa yhteyttä ja analysoimme peliä. Olemme joukkueena monelle referenssi tutkia jalkapalloa ja taktiikkaa.

Grieve ei usko monimutkaisiin pelimalleihin, vaan panostaa ajan pelaajien ominaisuuksien muokkaamiseen.

– Keskitymme käyttäytymisiin, esimerkiksi syöttämiseen eteenpäin, liikkumiseen eteenpäin, prässäämiseen eteenpäin.

Pyydän, että hän avaa jotain käyttäytymistä ja sen harjoittelua hieman tarkemmin.

– Haluamme, että pelaajat liikkuvat eteenpäin, pallon yläpuolelle, syötön jälkeen. Saatamme pelata lähes rangaistusalueen leveydellä, 24 jaardia leveällä ja 36 jaardia pitkällä alueella. Kolme pientä maalia molemmissa päissä. Peli on vaikka 5v5+2, 6v6+2 tai 7v7+2.

– Neutraalit liikkuvat laidoilla ja heillä on yksi kosketus. Jos syötät pallon heille, niin sinun pitää liikkua pallon yläpuolelle. Tämä on esimerkiksi tilanne, jossa vasen puolustaja syöttää vasemmalle hyökkääjälle ja tekee underlapin (juoksun laitahyökkääjän sisäpuolelta). Tämä tarkoittaa sitä, että laitapuolustajan jättämä tyhjä tila pitää täyttää. Jos näin käy, voi laitahyökkääjä syöttää joko eteenpäin laitapuolustajalle, alas, tai sivullekin.

Grieve avaa ytimekkään selkeästi ajatteluaan. Tämähän on jalkapalloa. Sitä samaa syöttöä ja liikettä, jota hän oppi futsalkentillä.

– Teemme harjoitteita, joissa tulee paljon juoksuja ja syöttöjä eteenpäin. Pyrimme luomaan harjoitteita, joissa nämä tilanteet toistuvat. Miten liikutamme palloa, miten vaihdamme paikkoja ja käytämme esimerkiksi kolmatta pelaajaa?

– Emme juuri käytä aikaa ennalta määritettyihin kaavoihin, mihinkään ennalta kirjoitettuun, jossa pelataan esimerkiksi mannekiineja vastaan.

Ajattelutapa johtaa joustavuuteen – jokaisella pelipaikalla. Grieve antaa esimerkiksi keskuspuolustajienkin liikkua syötön jälkeen reippaasti eteenpäin, aina kymppipaikalle saakka.

– Odotamme tätä jokaiselta pelipaikalta, myös keskuspuolustajilta. Esimerkiksi (sittemmin HJK:hon siirtynyt) Ville Tikkanen teki viime kaudella juoksuja eteenpäin, kun oli tilaisuus. Ei tämä tarkoita sitä, että hän jää esimerkiksi kymppipaikalle koko ajaksi, vaan ehkä esimerkiksi 30 sekunniksi.

Grieve myöntää suoraan, että keskittyy innolla hyökkäämisen opettamiseen. Apuvalmentaja Toni Lehtinen kantaa vastuuta puolustuspelin suhteen, vaikkakin kaksikko toimii tiiviisti yhdessä.

– Minä vastaan puolustus- ja hyökkäyspelisuunnitelmasta. Ohjelmoin harjoitukset. Jaamme harjoituksissa usein ryhmät kahtia. Jos esimerkiksi teemme kolmannen pelaajan murtautumisharjoitteita boksiin, Toni Lehtinen ottaa toisen ryhmän ja minä toisen ryhmän.

– Puolustamisessa pitää olla aktiivinen, ei voi vain maata alhaalla. Pitää yrittää päästä kiinni palloon ja sulkea tietyt alueet, pitää yrittää pysäyttää vedot vaarallisimmilta alueilta. Joskus joudumme toki vetäytymään. Jos vastustaja etenee meidän muotomme läpi, niin silloin puolustat syvemmällä.

Grieve siis maalaa kokonaisuutta harkituin pensselivedoin. Hän uskoo harjoittelussa hyvin suunniteltuun, toisteiseen kokonaisuuteen.

– Harjoitustemme tyypillinen rakenne on seuraava. Alkuun tekniikkaa, esimerkiksi hyökkäämisen rutiineja, syöttöjä ja liikettä. Tämän jälkeen pallonhallintaharjoite esimerkiksi vertikaaliseen suuntaan, tai jopa ilman suuntaa, riippuu vähän mitä haluamme saavuttaa. Kolmas osa on usein taktinen ongelmanratkaisuharjoite: tämä on skenaario ja näin yritämme sen ratkaista. Viimeinen osio on peli.

– Kaksi ensimmäistä osiota tehdään kahdessa eri ryhmässä. Loput usein yhdessä ryhmässä. Joinain päivinä Toni saattaa vetää harjoitukset ja minä tarkkailen sivurajalta.

Grieve suorittaa parhaillaan UEFA Pro -tutkintoa Skotlannissa. Lehtinen johti joukkuetta vuosi sitten keväällä, kun Grieve vasta haki kurssille.

– Tonille jää enemmän vastuuta puolustamisesta. Vaikka minä ottaisin vastuun puolustamisesta, niin mieleni ajelehtii aina hyökkäämiseen, että miten voimme murtaa vastustajan seuraavassa ottelussa.

– Loppujen lopuksi kaikki perustuu yhteistyöhön. Toni pelasi hyökkääjänä ja antaa totta kai näkemyksensä hyökkäyspeliin. Toni antaa myös arvokkaita yksityiskohtaisia vinkkejä esimerkiksi peliasennoista ja ajoituksista. Eli katson enemmän isoa kuvaa ja Toni katsoo asioita yksilötasolla. Mielestäni yhdistelmä toimii hyvin.

Seinäjokisten toiminta pureutuu yksilötasolle. Esimerkiksi Paananen on hyvä esimerkki huimasta kehityksestä. Oululainen kävi Bolognassa ja nousi miesten tasolle Seinäjoella.

– Jokainen pelaaja tapaa harjoituskaudella kerran koko valmennusryhmän kehityspalaverissa. Teemme hänelle selväksi, mitä odotamme häneltä teknisesti ja taktisesti. Jokaiselle pelaajalle tehdään myös henkinen ja fyysinen tilannekuva.

– Meidän urheilutiedeosastomme tekee jokaisella pelaajalle henkilökohtaisen fyysisen ohjelman, jossa huomioidaan palautuminen. Esimerkiksi Kasper tekee seitsemän tuntia viikossa ykkösalueen kevyttä liikkumista, esimerkiksi polkupyöräilyä ja kävelemistä. Jokaiselle pelaajalle tulee siis seitsemän tuntia viikossa omatoimista harjoittelua.

Paanasen kehittyneet pohjat näkyvät pelaamisessa.

– Esimerkiksi viime Inter-pelissä Kasper liikkui 13 kilometriä. Tämä osoittaa, miksi hän tulee menestymään, koska hän tekee niin paljon töitä ilman palloa ja auttoi joukkuetovereitaan.

– Hänen kehityssuunnitelmassaan panostetaan paljon teknisiin toimintoihin rangaistusalueella. Esimerkiksi, että hänen potkutekniikkansa on oikea jokaisessa tilanteessa, suhteessa siihen, missä kulmassa pallo hänelle tulee, että hän osaa viimeistellä oikealla ja vasemmalla jalalla – ja toki päällä myös.

Grieve innostuu entisestään, kun puhe kääntyy yksilöiden kehittämiseen. Hän ei pelannut huipulla, vaan aloitti valmentamisen jo teininä. Ura on vienyt skotlantilaisen aina Kanadaan ja Intiaan saakka.

Intiassa Grieve toimi valmentamisen ohella paikallisessa televisiossa Valioliigan asiantuntijana miljoonayleisölle – eikä ihme, sillä juttua tulee.

– Keskitymme siihen, miten Kasper viimeistelee kahdella kosketuksella, ajoituksiin ja peliasentoihin. Samalla kiinnitämme suuren huomion henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Kasper on esimerkiksi kasvattanut paljon lihasmassaa tällä kaudella, noin 4–5 kiloa lihasta. Hänen kykynsä palautua on parantunut, kun hän on paremmassa kunnossa.

Grieve on ohjeistanut taustaryhmänsä tarkkaan. Hän katsoo isoa kuvaa, muuta keskittyvät esimerkiksi henkilökohtaisiin videoklippeihin.

–Teemme henkilökohtaisia videoklippejä pelaajille jokaisen ottelun jälkeen. Pelaajat istuvat valmennusryhmän kanssa viidestä minuutista puoleen tuntiin yleensä joko tiistaina tai torstaina. Heidän kanssaan käydään läpi esimerkiksi päätöksentekoa, miksi he esimerkiksi ottivat kosketuksen tiettyyn suuntaan.

– Kaikki on hyvin selkeää. Olen kertonut taustaryhmälleni, että nämä asiat pitää tehdä ja nämä ajat siihen pitää varata. Useimmat tapaamiset ovat epävirallisia esimerkiksi lounaan jälkeen. On hyvä, että muut valmentajat voivat tehdä paljon henkilökohtaisia tapaamisia, sillä heidän kanssaan on ehkä helpompi olla avoimempi.

– Henkinen valmentaja Antti Peltonen tulee paikan päälle pari kertaa kuukaudessa ja keskustelee pelaajien kanssa asioista, joista he eivät välttämättä halua keskustella valmentajien kanssa. Hän pitää myös koko joukkueen yhteisiä tapaamisia.

SJK on onnistunut luomaan OmaSp Stadionille työnteon kulttuurin, Grieve kehuu.

– Keskikenttäpelaajamme Markus Arsalo sanoi hiljattain haastattelussa, että Seinäjoki oli ennen nuorten pelaajien hautausmaa, mutta nyt yksi parhaista paikoista kehittyä Pohjoismaissa. Tämä on testamentti seuran hyvälle työlle.

– Moni pelaaja on stadionilla iltapäivään saakka, aina kolmeen tai neljään saakka. Harjoitusten jälkeen he venyttelevät, menevät punttisalille ja lounaalle, joka on totta kai stadionilla. Lounaan jälkeen tehdään henkilökohtaisia ohjelmia. Minulla on ryhmä, jolle pitää kertoa, että nyt on aika lähteä kotiin. Se on ollut näin koko ajan, kun olen ollut täällä.

SJK etsii pelaajat tarkkaan. Seuralla on luottoagentteja Suomessa ja ulkomailla ja hyvät yhteydet esimerkiksi Afrikkaan. Grieve on ottanut myös scouting-rintamalla suurempaa roolia, kun tekninen johtaja Dorman ja pelaajarekrytointijohtaja Paul Riley jättivät seuran. Nykyään jalkapallopuolta johtaa Adriel Gabilan.

– Meillä on jokaisen pelaajan hankintaan tietty prosessi. Käymme läpi datan ja pelaamisen. Tämän jälkeen teen Zoom-puhelun pelaajan kanssa. Meille on minun aikanani hankittu kolme pelaajaa, joiden kohdalla emme seuranneet tätä protokollaa. Ne kaikki kolme hankintaa epäonnistuivat.

– Tutkimme pelaajan hinnan, sen sopivatko he tyyliimme. Panostamme ennen kaikkea luonteeseen. Saamme tänne hyviä tyyppejä, jotka toimivat ryhmänä ja puskevat toisiaan eteenpäin.

Jotta ymmärrämme skotlantilaisen ajatusmaailmaa, on meidän ymmärrettävä hänen historiaansa. Grieve kasvoi aikana, jolloin niin ikään skotlantilainen Sir Alex Ferguson johdatti Manchester Unitedin menestykseen.

– Kun kasvoit Skotlannissa 2000-luvun alussa, niin kaikki ihannoivat Fergusonia. Jos suomalainen valmentaja voittaisi Mestarien liigan, niin varmasti sama tapahtuisi.

– Ferguson on kaikkien aikojen paras valmentaja. Hänen Manchester Unitedinsa oli todella yhtenäinen. He hyökkäsivät ja puolustivat yhdessä. He voittivat paljon asioita, koska panivat kaiken peliin viimeisellä 15 minuutilla ja tekivät lisäajalla maaleja. He todella ajattelivat viime pelin hetkillä, että he haluavat voittaa.

– Siinä on tärkeä henkinen oppi, että ei pelkää tappiota. Skotlantilaisena valmentajana haluat toki oppia parhaalta skotlantilaiselta valmentajalta. Kun peliä on 15 minuuttia jäljellä, haluat palloja ja pelaajia vastustajan boksiin. Haluat luoda kaaosta.

Grieve ei siis suostu julistautumaan nykypäivän jalkapallohipsteriksi.

– Ihmiset ihannoivat nykyään todella taktisia valmentajia, esimerkiksi Roberto De Zerbiä tai Francesco Fariolia. Heidän joukkueet on helppo analysoida, miten he esimerkiksi haluavat luoda rakenteluvaiheessa 3–2-muodon alhaalla, mutta minä pidän erilaisesta jalkapallosta.

– Tykkäsin Pep Guardiolan ensimmäisistä Barcelona-joukkueista, jolloin peli ei ollut ihan puhdasta positional playtä, vaan enemmänkin syöttöä ja liikettä perään ja nopeita yhdistelmiä.

– Pidin vuosituhannen alun Carlo Ancelottin AC Milanista, joka pelasi joulukuusimuodolla. Heillä oli paljon pelaajia keskellä ja he tekivät hienoja yhdistelmiä. Laitapuolustajat taas nousivat tyhjään tilaan. Muistan nauttineeni siitä.

Vaikka Ferguson johdatti Manchester Unitedia, on Grieve Tykkimies.

– Olen Arsenalin kannattaja. Arsene Wengerin aikana Arsenal pelasi parhaimmillaan yhden ja kahden kosketuksen fantasiajalkapalloa. Siellä oli taitavia pelaajia: Cesc Fabregas, Alexander Hleb, Tomas Rosicky ja Jack Wilshere.

– Kaikissa ihailemissani joukkueissa korostuvat samat asiat. Nopeita yhdistelmiä, nopeita hyökkäyksiä.

Valmentamisen ohella Grieve tekee edelleen verkkokursseja jalkapallosta.

– Aloitin kymmenisen vuotta sitten Intiassa, kun tein siellä myös tv-töitä. Olen myynyt kursseja 107 eri maahan. Tein tätä hetken. Toimin yhteistyössä yliopistojen ja eri koulujen kanssa ja konsultoin valmentajia ympäri eurooppalaisten sarjojen. Miten he voivat kehittää pelimallejaan ja viedä asioita paremmin käytäntöön?

Hänen viimeisin verkkokurssinsa liittyy korkean prässin murtamiseen.

– Viime aikoina olen julkaissut sosiaalisessa mediassa jonkin verran SJK-klippejä ja saanut kyselyjä, miten murramme korkean prässin. Yritän auttaa muita valmentajia, sillä aloitin itse valmentamisen ilman kummempaa peliuraa 16-vuotiaana.

Kaikella on hintansa. Skotlantilaisen vaimo ja kaksi lasta elävät kaukana Dundeen lähellä.

– Tämä on todella vaikeaa. Vaimoni ja lapseni soittivat juuri äsken. Toinen lapsi on kuusi ja toinen neljä. Olen viettänyt Seinäjoella kaksi ja puoli vuotta. Lähdin, kun nuorempi lapseni täytti 18 kuukautta. En ole voinut viedä lapsiani kouluun heidän ensimmäisenä koulupäivänään. Olen joutunut jättämään väliin nuoremman lapsena syntymäpäivän kaksi kertaa.

– Mikään ei koskaan korvaa sitä, että olet pois kotoa, ei se paljon rahaa tienaat tai kuinka kuuluisa olet. Ikävä kyllä jalkapallo on yksi niistä aloista, joka voi viedä minne vaan. Aina ei ole mahdollisuutta, että perhe tulee mukaan.

Lokakuun maajoukkuetauolla Grieve antoi Lehtisen vetää pari harjoitusta ja lähti Skotlantiin.

– Toissa viikolla menin kotiin Ilves-pelin jälkeen kahdeksaksi päiväksi ja vaimoni sanoi, että tämä on pisin aika, kun olen ollut kotona vuoteen. En avannut kertaakaan tietokonettani ja pidin puhelimeni piilossa makuuhuoneessa. Puhelimeni nimittäin piippaa koko ajan. Jos olen kotona, olen todellakin kotona fyysisesti ja henkisesti.

Ikävää auttaa, että elämä Seinäjoella maistuu Grievelle.

– Suomi on mahtava maa. Vitsailen Tonille usein, että jos olet syntynyt Suomeen, olet aika lailla voittanut lotossa. Täällä on niin puhdasta, ihmiset toivottavat tervetulleiksi. Ihmiset lämpenevät hieman hitaasti, mutta niin se on monessa muussakin maassa.– Tämä on hyvin lapsiystävällinen paikka ja wc-tiloja löytyy joka paikasta. Lähes kaikki on laktoositonta, joten minun ei pidä huolehtia, jos menen kakkukahvilaan. Tämä on vain niin kiva ja kaunis paikka.