Apu

Suomen Piilaakso syöksyi Nokian romahduksen myötä massatyöttömyyteen: ”Jotkut ryyppäsivät erorahansa” – Nyt Saloon kuuluu taas hyvää

Suomen Piilaakso syöksyi Nokian romahduksen myötä massatyöttömyyteen: ”Jotkut ryyppäsivät erorahansa” – Nyt Saloon kuuluu taas hyvää
Salo oli vuosituhannen vaihteessa Piilaakson tapainen älyn, osaamisen ja innostuksen keskus. Nokian matkapuhelinten jälkeen Saloon tuli vuosien massatyöttömyys. Nyt tunnelin päässä näkyy jo valoa.
Julkaistu: 25.1.2022

Salon IoT Campuksen tuore toimitusjohtaja Atte Köykkä johdattaa minua ja valokuvaajaa läpi massiivisen rakennuskompleksin, jonka eri osiin pääsee kulkemaan katettuja käytäviä pitkin.

Aiomme tavata kolme entistä nokialaista, jotka työskentelevät nykyään uusissa tehtävissä samalla kampuksella, jolla he työskentelivät myös Nokian ja Salon kultavuosikymmeninä. Jokainen heistä sai myös lopulta firmasta kenkää.

Valoisien käytävien ja isojen auditorioiden jälkeen vastaan tulee Nakola eli rakennus, jossa valmistettiin maailman ensimmäiset matkapuhelimet. Matkamme jatkuu Merikaareen, jossa tapaamme Kimmo Lehtosen.

Lehtonen oli aikoinaan Nokialla tuotetestauksessa. Jokaista uutta kännykkämallia kohden valmistettiin 5 000–10 000 testipuhelinta, joita testattiin muun muassa pudottamalla puhelinta 200 kertaa eri kulmista lattialle. Nokialle oli tärkeää, että kännykät kestivät käyttöä.

– Lopulta testilattian pohjalla ollut betonilaatta halkesi, Lehtonen naurahtaa.

Nykyään Lehtonen vastaa Valmet Automotiven akkuliiketoiminnan turvallisuudesta.

Nokian jälkeen tyhjäksi jäänyt massiivinen kampusrakennus on alkanut täyttyä uusilla toimijoilla. Toimitusjohtaja Atte Köykän tehtävänä on keksiä vielä tyhjillään oleville tiloille uutta käyttöä.

Nokia toi Saloon vaurautta

Nokian kampus suljettiin vuonna 2015, kun Microsoftiksi muuttunut yritys sulki toimintansa Salossa. Vuonna 2017 Salon kaupunki osti rakennuksen yhtenä suurimpana osakkaana ja IoT Campus perustettiin.

Nyt samassa tehtaassa, jossa ennen valmistettiin kännyköitä kaikkialle maailmaan, valmistetaan akkuja esimerkiksi Volvon hyb­ridiautoihin.

– Salo oli jännä kirkas piste, jossa tehtiin monia asioita, joita kukaan muu Suomessa ei tehnyt. Nokia toi vaurautta, eteenpäin menemistä ja kansainvälisyyttä. Se mahdollisti asioita, jotka eivät pääkaupunkiseudulla olisi olleet mahdollisia, kuten minulle neljän lapsen perheen ja omakotitalon, Lehtonen kertoo.

Kimmo Lehtonen oli Nokian keskijohtoa, eikä hänen palkkansa ole ollut Nokian kultavuosien jälkeen yhtä hyvä. Silloin hän tienasi yhtä paljon kuin kolme sairaanhoitajaa yhteensä.

”Nokian kohtaloksi koitui kyvyttömyys uudistua. Olimme niin isoja, että luulimme, ettei meitä kukaan haasta. Yrityksessä oli liian paljon liian tyytyväisiä henkilöitä, jotka eivät jaksaneet enää haastaa itseään samalla tavalla kuin kymmenen vuotta aiemmin.”

Kimmo Lehtonen

Nokian paras vuosikymmen oli 1990-luku ja 2000-luvun alku. Yrityksen pasmat alkoivat olla pahasti sekaisin vuonna 2007, kun Apple tuli takavasemmalta ja julkaisi oman puhelimensa.

– Mielestäni Nokian kohtaloksi koitui kyvyttömyys uudistua. Olimme niin isoja, että luulimme, ettei meitä kukaan haasta. Yrityksessä oli liian paljon liian tyytyväisiä henkilöitä, jotka eivät jaksaneet enää haastaa itseään samalla tavalla kuin kymmenen vuotta aiemmin.

– Kun yrityksessä ymmärrettiin, että täytyy panna uusi vaihde päälle, se ei enää onnistunutkaan. Juna oli liian raskas.

Yksi virhe-arvio Nokialla liittyi juuri matkapuhelinten käytännölliseen ulkomuotoon. Applen puhelimet olivat siroja ja kauniita, Nokian puhelimet eivät olleet yhtä nättejä. Vielä merkittävämpi tekijä liittyi ohjelmistokehitykseen.

– Applea ei kiinnostanut puhelin, heitä kiinnosti käyttöliittymä. Nokia taas halusi hallita kaiken ja ohjelmisto alkoi jäykistyä. Sovellusten kehittäjät eivät halunneet enää kehittää ohjelmistoa Nokialle, koska sen softa oli niin vaikea ja puhelin hidas käyttää. He halusivat tehdä applikaatioita yrityksille, jotka olivat helpompia ja suositumpia. Kun Nokialla haluttiin uudistua, se oli jo liian myöhästä, Lehtonen sanoo.

Kimmo Lehtonen hyvästeli Nokian tehtaan surullisin mielin vuonna 2015. Nyt hän työskentelee samoissa tiloissa Valmet Automotivella, joka valmistaa hybridiakkuja.

Jopa McDonalds lopetettiin Nokian myötä

Kun Nokialla alettiin saada uudelleen vauhtia, yrityksessä vaihdettiin organisaatiota tiuhaan tahtiin: oltiin jatkuvassa organisaatiouudistuksen kierteessä, jossa säästettiin niin tehokkaasti, että lopulta yritykseltä kitkettiin viimeinenkin toimintakyky.

Hankalat ajat alkoivat vuonna 2008 ja ne jatkuivat aina vain huonompaan suuntaan.

Vuonna 2012 Salon tehdas suljettiin ja vuonna 2015 Nokian kampus Salossa suljettiin kokonaan. Se oli ollut yhteensä 6 500 ihmisen työpaikka.

– Eihän sellainen voi olla näkymättä katukuvassa ja koko elämässä. McDonald’skin lopetettiin. Eikä sitä pelkästään suljettu, vaan koko rakennus jyrättiin maan tasalle. Lehtonen muistelee.

Nokia kaatui asteittain ja isot irtisanomiset tapahtuivat muutaman vuoden sisällä porrastetusti.

”Jotkut ryyppäsivät koko erorahansa, joka saattoi olla 150 000 euroa. Tuli avioeroja, muutettiin Salosta pois muualle töiden perään. Vastarakennettuja kouluja jäi tyhjilleen. Kauppakeskus oli lähes tyhjä. ”

Kimmo Lehtonen

Salo sai äkillisen rakennemuutoksen tukea ja alueella ryhdyttiin mittaviin toimiin, jotta työttömille saataisiin työtä. Myös Microsoft tuki entisiä työntekijöitään merkittävästi työllistymisessä.

Vanhoille nokialaisille tarjottiin käytännössä kolmea polkua: eläkeputkea, uudelleenkouluttautumista aiempaa työkokemusta liippaaviin tehtäviin sekä osaamisen uudelleenmuotoilua itse perustetun startup-yrityksen käyttöön.

Surullisiakin kohtaloita oli.

– Jotkut ryyppäsivät koko erorahansa, joka saattoi olla 150 000 euroa. Tuli avioeroja, muutettiin Salosta pois muualle töiden perään. Vastarakennettuja kouluja jäi tyhjilleen. Kauppakeskus oli lähes tyhjä, Lehtonen muistelee.

”En oikein itsekään tajunnut, kuinka isossa hommassa olin. Työskentelin globaalilla tasolla. Keskellä yötä saattoi tulla puhelu mistä päin maailmaa tahansa, että tuotanto on siellä pysähdyksissä. Sitten palvelu piti vain kylmän rauhallisesti nostaa pystyyn.”

Katariina Salmi

Tunnin sulku ja miljoonan euron tappiot

Jatkamme matkaa IoT-keskuksessa ja kuljemme paikoin tyhjien toimistotilojen läpi alueelle, jossa toimii useita ict-alan yrityksiä. Katariina Salmi on töissä ohjelmistoyritys Thingerissä. Hän palasi kampukselle vuonna 2019 ja on onnellinen ollessaan taas töissä tutussa paikassa.

Salmi työskenteli kampuksella jo opiskeluaikoina, jolloin hän kokosi kesätöinään matkapuhelimia Salon matkapuhelintehtaalla.

It-töihin Nokialle hän tuli 24-vuotiaana vuonna 2007. Se oli aikaa, jolloin kukaan ei oikein vielä tiennyt, mitä it-työ edes tarkoittaa, eikä alalla ollut juurikaan naisia.

– En oikein itsekään tajunnut, kuinka isossa hommassa olin. Työskentelin globaalilla tasolla. Keskellä yötä saattoi tulla puhelu mistä päin maailmaa tahansa, että tuotanto on siellä pysähdyksissä. Sitten palvelu piti vain kylmän rauhallisesti nostaa pystyyn.

Tuohon aikaan yhden tehtaan tunnin mittainen sulku teki arviolta noin miljoonan euron tappion. Salmen tiimin tehtävä oli pitää tuotannonohjausjärjestelmä kunnossa, jotta puhelimet valmistuvat.

Kun Nokian vaikeimmat ajat koittivat vuosina 2012–2015, Salmi oli onnekseen puolitoista vuotta äitiyslomalla. Silloin työtehtäviä siirrettiin Intiaan ja salolaiset joutuivat kouluttamaan heidät omiin entisiin tehtäviinsä.

– Lopputulos oli, ettei homma kuitenkaan alkanut siellä toimia, vaan työt valuivat takaisin meille. Se oli puhtaasti osaamisesta kiinni.

Katariina Salmen mukaan Salo on edelleen hiljainen verrattuna kultavuosiin, jolloin baarit olivat täynnä neljänä päivänä viikossa.

Jätti-irtisanomiset olivat šokki

Jukka Brandt lähti startup -polulle ja perusti kahden koodarin kanssa sovellusyritys Gavonin vuonna 2015. Nyt yritys työllistää yhteensä 14 ihmistä.

Brandt päätyi nuorena teekkarina Nokialle töihin, koska hänen Nokialla työskentelevä vaimonsa sai työkomennuksen Japaniin.

– Minullekin löytyi Tokiossa Nokialta toimistohommaa. Aloitin ohjelmistotestauksessa vuonna 1998. Kauheaa sanoa, mutta minulle potkut olivat onnenpotkut. Itselleni työ jättifirmassa ei ollut koskaan unelma, vaikka meistä pidettiinkin oikein hyvää huolta.

Silti vuoden 2015 heinäkuun jätti-irtisanomiset olivat Jukalle šokki.

– Olin veneilemässä kesälomareissussa, kuten suurin osa meistä. Tiimissä oleva kaveri soitti, että onko se totta. Hän oli Norjassa kalastamassa ja oli nähnyt otsikot, joiden mukaan Salo suljetaan. Ihan koko kaupunkia ei sentään suljettu. Siinä sitten ensin itkettiin ja sitten mietittiin, että mitä tekisi.

Brandt kaivoi opiskeluaikaiset yrittäjyyshaaveensa esiin. Edellytykset perustaa it-alan yritys olivat loistavat.

– Salossa oli käsittämätön määrä osaamista pikkukaupunkia kohden. Saimme todella merkittävän tuen Microsoftilta, jolla pystyimme pyörittämään firmaa ensimmäiset 1,5 vuotta. Olisihan se ollut ihan eri tilanne ottaa iso laina ja lähteä riskillä.

– Veikkaan, että jokainen meistä olisi saanut kotonakin kuulla, että mites se sinun virityksesi toimii.

Potkut saatuaan Jukka Brandt perusti startup-yrityksen, joka työllistää nykyään neljätoista tekijää.

Burgereiden paluu kertoo ostovoimasta

Nyt toimitusjohtaja Atte Köykällä on tehtävä: täyttää kampuksen edelleen tyhjinä olevia toimitiloja. IoT Campuksella on jo useiden kymmenien startup-yritysten lisäksi Turun ammattikorkeakoulun opetusta, lääketehdas, akkuvaraajia ja teholähteitä valmistava tehdas ja pian myös vanhainkoti.

Entiset nokialaiset ovat innoissaan siitä, että Salo on vähitellen alkanut nousta jaloilleen. Kampus on taas kaupungin suurin työnantaja. Saloon on jopa tulossa jälleen McDonald’s.

– En minä millään hampurilaisilla elä, mutta kyllähän se kertoo siitä, että kaupungissa nähdään taas potentiaalia ja ostovoimaa, Kimmo Lehtonen iloitsee.

Nokian ja Salon vaiheet

  • 1987 Ensimmäinen Salossa valmistettu taskupuhelin.
  • 2011 Nokia irtisanoo ja ulkoistaa Symbian-tuotekehittelystä tuhansia. Saloon tulee 3 000 uutta työtöntä.
  • 2012 Nokia sulkee Salon kännykkätehtaan ja jättää vain tuotekehityksen. Saloon tulee 1 000 uutta työtöntä.
  • 2015 Microsoft lopettaa toimintansa Salossa ja loputkin työntekijät saavat potkut. Ennen 6 500 ihmisen työpaikkana toiminut Nokian kampus tyhjenee. Työttömänä 4 585 henkilöä ja työttömyysprosentti 18,3.
  • 2021 marraskuussa Salon työttömyysprosentti on 9,2.

Maakuntakirjeenvaihtaja Jenni Arbelius, Turku

Kuulun ihmisiin, jotka eivät ole oikein mistään kotoisin. Synnyin vanhempieni työn vuoksi Lahdessa, sieltä muutimme puolen vuoden päästä Forssaan. Turkuun muutin 19-vuotiaana opiskelemaan ja jäin samalla reissulla myös töihin. Viihdyin kaupungissa kymmenen vuotta. Kaksi vuotta sitten muutin takaisin Turkuun. Kaupunki on poissaoloni aikana virkistynyt valtavasti.

Turkulaiseen tapaan koko sukuni asuu nykyään synnyinseuduillaan Turun tienoilla. Lapsuuteni kesät vietin mummulassa Turun saaristossa, Rymättylässä. Suhtauduin saareen niin intohimoisesti, että suunnittelin ostavani sen, jotta sinne ei rakennettaisi enää yhtään ja että rauha säilyisi. Viikkorahani eivät riittäneet hankkeeseen, ja nykyään Rymättylä on yksi Turun saariston suosituimmista mökkipaikkakunnista. Ehkä ihan hyvä niin!

Kuva: Suvi Elo

Kommentoi »