Väistyvä ministeri Sandra Bergqvist sai kokea kiivaan huippu-urheilukeskustelun – Pariisin pettymyksen jälkeen kaivattiin ryhtiliikettä

Pariisin olympialaiset oli suomalaisille karvas pettymys. Suomen joukkue jäi ensimmäistä kertaa ikinä täysin ilman mitaleita. Täysi lässähdys Ranskassa ei ollut vain yksittäinen epäonnistuminen, vaan jäävuoren huippu pidemmässä negatiivisessa kehityksessä.

Varsinkin kesäolympialaisissa Suomi on pärjännyt heikosti jo pitkään. Kisoista on viimeksi tuotu kultamitali vuonna 2008. Sen jälkeen kasassa on vaivaiset kaksi hopeaa ja neljä pronssia. Samassa ajassa Ruotsi on voittanut 39 mitalia, joista kymmenen kirkkaimpia.

Mitalittomat kisat saivat median ja päättäjät havahtumaan tilanteeseen. Miten Suomesta saataisiin taas menestynyt huippu-urheiluvaltio?

Keskustelun keskiössä oli Suomen liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, RKP:n Sandra Bergqvist. Nyt Bergqvist reflektoi noin kaksi vuotta kestänyttä aikaansa ministerinä.

– Olemme saaneet nostettua keskustelun huippu-urheilusta korkealle tasolle. Myös liikunta-asiat ja nuorten hyvinvointi, ja valitettavasti myös pahoinvointi, ovat olleet paljon esillä, Sandra Bergqvist toteaa.

Huippu-urheilu on ollut Pariisin olympialaisten jälkeen vielä entistäkin enemmän esillä mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivalla urheilu- liikunta ja nuorisoministerillä on kolme eri kokonaisuutta hallittavana, ei Bergqvist ole kokenut yhdenkään osa-alueen painottuvan toisia enempää.

– Aika monet asiat koskevat sekä nuorisoa että liikuntaa ja urheilua, sillä liikunta ja urheilu ovat suuri tekijä myös nuorten hyvinvoinnissa.

Pariisin olympialaisten jälkeen Bergqvist väläytteli teoreettista mahdollisuutta, että vastuu huippu-urheilusta siirrettäisiin kokonaan pois Olympiakomitealta, jolle jäisi pelkkä koordinaattorin rooli. Vastuu olisi silloin siirtynyt opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivalle asiantuntijaryhmälle.

Olympiakomitea ei luonnollisesti ollut ehdotuksesta mielissään.

Lopulta sopu syntyi ministerin ja Olympiakomitean välille. Olympiakomitean alla toiminut huippu-urheiluyksikkö lakkautetaan ja siirrytään verkostomaiseen malliin, jossa huippu-urheilusta vastaa muun muassa uusi asiantuntijaryhmä ja Olympiakomiteaan perustettava Team Finland.

Nähtäväksi jää, saavatko nyt tehdyt muutokset Suomen huippu-urheilun taas raiteilleen.

Bergqvist uskoo, että kehitystä huippu-urheilussa on tapahtunut.

– Koko ajan mennään oikeaan suuntaan. Vielä pitää hioa jotain pieniä asioita, jotta homma saadaan toimimaan vielä paremmin.

Nyt onkin aika jättää Pariisin pettymys taakse, ja kääntää katseet kohti ensi talvea ja Milano-Cortinan talviolympialaisia.

Italia on Bergqvistin mukaan otollinen kisapaikka. Talviolympialaisissa Suomelta onkin totuttu näkemään kesäolympialaisia parempaa menestystä. Neljässä edellisessä Suomi on saanut 24 mitalia, joista neljä oli kultaisia.

Monet suomalaiset uskovat ja toivovat, että Italiassa saavutettaisiin parempia tuloksia kuin pari vuotta sitten Ranskassa. Bergqvist ei kuitenkaan ole vielä valmis kertomaan arvausta tai toivetta mitalien määrän suhteen.

– En ole ihan varma vielä, että ketkä kaikki sinne edes pääsevät. Toivon vaan, että meidän suomalaiset urheilijamme pärjäävät siellä hyvin ja tulevat kotiin mitalien kanssa.

Jo viime vuonna talvilajien urheilijoille myönnettiin apurahoja yhteensä 776 000 euroa, tavoitteena tarjota eväät parhaaseen mahdolliseen harjoittelun. Bergqvist painottaakin, että apurahojen kanssa on tehtävä pitkäjänteistä työtä, eikä usko ”pikavoittojen” tuovan menestystä.

Tänä vuonna apurahoja myönnettiin enemmän, yhteensä 996 000 euroa. Bergqvist korostaa riittävän suurien avustusten tärkeyttä.

– Kun tällaisiin kisoihin lähdetään, pitää olla valmis tekemään panostuksia menestyksen eteen jo monta vuotta aikaisemmin.

Bergqvist luopuu ministerinsalkustaan perjantaina 13. kesäkuuta, kun pestiin astuu sovitusti kristillisdemokraattien Mika Poutala. Yksi asia Bergqvistille on tullut selväksi, kun hän on ollut kaksi vuotta päättämässä Suomen huippu-urheilusta.

– Kyllä suomalaiset ovat edelleen vahvasti urheilukansaa. Kaikilla on siitä jokin oma mielipide, Bergqvist naurahtaa.