Apu

Sallasta ei mitään uutta

Sallasta ei mitään uutta

Sallan raja-asemalla on hiljaista. Turvapaikanhakijoiden pelättyä tulvaa ei näy. Mihin suuntaan asiat kehittyvät, sitä ei kukaan vielä varmasti tiedä. Vuoropäällikkö Mattila suhtautuu asiaan rauhallisesti: ”Kaikki asiat on aina venäläisten kanssa sovittu!”
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Yrjö Rautio, Lehtikuva
Mainos

Sallan raja-asemalla on helmikuisena maanantaipäivänä rauhallista. Autollinen turvapaikanhakijoita on tullut aamulla. Kolme muuta autollista kääntyy Venäjän puoleiselta raja-asemalta takaisin iltapäivällä, kun heitä ei päästetä eteenpäin.

Venäjän puoleisella raja-asemalla on viidenkymmenen auton jono. Venäjän rajavartijat ovat panneet rajan kiinni väliaikaisesti. Kukaan ei sitä suoraan sano, mutta päättelen syyn rajavartijoiden puheista. Se on venäläisten vastaveto sille, että Suomen raja-asema on ilmoittanut aamulla, että se ottaa vastaan sinä päivänä vain yhden neljästä maahan pyrkivästä turvapaikanhakijoiden autoista.

Aamulla tulleista kuudesta hengestä kaksi miestä on Ghanasta, yksi Afganistanista, yksi Gambiasta ja yksi nainen on Kamerunista. Yksikään heistä ei halua valokuvaan eikä kertoa nimeään. Heidän päivänsä kuluu turvapaikkapuhuttelussa.

Pohjoisten raja-asemien, Raja-Joosepin ja Sallan, kautta Venäjältä Suomeen tuleva turvapaikanhakijoiden virta olisi paljon vuolaampi, ellei rajavartiosto sitä tiukasti säännöstelisi.

Rajavartioston päätehtävä on rajaturvallisuuden ylläpito, laittomien rajan ylitysten estäminen ja tutkiminen. 

– Meillä on resursseista pulaa. Joudumme säännöstelemään tätä turvapaikkaliikennettä, jotta pystymme hoitamaan lakisääteiset tehtävämme, sanoo vuoropäällikkö ja ylirajavartija Ari Mattila.

Säännöstelettekö rajan yli tulevien määrää yhteistyössä venäläisten kanssa?

– Kaikki asiat on aina venäläisten kanssa sovittu.

Yhteistyö venäjän rajaviranomaisten kanssa on Mattilan mukaan jatkunut yleensäkin hyvänä. Raja-asemat ovat jatkuvassa yhteydessä. Lähes kaikki aseman rajavartijoista puhuvat venäjää. 

Turvapaikanhakijoihin liittyviä ongelmia käsitellään säännöllisesti Lapin ja Venäjän Alakurtin alueiden rajavaltuutettujen kesken.

Ensimmäiset tuomiot laittoman maahantulon järjestämisestä on jo annettu.

Säännöstely heikentää muun rajaliikenteen sujuvuutta päivittäin. Sen totean itsekin niiden tuntien aikana, jotka vietän Sallan raja-asemalla.

Viime vuonna itärajan yli tuli 694 turvapaikanhakijaa. He ovat maksaneet matkastaan järjestäytyneille rikollisille tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia dollareita.

Turvapaikanhakijoita on tullut tänä vuonna Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemien kautta yhteensä keskimäärin 20 päivässä. He ovat edustaneet kolmeakymmentäyhtä kansalaisuutta. Puolet on ollut afganistanilaisia, loput muun muassa intialaisia, bangladeshiläisiä ja syyrialaisia. 

Torstaina helmikuun 24. päivänä turvapaikanhakijoita oli tullut 984. Tänä vuonna heitä tulee 7 500, jos tahti jatkuu tasaisena koko vuoden.

Miksi turvapaikan hakijat tulevat juuri pohjoisten raja-asemien kautta?

– Viime vuoden loppupuolella Norjaan tuli Murmanskin kautta 5 500 turvapaikanhakijaa. Kun Norja tiukensi lakejaan marras-joulukuun vaihteessa, turvapaikanhakijat siirtyivät seuraaville rajanylityspaikoille. Ne ovat Raja-Jooseppi ja Salla, Mattila sanoo.

Montako teitä on Sallan asemalla töissä?

– Vahvuuksiin en pysty ottamaan kantaa, mutta normaali miehitys vuorossa on yksi esimies ja viisi alaista.

Joko te pian toimitte resurssienne ylärajoilla?

– En pysty ottamaan siihen kantaa.

Venäläiset ovat kaivaneet takapihoiltaan vanhoja Ladoja turvapaikanhakijoille myytäviksi. Ne takavarikoidaan raja-asemalla rikoksentekovälineinä ja kuljetetaan Sallan hyötyjäteasemalle odottamaan lopullista kohtaloaan.

Kun turvapaikanhakija saapuu raja-asemalle, hän käy läpi alustavan turvapaikkapuhuttelun. Siinä selvitetään henkilötiedot, matkareitti ja se, millä perusteella henkilö hakee turvapaikkaa Suomesta.

Turvapaikanhakijasta otetaan henkilötuntomerkit. Hänet valokuvataan ja häneltä otetaan sormenjäljet. Sormenjälkien perusteella pystytään tarkistamaan, onko hän hakenut turvapaikkaa jo aiemmin jostain muusta Schengen-maasta.

Puhuttelu kestää yleensä koko päivän. Päivän mittaan kertyneet turvapaikanhakijat kuljetetaan iltayhdeksän jälkeen linja-autolla Tornion järjestelykeskukseen.

Kaikilla turvapaikanhakijoilla on ollut Sallan raja-asemalla passi, mutta ei kenelläkään Schengen-viisumia. Osalla on oleskelulupa Venäjälle.

Monet ovat olleet Venäjällä jo pitkään?

– Viime vuonna tulleista neljäsosa oli ollut Venäjällä kuukausia tai vuosia. Tänä vuonna heidän osuutensa on pienentynyt. Entistä suurempi osa käyttää Venäjää kauttakulkumaana.

Kaikki turvapaikanhakijat sanovat, ettei heidän ole turvallista asua maassa, josta ovat lähteneet.

Mitä he sanovat Venäjästä, joka luokitellaan turvalliseksi maaksi?

– En pysty kommentoimaan.

Turvapaikanhakijat puhuvat kymmeniä kieliä, mutta vain harvat englantia, venäjää tai muuta rajavartijoiden kanssa yhteistä kieltä.

Miten kieliongelmasta on selviydytty?

– Meillä on käytettävissä tulkkausfirmojen palvelut 24 tuntia vuorokaudessa. Ne toimivat puhelimen kautta ja ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi. Tähän asti kaikille kielille on löytynyt tulkki, jos ei ihan välittömästi, niin ainakin parin tunnin sisällä.

Sallan raja-aseman normaali miehitys vuorossa on yksi esimies ja viisi alaista.

Lunta sataa hiljalleen raihnaisille Ladoille, joita on jonossa aseman viereisellä kentällä kymmenkunta.. Hinausauto kuljettaa yhtä niistä Sallan hyötyjäteasemalle, jossa niitä on jo yli sata. Autot on takavarikoitu turvapaikanhakijoilta rikoksentekovälineinä. Niiden kuljettajia, jotka itsekin ovat turvapaikanhakijoita, syytetään laittoman maahantulon järjestämisestä.

Rikostutkinta aloitetaan aina, kun autollinen turvapaikanhakijoita tulee raja-asemalle?

– Pääsääntöisesti.

Todelliset maahantulon järjestäjät ovat kuitenkin venäläisiä?

– En pysty ottamaan kantaa venäläisten toimenpiteisiin.

Eiväthän turvapaikanhakijat voisi päästä rajalle ilman, että venäläiset rikolliset järjestäisivät heidän matkansa?

– Tämmöistä näyttöä meillä ei ole. Mutta aina, kun puhutaan laittomasta maahantulosta, siihen liittyy myös rikollista toimintaa sekä lähtömaassa että matkan varrella ja kohdemaassa.

 Järjestelyihin liittyy Venäjällä myös korruptiota?

– En pysty kommentoimaan tätä, mutta rajalla ei ole siitä näyttöä.

Ensimmäiset käräjäoikeuden tuomiot laittoman maahantulon järjestämisestä on jo annettu. Niissä on todettu kuljettajat syyllisiksi, mutta jätetty seuraamus panematta toimeen humanitaarisista syistä. Syyttäjä on saanut tuomioista valitusluvan suoraan korkeimpaan oikeuteen. Siten haetaan tuomiolinjaa.

Kello lähenee kahta iltapäivällä. Turvapaikanhakijoiden oleskelutilaan tulee seurakseni afganistanilainen mies. 

Yhteistä kieltä ei löydy, mutta saan selville sen verran, että hän on tullut Afganistanista Moskovan ja Kantalahden kautta – eikä tiedä Suomesta mitään.

Oleskelutilassa on tarjolla kahvia, teetä, mehua, riisikakkuja, rusinoita, näkkileipää. Mies syö näkkileipää ja omasta repustaan kaivamiaan eväitä, tarjoaa minullekin riisikakkua ystävällisesti hymyillen.

Puhuttelua odottava ghanalainen mies puhuu hieman englantia. Hän on asunut kolme vuotta Pietarissa, mutta ei ole löytänyt työtä.

Tullimies pistäytyy juttelemassa iltapäivällä. Hän kertoo, että ne kolme muuta turvapaikanhakijoiden autoa on kääntynyt Venäjän puoleiselta raja-asemalta takaisin kohti Kantalahtea. Tänään tuskin tulee muita. 

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen tuntee rajaongelmat.

Vasta pientä varoittelua

Venäjän tarkoitusperät. Ensin syntyi ihmissalakuljetusbisnes ja siihen liittyvä korruptio. Vasta sen jälkeen Venäjällä huomattiin, että turvapaikanhakijoita voi käyttää myös poliittisiin päämääriin, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.

Kivinen pitää muutaman sadan turvapaikanhakijan virtaa Suomen itärajan yli toistaiseksi pienenä kysymyksenä. Venäjä haluaa sillä kuitenkin pelata.

– Se ei liity ensisijaisesti Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin, vaan Venäjä haluaa muistuttaa Suomellekin siitä, että asioita ei voida hoitaa neuvottelematta sen kanssa.

Ongelma olisi Kivisen mukaan helppo ratkaista. Asia on Venäjän kannalta hyvin pieni.

Presidentti Vladimir Putin sanoi 26.2. turvallisuuspalvelu FSB:n kokouksessa, että turvallisuuspalvelun on syytä tiukentaa niin Venäjälle kuin Venäjän kautta Euroopan maihin suuntautuvien pakolaisvirtojen kontrollia. On toistaiseksi epäselvää, merkitseekö tämä myös Suomen itärajan yli tulevan pakolaisvirran tyrehtymistä.

Kivisellä on kuva itärajan ongelmien synnystä. Venäjän media on pitänyt suurta meteliä Euroopan turvapaikkakriisistä. Media herkuttelee sillä, millaiseen kaaokseen Eurooppa on joutunut turvapaikanhakijoiden vuoksi. Polttopullot lentävät ja mielenosoittajat tappelevat televisiouutisissa ilta illan jälkeen.

– Halutaan osoittaa, kuinka ongelmallista elämä on ulkomailla. Venäjällä asuvat ulkomaalaiset kuitenkin heräävät ajattelemaan, pitäisikö heidänkin lähteä liikkeelle.

Siitä Venäjän media vaikenee täysin, että juuri yhdelläkään siellä olevalla ei ole mahdollisuuksia saada lännestä turvapaikkaa. Venäjähän luokitellaan turvalliseksi maaksi, ja monet länteen pyrkijät ovat asuneet Venäjällä jopa vuosia. Kun on kysyntää, syntyy tarjontaa. Venäjältä löytyi toimijoita, jotka oivalsivat, että ihmissalakuljetuksesta on saatavissa isot rahat vähällä työllä.

– Tietysti siihen, ettei rajavartiosto vaadi enää rajalle tulijoilta viisumeita, liittyy korruptioita. 

Kivinen ei usko, että turvapaikanhakijavirran syntyyn olisi tarvittu ”suurta poliittista päätöstä”.

– Kun ihmissalakuljetusbisnes oli lähtenyt liikkeelle, huomattiin, että se aiheuttaa huolta Norjassa ja Suomessa. Sen jälkeen on alettu reagoida siihen myös poliittisesti.

Kivinen muistuttaa, että Venäjällä on ”pilvin pimein” ulkomaalaisväestöä.

– Siinä on potentiaalia. Jos turvapaikanhakijoiden hakeutumista rajan yli Suomeen haluttaisiin valtion toimin edistää, tilanne näyttäisi kyllä vähän toiselta.

Venäjän rajavartiosto on turvallisuuspalvelu FSB:n alainen. FSB:n johtajalla taas on vain yksi esimies, Putin. On vaikea uskoa, etteivät FSB ja Putin tietäisi, mitä rajalla tapahtuu.

– Eivät ne voi olla tietämättä. Niillehän on kunnia-asia tietää. On eri asia, kuinka paljon ne aktiivisesti pyrkivät itse sitä edistämään.

Pakolaisstatus on Venäjällä vain pienellä määrällä Afganistanin-sotaa paenneilla. On Venäjän velvollisuus huolehtia heistä.

Valtaenemmistö ulkomaalaisväestöstä koostuu keskiaasialaista. Venäjän talouden taantuma ajaa heitä liikkeelle. Osalla on työviisumi, osalla turistiviisumi, osalla ei ole mitään papereita – eikä siten oikeuksiakaan.

Kivinen on kuullut instituutissaan vierailevilta keskiaasialaisilta tutkijoilta, että Venäjällä on vakiintunut hinnasto, kuinka palon poliisille pitää maksaa lahjuksia, kun joutuu pidätetyksi.

– Joutuu maksamaan enemmän, jos on täysin paperiton. Jos on jonkinlaiset paperit, maksaa vähemmän. Ehtymätön rahastuskohde.

Venäjällä on Kivisen mukaan periaatteessa erittäin hyvä, ”höveli” maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö.

– Sitä vain ei vain panna toimeen. Tämä on tyypillinen venäläinen tilanne.

Rasismi on Venäjällä hyvin yleistä. Mustia afrikkalaisia on maassa vähän. Venäläiset nimittävät ’mustiksi’ kaukasialaisia ja keskiaasialaisia.

On arveltu, että Turkin pakolaisleireiltä voisi aueta uusi maareitti Länsi-Eurooppaan Mustanmeren itäpuolitse Abhasian, Etelä-Ossetian ja Venäjän kautta. Se olisi halvempi ja turvallisempi kuin Välimeren yli ja Balkanin kautta kulkeva reitti, joka saattaa sitä paitsi tukkeutua.

– Jos lähdetään oletuksesta, että se on tällaista ihmissalakuljetusbisnestä, se tuntuu täysin mahdolliselta.

Silloin liikkeellä voisivat olla miljoonat.

– Se ei olisi Venäjänkään kannalta helppo kysymys. Luulen, että Etelä-Ossetia ja Abhasia pantaisiin aika nopeasti kuriin. Venäjä hoitaisi sen itse.

Venäjä on päästänyt tähän asti rajojensa yli vain ne, joilla on passi ja viisumi. Kivinen ei usko, että se päästäisi muita jatkossakaan. ●

Teksti Yrjö Rautio, kuvat Yrjö Rautio ja Lehtikuva

Julkaistu: 3.3.2016