
Salo on Suomen kirppispääkaupunki – Lähdimme kirpputorihaukka Tiia Heiskarin kanssa metsästämään aarteita
Salo on Suomen epävirallinen kirppispääkaupunki. Lähdimme paikallisen kirppistietäjän kanssa kierrokselle ja selvitimme, mistä Salon second hand -kulttuuri juontaa juurensa.
Tiia Heiskari, 39, kertoo perineensä rakkauden vanhaan tavaraan vanhemmiltaan. Hänelle vanhoista tavaroista ja niillä sisustamisesta kasvoi harrastus ja elämäntapa. Salolaiselle se on helppoa, sillä seudulla on pitkään ollut kirppiksiä, huutokauppoja sekä vanhan tavaran osto- ja myyntiliikkeitä. Tiia itse kutsuu harrastustaan kohnaamiseksi.
– Olen pienestä pitäen ollut aarteiden etsijä. Kerännyt kiviä, oksia ja käpyjä. Kävin säännöllisesti läpi vanhempieni vanhat tavarat ja korukätköt. Nautin visuaalisuudesta ja kehitän helposti tunnesiteen esineisiin.
Oleellista kohnaamisessa on esineiden paino ja se, miltä ne tuntuvat kädessä. Netissä tavaraa ei voi tunnustella, ja siitä syystä Tiia ei osta verkosta juuri mitään. Kohnaamisen suola ovat kummalliset ja kiehtovat esineet, joiden käyttötarkoitusta hän ei keksi. Kirppareilla Tiia arvostaa myös esineitä, joiden tekemiseen on nähty aikaa ja vaivaa, kuten ristipistotyöt ja ryijyt.
Ystävien lapsilla riittää Tiian kotona ihmeteltävää, sillä hänellä on esillä mielikuvituksellisia esineitä, kuten vanhoja leluja, eri materiaaleista valmistettuja naamioita sekä erikoisia soittimia tai työkaluja. Kaikki esineet eivät mahdu hyllyille kerralla, vaan osa niistä odottaa laatikoissa omaa vuoroaan päästä kiertosysteemissä esille. Avopuolisolle Tiian on täytynyt luvata, ettei kotia ammuta aivan täyteen tavaraa.
Jonkin verran Tiia myy kirppareilla myös itse, sillä välillä tulee tehtyä hutiostoksia ja toisinaan jotkut aarteet lakkaavat innostamasta. Ystävät tietävät tavarakatselmuksen koittavan, kun Tiia tulee kylään. Nykyään kaverit esittelevät hänelle hankkimansa uudet ja erikoiset tavarat jo omatoimisesti.
– Minulla on jugend-kaveri, joka kerää aikakauden tavaraa. Hänelle lähetän aina valokuvan, jos löydän kierroksillani jotain, mitä hän saattaisi haluta.

Tänään olemme valinneet kolme kirppistä, joita Tiia suosittelee uusille Salon-kävijöille. Kaksi niistä, Secondhandmarket ja Aarresaari, kuuluvat hänen henkilökohtaisiin suosikkeihinsa. N3xt Level Second Hand Shop taas vetää puoleensa trenditietoisia kävijöitä. Siellä myydään merkkivaatteita ja jopa kokonaan käyttämättömiä vaatteita, joissa saattavat roikkua kirppishintojen lisäksi vielä myös alkuperäiset hintalaput.
Aloitamme kierroksen Secondhandmarketista. Valtavan liiketilan kirkkaasti valaistut kojut pursuilevat vaatteita, cd-levyjä, kirjoja, lasitavaroita, pieniä huonekaluja, työkaluja ja sisustustavaraa perinteiseen kirppistyyliin. Hintataso on edullinen. Arabian tasseja kaupitellaan jopa kahdella eurolla ja merkitöntä lasitavaraa alle eurolla. Tiia itse kerää Kaj Franckin Iittalalle suunnittelemaa Teema-astiastoa sekä Tapio Wirkkalan Tapio-laseja, mutta nyt niitä ei löydy.
– Astioiden leimat oppii katsomaan nopeasti. Osaan tunnistaa myös lasiruton, eli vanhan lasin ja kristallin pintaan tulevan harmaantumisen ja sameutumisen, joka ei lähde pesussa pois. Vanha lasi tulisi aina pestä käsin, eikä koneessa, Tiia kertoilee.
”Myös ulkomaiset turistit suuntaavat vanhan tavaran perässä Saloon.”
Salon maine maan epävirallisena kirppispääkaupunkina juontaa juurensa kauas. Paikkakunnalla on ollut vuosikymmenien ajan suuria kirppiksiä, osto- ja myyntiliikkeitä sekä huutokauppoja. Kesäisillä iltatoreilla on myös lapsille tarkoitetut alueet, joilla perheen pienimmät voivat myydä omia tavaroitaan.
– Salossa oppii lapsesta saakka arvostamaan kierrätystä. Samoin sitä, että voi saada vähän taskurahaa, kun myy jotain eteenpäin.
Aikoinaan Salora ja Nokia toivat salolaisille reippaasti rahaa ja paikkakunnalta on muutoinkin tavattu käydä pääkaupunkiseudulla töissä. Siksi aika monella paikallisella on ollut varaa ostaa hyvää tavaraa, jolla on jälleenmyyntiarvoa. Toisaalta seudulla asuu myös pienituloisia ihmisiä, jotka käyvät kirppiksillä siksi, että niillä ostokset ovat edullisia.
– Siitä syystä hintataso ei ole noussut. Jos joku koittaa myydä liian kalliilla, tavarat jäävät myyntipöydälle. Saloon on helppoa tulla ostoksille muista kaupungeista, eikä pysäköinti maksa missään.
Lopuksi käymme kurkkaamassa samassa yhteydessä olevan verkkohuutokaupan ja huonekalujen verkkokaupan varastot. Niissä systeemi on selkeä. Tavara myydään valokuvien perusteella. Ostetuille mööpeleille järjestetään säännöllisesti kuljetuksia Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin.
Varastolla selviää, että myös ulkomaiset turistit suuntaavat vanhan tavaran perässä Saloon. Ruotsalaisia, saksalaisia ja japanilaisia kiinnostaa suomalainen laatulasi, erityisesti Oiva Toikan linnut, Rörstrand ja muut Arabian astiat. Kesällä japanilaisturisteja tulee paikan päälle ja silloin ostosmäärät voivat olla suuria. Kaksi tai kolme täyttä ostoskärryllistä on tavallinen näky.

Seuraavaksi vaihdamme maisemaa ja suunnistamme Salon keskustaan N3xt Level Second Hand Shopiin. Sieltä löytyy monenlaista juhlamekkoa, -paitaa ja asustetta kimaltavissa kankaissa. Merkeissä osuu ensimmäisinä silmiin Espirit, Guess, Louis Vuitton, Marimekko ja Papu. Tällä kirppiksellä käytettyjä vaatteitaan myy myös Salon kuuluisin mökkiläinen Vappu Pimiä.
Varsinaista vintagea tai vanhaa tavaraa ei looseista löydy, joten Tiian kierros on nopeasti tehty. Hänen mielestään paikka kuitenkin ajaa asiansa, koska se vetää puoleensa ihmisiä, jotka eivät muutoin käy kirppareilla.
– Tiedän, että turkulaiset naiset saattavat käydä kampaajalla Salossa, koska se on täällä edullisempaa. Samalla reissulla he käyvät kirppiksillä, lounaalla ja kahvilla.
Muista seudun kirppareista Tiia mainitsee lastenvaatteisiin erikoistuneen Piilokirppiksen sekä perheellisten suosiman Radiokirppiksen, josta löytyy laadukasta vaatetta ja tavaraa aikuisten lisäksi lapsille. Pop Shop on laadukas pelien, elokuvien ja musiikin erikoisliike. Uusin tulokas on käytettyä tavaraa ja huonekaluja myyvä Kirppis-Keidas.
Kierroksemme viimeinen kohde on kahvila-kirpputori Aarresaari. Tiia kuvailee paikkaa hitti tai huti -kirppariksi. Roinaa ja rompetta on runsaasti esillä, hinnat edulliset ja joukosta voi välillä tehdä huikeita löytöjä. Samalla Tiia keksii vielä yhden syyn, miksi juuri salolaisilta kirppiksiltä voi löytää erikoisia, vanhoja esineitä.
– Seudulla on ollut kartanoita ja varakkaita maalaistaloja, joissa on ollut suuria huonekaluja. Nykyään sisustetaan pääosin aika pienillä ja si- roilla huonekaluilla, vain harva haluaa valtavia tassujalkaisia sohvapöytiä.
Yksi kirppistelyn parhaista puolista on Tiian mielestä sen hauskuus ja sosiaalisuus. Ruokakaupassa tulee harvemmin naurettua kavereiden kanssa niin paljon kuin kirppiksellä, jossa voi tulla vastaan yllätyksiä, kuten nyt. Yksi koju on täynnä muovisia, muutaman sentin korkuisia ruoka-annoksia, joissa on magneetti. Tiia tunnistaa esineet heti.
– Tokiossa on kokonainen katu, jolla myydään näitä. Japanissa ravintoloiden ulkopuolelle on tapana kiinnittää tällaiset muoviset ruoka-annokset kaikista ruoista, joita paikasta saa. Ihmiset voivat kävellä ravintoloiden ohi ja katsella, millaisia aterioita siellä tarjotaan.

Aarresaaressa on yksi Tiian lempihyllyistä, jolta usein löytyy kiinnostavia taidekirjoja. Tällä kertaa hän selailee hetken teosta, jossa on vanhoja valokuvia 1920-luvulta. Yksi Tiian heikkouksista on oppaat, joista voi oppia jonkin eksoottisen taidon, kuten nypläämään pitsiä tai tekemään leijoja, käsivarjoja, ristipistotöitä, posliinimaalauksia ja sirkustemppuja.
– Viimeisin hankintani on tietokirja, jossa opetetaan tekemään japanilaisia savipalloja hiekasta. En ole vielä aloittanut, koska tarvitsisin sitä varten jonkinlaisia siiloja, Tiia nauraa.
Harrastuksen myötä Tiian silmä on harjaantunut erottelemaan massan joukosta kauniit ja toisaalta poikkeuksellisella tavalla rumat esineet.
– Tällä kertaa ei löytynyt mitään, näkyi enemmän niitä rumia, mutta ei oikealla tavalla.
Onneksi Tiia on ottanut yhden oikealla tavalla ruman kippislöytönsä mukaan. Hän kaivaa sen esiin autonsa takakontista. Se on sakaalia, sutta tai koiraa muistuttava puusta veistetty eläin, jolla näyttäisi olevan leijonan häntä. Katse on vakava ja kuono muistuttaa kärsää.
– Hän on minusta hyvin sympaattinen. Jos kotini syttyisi palamaan, yrittäisin varmasti pelastaa hänet.